Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa

Lɩzɩ kʋnʋŋ Kabɩyɛ

 TƆM KƖSƆZƖTƲ

Wɛtʋ ndʋ ɖɩwɛɛnɩ ɛyʋ weyi palɩzɩ-ɩ ɛgbɛyɛ taa yɔ, ɛ-yɔɔ?

Wɛtʋ ndʋ ɖɩwɛɛnɩ ɛyʋ weyi palɩzɩ-ɩ ɛgbɛyɛ taa yɔ, ɛ-yɔɔ?

Ye ɖɔ-hɔʋ taa tʋ nɔɔyʋ yaa ɖa-taabalʋ nɔɔyʋ ɛlabɩ kɩwɛɛkɩm sɔsɔm nabʋyʋ nɛ etikpiɖi nɛ palɩzɩ-ɩ ɛgbɛyɛ taa yɔ, ɖɩnɩɣ siziŋ pɩdɩɩfɛyɩ. Ɛlɛ, ye ɖɩñakɩ pana se ɖɩɖɔ paɣtʋ ndʋ Bibl ɖʋ-ɖʋ tɔm ndʋ tɩ-nʋmɔʋ taa yɔ, tɩ-yɔɔ yɔ, pɩwɩlɩɣ se ɖɩsɔɔlɩ Ɛsɔ siŋŋ nɛ ɖɩñɩnɩɣ se ɖɩwɛɛ siɣsiɣ. * Yele nɛ ɖɩtazɩ tɔm ndʋ ɛyaa pɔzʋʋ ɖoŋ ɖoŋ hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩ-taa yɔ, tɩ-taa natʋyʋ taa.

Wɛtʋ ndʋ pɩwɛɛ se ɖɩwɛɛnɩ ɛyʋ weyi palɩzɩ-ɩ ɛgbɛyɛ taa yɔ, ɛ-yɔɔ? Bibl tɔm se: “Ise weyi pɔɖɔŋɩ-ɩ yaʋ se koobu, ɛlɛ ɛkɛ azuluma laɖʋ, ɛzɩyɛ ɖʋyʋ, agɔlɩma layʋ, ɛyaa tʋyʋ, sʋlʋm ñɔyʋ yaa hiluu tʋ yɔ, mɩ nɛ pɩ-tɛ ɛyʋ ɛnʋ yɔ ɩtaakaa mʋtʋ ñanaɣ.” (1 Kɔrɛntɩ 5:11) Kɩtɔm ɖɔɖɔ se: “Weyi . . . ɛɛɖɔkʋʋ Krɩstʋ tɔm ndʋ pawɩlaa yɔ . . . ɩtaamʋ-ɩ nɛ ɩtaasɛɛ-ɩ. Weyi ɛsɛɣ-ɩ yɔ, ɛ nɛ ɩ pakaɣ ɛ-lakasɩ kɩdɛkɛdɩsɩ.” (2 Yohanɛɛsɩ 9-11) Ða nɛ mba palɩzɩ-wɛ ɛgbɛyɛ taa yɔ, ɖɩɩkpɛndɩɣ fezuu taa tʋmɩyɛ naɖɩyɛ, nɛ taabalɩyɛ naɖɩyɛ fɛyɩ ɖa nɛ wɛ ɖɛ-hɛkʋ taa. La Tour de Garde, 15 décembre 1981, hɔɔlʋʋ 23 taa pamawa se: “Kɛdaɣ paɣzɩɣnɩ sɛtʋ pazɩ yem ɛzɩ ‘ña nɛ lɩʋ’ mbʋ yɔ, nɛ pɩkɛdɩɣ lɛ taabalɩyɛ paɣzaa. Ðɩsɔɔlaa se ɖɩkpɛzɩ nɩŋgbaŋaɣ kajalaɣ ñɩŋga ŋga kapɩsɩɣ-ɖʋ weyi palɩzɩ-ɩ ɛgbɛyɛ taa yɔ ɛ-taabalʋ na?”

Pɩcɛyɩ mbʋ kpem se ɖise mba palɩzɩ-wɛ ɛgbɛyɛ taa yɔ? Ɛɛɛ. Lɩmaɣza sakɩyɛ yɔɔ pɩwɛɛ se ɖɩla mbʋ. Kajalaɣ lɛ, pɩwɩlɩɣ se ɖɩwɛɛ siɣsiɣ Ɛsɔ ɛzɩdaa nɛ ɖɩɖɔŋ ɛ-Tɔm yɔɔ. Pɩtɩkɛ alɩwaatʋ ndʋ pɩfɛyɩ kaɖɛ yɔ ɖeke ɖɩñaŋ Yehowa, ɛlɛ ɖɩñaŋɩ-ɩ paa ɛzɩmtaa. Ðɩsɔɔlɩ Ɛsɔ, pɩ-yɔɔ ɖɩñaŋ ɛ-paɣtʋ kpeekpe nɛ ɖitisiɣ se ɛwɛ siɣsiɣ, ɛsɔɔlɩ-ɖʋ nɛ ɛ-paɣtʋ wazɩɣ-ɖʋ pɩdɩɩfɛyɩ. (Izaayii 48:17; 1 Yohanɛɛsɩ 5:3) Nabʋlɛ lɛ, ye ɖise kɩwɛɛkɩm laɖʋ weyi etikpiɖi ɛ-kɩwɛɛkɩm yɔɔ yɔ, pɩkandɩyɩɣ ɖa nɛ ɛgbɛyɛ taa mba lɛlaa ɖɔ-yɔɔ se fezuu taa azuluma naayɛ ɛtaata-ɖʋ. Pɩtasɩ lɛ, ɛgbɛyɛ wɛɣnɩ hɩɖɛ kɩbanɖɛ. (1 Kɔrɛntɩ 5:6, 7) Tozo lɛ, ye ɖɩɖɔkɩ  Bibl paɣtʋ camɩyɛ kpam yɔ, pɩpɩzɩɣ nɛ pɩsɩnɩ weyi palɩzɩ-ɩ ɛgbɛyɛ taa yɔ, ɛ-maɣmaɣ. Ye ɖɩɖɔŋ paɣtʋ ndʋ tɔm hʋʋ kɔɔmiite kpaɣ yɔ tɩ-yɔɔ yɔ, pɩpɩzɩɣ nɛ pitukuni kɩwɛɛkɩm laɖʋ ɛnʋ ɛ-laŋɩyɛ nɛ eyele nɛ ɛzʋtʋyaa sɩnɩ-ɩ. Pɩtɩla, alɩwaatʋ ndʋ ɛnaɣ se elesi taabalɩyɛ kɩbanɖɛ lɛ, pɩsɩɣnɩ-ɩ nɛ ‘ɛhʋʋ ɛ-taa’ nɛ ɛna se mbʋ ɛwɛɛkaa yɔ, pɩɖɔwa pɩdɩɩfɛyɩ. Mbʋ yekina nɛ ɛla mbʋ pʋpɔzʋʋ yɔ nɛ ɛpɩsɩ Yehowa cɔlɔ.​—Luka 15:17.

Ɛlɛ ye ɖɔ-hɔʋ taa tʋ nɔɔyʋ palɩzɩ ɛgbɛyɛ taa? Ye ɖɔ-hɔʋ taa tʋ nɔɔyʋ palɩzɩ ɛgbɛyɛ taa yɔ, nɔɔ kʋyʋmaɣ ŋga kɛwɛ hɔʋ taa yɔ kɔ-yɔɔ lɛ, pɩpɩzɩɣ nɛ pɩtakɩ ɖe-siɣsiɣ wɛtʋ siŋŋ. Ɛzɩma pɩwɛɛ se ɖa nɛ hɔʋ taa tʋ weyi palɩzɩ-ɩ ɛgbɛyɛ taa yɔ, ɖɛ-hɛkʋ taa ɛwɛɛ? Ðɩɩpɩzɩɣ ɖɩyɔɔdɩ takayaɣ kanɛ ka-taa mbʋ nɛ mbʋ pɩwɛɛ se ɖɩla yɔ, pɩ-tɩŋa. Ɛlɛ yele nɛ ɖɩtazɩ hɔɔlɩŋ sɔsɔŋ naalɛ taa.

Nabʋyʋ taa lɛ, weyi palɩzɩ-ɩ ɛgbɛyɛ taa yɔ, ɛ nɛ hɔʋ taa mba lalaa pɛwɛ ɖɩɣa kʋyʋmaɣ taa. Palɩzɩɣ-ɩ ɛgbɛyɛ taa yɔ, pɩtɩwɩlɩ se ɛtɩtasɩ kɛʋ hɔʋ taa tʋ. Pɩ-yɔɔ lɛ, hɔʋ taa tʋma wena ɛtɩɩlakɩ yɔ, ɛpɩzɩɣ ewolo pɩ-yɔɔ nɛ ɛlakɩ-yɛ. Ɛlɛ, ɛ-kɩwɛɛkɩm yɔɔ lɛ, ɛcɛbɩ fezuu taa tomiye nɖɩ ɖɩɩwɛ ɛ nɛ hɔʋ taa mba lalaa pɛ-hɛkʋ taa yɔ. Ye mbʋ, ɛ nɛ hɔʋ taa mba mba pɛwɛ siɣsiɣ yɔ, paapɩzɩɣ nɛ pɛkpɛndɩ nɛ pala fezuu taa tʋmɩyɛ naɖɩyɛ. Ðɩkpaɣ se hɔʋ caɣ Bibl kpɛlɩkʋʋ; ye weyi palɩzɩ-ɩ ɛgbɛyɛ taa ɛwɛ peeɖe yɔ, pɩtɩmʋna se ɛɖʋʋ ɛ-nɔɔ kpɛlɩkʋʋ mbʋ pɩ-taa. Ɛlɛ, ye pɩɣa ŋga kɛkpɛndɩ kɛwɛ ka-lʋlɩyaa nesi tɛɛ palɩzɩ ɛgbɛyɛ taa yɔ, pɩkɛnɩ lʋlɩyaa paɣtʋ se pawɩlɩ-kɛ nɛ pasɩɣzɩ-kɛ lɔŋ. Ye mbʋ, lʋlɩyaa kʋsɔɔlaa ñakɩ pana nɛ pɛkpɛlɩkɩɣnɩ pa-pɩɣa ŋga Bibl. *​—Aduwa 6:20-22; 29:17.

Nabʋlɛ lɛ, pɩpɩzɩɣ nɛ pɩla se ɖɔ-hɔʋ taa tʋ weyi palɩzɩ-ɩ ɛgbɛyɛ taa yɔ, ɖa nɛ ɩ ɖɩfɛyɩ ɖɩɣa kʋɖʋmaɣ taa. Ða nɛ ɩ ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩkatɩ hɔʋ taa tɔm natʋyʋ yɔɔ. Ɛlɛ, pɩfɛyɩ ɖeu se ɖa nɛ ɩ ɖɩkatɩɣ ɖoŋ ɖoŋ. Hɔʋ taa mba mba pɛwɛ siɣsiɣ yɔ, paañɩnɩɣ kawanaɣ nakɛyɛ nɛ pɔyɔɔdʋʋnɩ-ɩ. Ɛlɛ pʋpɔzʋʋ se pawɩlɩ se  palakɩ mbʋ pɩwɛ siɣsiɣ Yehowa nɛ ɛ-ɛgbɛyɛ pɛ-ɛzɩdaa, pɩtɩŋnɩ ɛzɩma pañaŋ ɛgbɛyɛ taa ɖʋtʋ ndʋ yɔ. Pe-siɣsiɣ wɛtʋ ndʋ tɩpɩzɩɣ nɛ tɩsɩnɩ kɩwɛɛkɩm laɖʋ nɛ eyele nɛ ɛzɩma pɔhɔm ɛ-nɩŋgbaaŋ yɔ, pɩwazɩ-ɩ. *​—Ebree 12:11.

^ tay. 1 Bibl paɣtʋ kila wena palakɩnɩ tʋmɩyɛ alɩwaatʋ ndʋ palɩzɩɣ nɔɔyʋ ɛgbɛyɛ taa yɔ, atukuuni ɖɔɖɔ mba pa-maɣmaɣ palɩzɩ pa-tɩ ɛgbɛyɛ taa yɔ.

^ tay. 2 Ye ŋcaɣ se ŋtɩlɩ pɩkɩlɩ mbʋ pɩwɛɛ se pala ye pɩɣa cikpelaɣ palɩzɩ ɛgbɛyɛ taa yɔ, cɔnɩ La Tour de Garde 1er octobre 2001 hɔɔlɩŋ 16-1715 novembre 1988 hɔɔlʋʋ 20.

^ tay. 3 Ye ŋcaɣ se ŋtɩlɩ wɛtʋ ndʋ pɩwɛɛ se ŋwɛɛnɩ ñɔ-hɔʋ taa mba mba palɩzɩ-wɛ ɛgbɛyɛ taa yɔ pɔ-yɔɔ nɛ pɩkɩlɩ yɔ, cɔnɩ Masɩ lɔŋ tasʋʋ weyi patazɩ ɩ-taa La Tour de Garde 15 avril 1988 hɔɔlɩŋ 26-31, nɛ 15 décembre 1981 hɔɔlɩŋ 26-31 taa yɔ.