Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa

Lɩzɩ kʋnʋŋ Kabɩyɛ

 ÑƲƲ HIU NƐ LOÐO

Tɛ ña-taa nɛ ŋɖɔkɩ toovenim Ɛsɔ sɛtʋ kpam

Tɛ ña-taa nɛ ŋɖɔkɩ toovenim Ɛsɔ sɛtʋ kpam
  • Ɛbɛ Bibl wɩlɩɣ sɩʋ kpelisi nɛ kɩlɛmɩŋ tɛɛ luŋuu nɛ hadɛdɩnaa laʋ yɔɔ?

  • Suwe Krɩstʋ mba maɣzɩɣ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ kazandʋ yɔɔ?

  • Ɛzɩma ŋpɩzɩɣ nɛ ŋlɩzɩ ñe-tisuu taa camɩyɛ nɛ pɩtaawɩzɩ lalaa?

1, 2. Paa ŋtɛm lɩʋ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ ɛgbɛyɛ taa yɔ, tɔm ndʋ pɩwɛɛ se ŋpɔzɩ ña-tɩ? Ɛbɛ yɔɔ ŋmaɣzɩɣ se tɔm ndʋ tɩcɛyaa?

MAƔZƖ se nɔɔyʋ kɔm mɛsaɣ tɛɛ nɛ ɛmɩzɩ kɔyɛ kɩdɛkɛdɩyɛ naɖɩyɛ ño-kooka kpeekpe taa nɛ ɛɖɛɛ. Nɛ lɛɛlɛɛyɔ pɩpɩsɩ sɩm mba pa-tɩŋa payɩ pɛwɛ ño-kooka taa yɔ. Ɛzɩma ŋlakɩ? Pɩtʋʋ fɛyɩ se ye pɩsaŋ yɔ, ŋkʋyʋʋ peeɖe nɛ ŋɖɛɛ ŋcaɣ ɖoli. Ɛlɛ, paa ŋlabɩ mbʋ yɔ, pʋwayɩ lɛ ŋkaɣ ña-tɩ pɔzʋʋ tɔm kɩcɛyɩtʋ tʋnɛ: ‘Ɛzɩ kɔyɛ nɖɩ ɖɩtɩtɛ mon-tomnaɣ taa sʋʋ yɔ?’

2 Lakasɩ nzɩ, palabɩ-sɩ ɖɔɖɔ mbʋ ɖeyi ɖeyi cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ nʋmɔʋ taa. Bibl wɩlɩɣ se pepisi cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ lakasɩ nɛ tɩ-wɩlɩtʋ. (2 Kɔrɛntɩ 6:17) Pɩ-yɔɔ, pɩkɛnɩ kɩjɛyʋʋ se ŋlɩɩ ɛjaɖɛ kpeekpe yɔɔ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ agbaa kɩgbɛndʋʋ ŋgʋ payaɣ se “Babilooni Sɔsɔʋ” yɔ, kɩ-taa. (Natʋ 18:2, 4) Ŋtɛm kɩ-taa lɩʋ na? Ye ŋlɩ kɩ-taa yɔ, ŋmʋnɩ samtʋ pɩdɩɩfɛyɩ. Ɛlɛ, cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ ɛgbɛyɛ taa lɩʋ yeke tɩmaɣ. Pʋwayɩ lɛ, pʋpɔzʋʋ se ŋpɔzɩ ña-tɩ se: ‘Ɛzɩ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ azuluma naayɛ tɩkazɩ mɔ-yɔɔ?’ Maɣzɩ kɩɖaŋ ɛnɛ ɩ-yɔɔ camɩyɛ nɛ ŋna.

 SƖƲ KPELISI TƐƐ LUŊUU NƐ HADƐDƖNAA LAƲ

3. (a) Tɔm ndʋ Bibl wɩlɩɣ sɩʋ kpelisi nɛ kɩlɛmɩŋ tɛɛ luŋuu yɔɔ? Ɛbɛ yɔɔ pɩwɛ nabɛyɛ kaɖɛ se petisi tɔm ndʋ? (b) Ye ŋwɛnɩ sɩʋ kpelisi, kɩlɛmɩŋ nɛ kumola yɔ, ɛbɛ pɩwɛɛ se ŋla?

3 Nabɛyɛ wɛnɩ sɩʋ kpelisi yaa cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ kɩlɛmɩŋ nɛ kumola pa-ɖɩsɩ taa pɩnzɩ sakɩyɛ yɔ. Ña-ɖɔɖɔ ŋwɛnɩ sɩʋ kpelisi nɛ kumola ña-ɖɩɣa taa yaa we? Ye mbʋ, ŋpɩzɩɣ nɛ ŋmaɣzɩ se pɩwɛ piti se pɔtɔŋ se pɩtɩmʋna se poluŋ nabʋyʋ tɛɛ pʋcɔ nɛ patɩmnɩ Ɛsɔ. Halɩ pɩtɩla, ŋsɔɔlɩ sɩʋ kpelisi nzɩ sɩ-taa nasɩyɩ pɩdɩɩfɛyɩ. Ɛlɛ, Ɛsɔ wɩlɩɣnɩ-ɖʋ ɛzɩma pʋmʋnaa se ɖɩsɛɛ-ɩ yɔ. Bibl wɩlɩɣ se Ɛsɔ tɩsɔɔlɩ se ɖiluŋ sɩʋ kpelisi nɛ kɩlɛmɩŋ ɛnɩ ɩ-tɛɛ. (Kalɩ Egipiti Lɩʋ 20:4, 5; Keɣa 113B:4-8; Izaayii 42:8; 1 Yohanɛɛsɩ 5:21) Ye mbʋ, pʋcɔ nɛ ŋsʋʋ toovenim Ɛsɔ sɛtʋ taa lɛ, pʋpɔzʋʋ se ŋyɔkɩ sɩʋ kpelisi nɛ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ kɩlɛmɩŋ weyi ŋwɛna yɔ, ɩ-tɩŋa. Ñaɣ pana kpem nɛ ŋwɛɛnɩ Yehowa lɩmaɣza sɩʋ kpelisi nɛ kɩlɛmɩŋ ɛnɩ ɩ-yɔɔ. Pɩtɩŋa mbʋ yɔ pɛkɛ “kʋzɔɔtʋ Kɩbaɣlʋ ɛzɩdaa.”—Wayɩ Wayɩ Paɣtʋ 27:15.

4. (a) Ɛzɩma ɖɩlaba nɛ ɖɩna se hadɛdɩnaa laʋ ɛɛwazɩɣ pʋyʋ? (b) Ɛbɛ yɔɔ Yehowa kaakizini ɛ-samaɣ se kataayaa feziŋ kɩdɛkɛdɩŋ?

4 Hadɛdɩnaa laʋ ɖɔɖɔ tɔyɩ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ agbaa sakɩyɛ  taa. Pʋcɔ nɛ pɛkpɛlɩkɩɣ toovenim tɔm ndʋ Bibl wɩlɩɣ yɔ lɛ, nabɛyɛ maɣzaɣ se sɩɖaa wɛ wezuu ɖoli nɛ papɩzɩɣ nɛ pasɩnɩ ɛzadɩnaa yaa palabɩ-wɛ kɩdɛkɛdɩm. Pɩtɩla pɩ-yɔɔ lɛ, ŋñakaɣ pana se ŋhɛzɩ ñɔ-cɔzɔnaa mba pasɩba yɔ, pa-laŋa. Ɛlɛ, ɛzɩ ŋkpɛlɩkʋʋ takayaɣ kanɛ ka-ñʋʋ 6 taa yɔ, sɩɖaa tɩtasɩ wɛʋ wezuu ɖoli. Nɛ mba pañɩnɩɣ se pɔyɔɔdɩnɩ-wɛ yɔ, pɩɩwazɩɣ-wɛ nabʋyʋ. Pɩpɩzɩɣ nɛ pɩlabɩ-ɖʋ ɛzɩ tɔm ndʋ ɖɩnɩɣ yɔ tɩlɩnɩ ɖɛ-ɛyʋ kʋsɔɔlʋ weyi ɛsɩba yɔ ɛ-cɔlɔ na. Ɛlɛ toovenim taa lɛ aleewaa cɔlɔ tɩlɩɣna. Pɩ-yɔɔ Yehowa kaakizini Izrayɛɛlɩ piya se sɩtaasʋzɩ yaa sɩtaayaa feziŋ kɩdɛkɛdɩŋ.—Kalɩ Wayɩ Wayɩ Paɣtʋ 18:10-12.

5. Ye ŋŋluŋaɣ sɩʋ kpelisi yaa kɩlɛmɩŋ tɛɛ yaa ŋŋlaɣaɣ hadɛdɩnaa yɔ, ɛbɛ pɩwɛɛ se ŋla?

5 Ye ɖooo ŋŋluŋaɣ sɩʋ kpelisi nɛ kɩlɛmɩŋ pɛ-tɛɛ yaa ŋŋlaɣaɣ hadɛdɩnaa yɔ, ɛbɛ ŋpɩzɩɣ nɛ ŋla lɛɛlɛɛyɔ? Kalɩ Bibl nɛ ŋna ndʋ Ɛsɔ maɣzɩɣ lakasɩ nzɩ sɩ-yɔɔ yɔ; nɛ ŋmaɣzɩ pɩ-yɔɔ. Tɩmnɩ Yehowa paa ɖooye nɛ ŋheyi-i se ñe-liu wɛɛ se ŋsɛɛ-ɩ ɛzɩ pʋmʋnaʋ yɔ. Pɔzɩ-ɩ ɖɔɖɔ se ɛsɩnɩ-ŋ nɛ ŋmaɣzɩ ɛzɩ ɛ-maɣmaɣ ɛmaɣzʋʋ yɔ.—Izaayii 55:9.

KAJALAƔ KRƖSTƲ MBA TAATƆKƖ KISIMASƖ

6, 7. (a) Ɛbɛ yɔɔ ɛyaa tɔkɩ Kisimasɩ sɔnɔ? Kajalaɣ pɩnzɩ mɩnʋʋ taa Yesu wayɩ tɩŋɩyaa tɔkaɣ-kʋ? (b) Yesu tɔmkpɛlɩkɩyaa alɩwaatʋ taa, ɛyaa ɖiɣzina se lʋlʋʋ kazandʋ lɩnɩ le?

6 Cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ pɩzɩɣ nɛ tɩtɩŋnɩ ɛjaɖɛ yɔɔ kazandʋ yɔɔ nɛ tipisi ɛyʋ Ɛsɔ sɛtʋ. Kpaɣ ɛzɩ Kisimasɩ mbʋ yɔ. Ɛyaa maɣzɩɣ se palakɩ Kisimasɩ se pɔtɔzɩ kɩyakʋ ŋgʋ palʋlɩ Yesu Krɩstʋ yɔ, kɩ-yɔɔ. Nɛ Ɛsɔ sɛtʋ agbaa wena akɛyɩɣ a-tɩ se akɛ Krɩstʋ agbaa yɔ, a-taa sakɩyɛ tɔkɩ Kisimasɩ. Ŋgʋ nabʋyʋ fɛyɩ ɖoli nɛ pɩwɩlɩɣ se kajalaɣ pɩnzɩ mɩnʋʋ taa Yesu tɔmkpɛlɩkɩyaa tɔkaɣ kazandʋ ndʋ. Takayaɣ ŋga payaɣ se Les origines sacrées de choses profondes (angl.) yɔ, kɔtɔm se: “Yesu lʋlʋʋ wayɩ, pɩlabɩ pɩnzɩ nasɩlɛ, nɔɔyʋ tɩtɩlɩ ɖeyi ɖeyi kɩyakʋ ŋgʋ palʋlɩ-ɩ yɔ, nɛ ɛyaa pazɩ yem maɣzaɣnɩ tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ.”

 7 Ɛlɛ paa Yesu tɔmkpɛlɩkɩyaa ɩɩsɩm kɩyakʋ ŋgʋ palʋlɩ-ɩ yɔ, pataala Yesu lʋlʋʋ kazandʋ. Ɛbɛ yɔɔ? Mbʋ pʋyɔɔ yɔ takayaɣ ŋga payaɣ se The World Book Encyclopedia yɔ, kɔtɔm se kajalaɣ Krɩstʋ mba “maɣzaɣ se ɛyʋ lʋlʋʋ kazandʋ tɔɔʋ kɛ sɩɩnaa layaa sɔnzɩ na.” Bibl yɔɔdʋʋ lʋlʋʋ kazandʋ naalɛ yeke tɔm na. Nɛ awiya naalɛ wena alabɩ kazandʋ ndʋ yɔ, ataasɛɣ Yehowa. (Kiɖe Tɛɛ Tɔm 40:20; Maarkɩ 6:21) Palakaɣ ɖɔɖɔ lʋlʋʋ kazandʋ se paɖʋ hɩɖɛ sɩɩnaa nabɛyɛ. Ðɩkpaɣ ɛzɩ Agoza fenaɣ kɩyakʋ 24 ŋgʋ wiye mbʋ yɔ; Roma mba lakaɣ pɛ-ɛsɔ Diana lʋlʋʋ kazandʋ. Kɩyakʋ ŋgʋ kɩ-tɛʋ kifemuu wiye pɔtɔkaɣ ɖɔɖɔ pɛ-ɛsɔ Apollo lʋlʋʋ kazandʋ. Pʋ-tɔbʋʋ lɛ se lʋlʋʋ kazandʋ tɔɔʋ lɩnɩ sɩɩnaa layaa cɔlɔ na, tɩtɩlɩɩnɩ Krɩstʋ mba cɔlɔ.

8. Lɩzɩ nɔɔ kʋyʋmaɣ ŋga kɛwɛ lʋlʋʋ kazandʋ nɛ cɛtɩm sɔnzɩ pɛ-hɛkʋ taa yɔ, ka-taa.

8 Nabʋyʋ yɔɔ ɖɔɖɔ kajalaɣ pɩnzɩ mɩnʋʋ taa Krɩstʋ mba taalakɩ Yesu lʋlʋʋ kazandʋ. Pɩtɩla ɛ-tɔmkpɛlɩkɩyaa kaasɩm se nɔɔ kʋyʋmaɣ wɛ lʋlʋʋ kazandʋ tɔɔʋ nɛ cɛtɩm sɔnzɩ pɛ-hɛkʋ taa. Caanaʋ taa Hela mba nɛ Roma mba sakɩyɛ maɣzaɣ se fezuu nakʋyʋ sʋʋ paa ɛyʋ weyi lɛ ɛ-taa ɛ-lʋlʋʋ kɩyakʋ wiye nɛ kɩkandɩyɩɣ ɛ-yɔɔ. Takayaɣ ŋga payaɣ se Coutumes et usages des anniversaires (angl.) yɔ, kɔtɔm se: “Fezuu ŋgʋ nɛ ɛsɔ weyi ɛ-lʋlʋʋ kɩyakʋ wiye palʋlɩ ɛyʋ ɛnʋ yɔ, pɛkɛ taabalaa.” Pɩɩpɩzɩɣ nɛ pɩla Yehowa leleŋ se kazandʋ natʋyʋ tɔɔʋ yɔɔ lɛ, pɔtɔ se ɛ-Pɩyalʋ Yesu yɔɔ palakɩ cɛtɩm sɔnzɩ nasɩyɩ. (Izaayii 65:11, 12) Ye mbʋ, ɛzɩma pɩlaba nɛ ɛyaa sakɩyɛ paɣzɩ tɔɔʋ Kisimasɩ?

ÐENÐE KISIMASƖ LƖNAA YƆ

9. Ɛzɩma pɩlaba nɛ Saŋayɩŋ fenaɣ kɩyakʋ 25 ŋgʋ pɩsɩ Yesu lʋlʋʋ kazandʋ kɩyakʋ?

9 Yesu sɩba nɛ pɩla pɩnzɩ mɩnɩŋ sakɩyɛ pʋcɔ nɛ ɛyaa paɣzɩ tɔɔʋ ɛ-lʋlʋʋ kazandʋ Saŋayɩŋ fenaɣ kɩyakʋ 25 ŋgʋ wiye. Ɛlɛ pɩtɩkɛ puwiye palʋlɩ Yesu. Palʋlɩ Yesu Aloma  fenaɣ taa na. * Ye mbʋ ɛbɛ yɔɔ palɩzɩ Saŋayɩŋ fenaɣ kɩyakʋ 25 ŋgʋ yɔ? Takayaɣ ŋga payaɣ se The New Encyclopædia Britannica yɔ, kɔtɔm se pɩtɩla mba pɔkɔm papɩsɩ Krɩstʋ mba pʋwayɩ yɔ, pa-taa nabɛyɛ “ñɩnaɣ se pala nɛ Yesu lʋlʋʋ kazandʋ nɛ pɛ-ɛsɔ weyi payaɣ se ‘wɩsɩ nzɩ paawakɩ-sɩ yɔ,’ ɛ-lʋlʋʋ kazandʋ pɔtɔlɩ kɩyakʋ kʋɖʋmʋʋ yɔɔ.” Roma mba tɛ niŋkaɣ sɔsɔɔ alɩwaatʋ taa, ɛyaa maɣzaɣ se wɩsɩ ɖɛ nʋmɔʋ. Pɩ-yɔɔ sɩɩnaa layaa lakaɣ kazandʋ natʋyʋ wɩsɩ nzɩ sɩhaɣ mintʋsʋʋ nɛ soŋaɣ yɔ se tɛtɛ pɩɩla nɛ sɩpɩsɩnɩ nʋmɔʋ ŋgʋ siiwoba yɔ nɛ sɩkɔɔ. Pamaɣzaɣ se Saŋayɩŋ fenaɣ kɩyakʋ 25 ŋgʋ wiye wɩsɩ paɣzɩɣ pɩsʋʋ nɛ nʋmɔʋ ŋgʋ siiwoba yɔ. Ɛsɔ sɛtʋ agbaa ñʋndɩnaa ñɩnaɣ se sɩɩnaa layaa ɩpɩsɩ Krɩstʋ mba, pɩ-yɔɔ papɩsɩ Roma mba kazandʋ ndʋ “Krɩstʋ mba” kazandʋ. *

10. Wɩyɛ taa ɛbɛ yɔɔ nabɛyɛ ɩɩtaatɔkɩ Kisimasɩ?

10 Patɩlʋʋ se Kisimasɩ kɛ sɩɩnaa layaa kazandʋ yɔ, pileɖaa. Kisimasɩ tɩlɩnɩ Bibl taa; pɩ-yɔɔ paaɖaŋ ɛyaa nabɛyɛ pɩnzɩ 1600 taa Angletɛɛrɩ ɛjaɖɛ taa nɛ Amerika ajɛɛ naayɛ taa se pataatɔɔ kazandʋ ndʋ. Halɩ ye nɔɔyʋ ɛcaɣ ɖɩɣa nɛ etiwolo tʋmɩyɛ Kisimasɩ wiye yɔ, pɔhɔŋ ɛ-nɩŋgbaaŋ. Ɛlɛ pʋwayɩ lɛ, nabɛyɛ ɖaɣnɩ paɣzʋʋ kazandʋ ndʋ tɩ-sɔnzɩ labʋ nɛ halɩ pɔsɔzɩ lɛɛsɩ sɩ-yɔɔ. Peeɖe Kisimasɩ ɖaɣnɩ pɩsʋʋ kazandʋ sɔsɔtʋ; nɛ halɩ nɛ sɔnɔ  Kisimasɩ kɛ kazandʋ sɔsɔtʋ ajɛɛ sakɩyɛ taa. Ɛlɛ Kisimasɩ kɛ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ ɛgbɛyɛ kazandʋ, pɩ-yɔɔ mba pɔsɔɔlaa se pɔ-tɔm ɛkɛdɩnɩ Ɛsɔ yɔ, paalakɩ kazandʋ ndʋ. Paalakɩ ɖɔɖɔ kazandʋ lɛɛtʋ ndʋ tɩlɩnɩ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ taa yɔ. *

ƐZƖ PƖCƐYAA SE PATƖLƖ ÐENÐE KAZANDƲ LƖNAA YƆ?

11. Ɛbɛ yɔɔ ɛyaa nabɛyɛ ñɔtɔkɩ kazandʋ? Ɛlɛ ɛbɛ yɔɔ pɩwɛɛ se ɖɩkɩlɩɣ maɣzʋʋ?

11 Ɛyaa sakɩyɛ nɩɣ pɩ-taa se kazandʋ, ɛzɩ Kisimasɩ yɔ, kɛ sɩɩnaa layaa kazandʋ. Ɛlɛ paa mbʋ yɔ pamaɣzɩɣ ɖɔɖɔ se pɩtɩwɛɛkɩ se ɛyʋ ɛtɔɔ kazandʋ ndʋ. Toovenim taa lɛ, ɛyaa sakɩyɛ tɔkʋʋ kazandʋ ndʋ yɔ, paamaɣzɩɣ ɖenɖe tɩlɩnaa yɔ, pɩ-yɔɔ. Kazandʋ ndʋ tɩlakɩ nɛ hɔŋ taa ɛyaa sakɩyɛ ɖaɣnɩɣ ɖama katʋʋ. Mbʋ ɖɔɖɔ ŋmaɣzɩɣ yaa we? Ye mbʋ, pʋ-tɔbʋʋ lɛ se pɩtɩkɛ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ ɖɩkɩnɩ-ŋ nʋmɔʋ se ŋsʋʋ toovenim Ɛsɔ sɛtʋ ɛgbɛyɛ taa. Ɛlɛ ñɔ-hɔʋ ŋkɩlɩ sɔɔlʋʋ nɛ pɩɖɩkɩ-ŋ nʋmɔʋ. Taanɩɣzɩ, Yehowa weyi ɛ-cɔlɔ hɔʋ lɩnaa yɔ, ɛsɔɔlaa se ña nɛ ñɔ-hɔʋ taa mba ɩnɩɩnɩ ɖama camɩyɛ. (Efɛɛzɩ 3:14, 15, NW) Ɛlɛ ŋpɩzɩɣ nɛ ŋtɩŋ nʋmɔŋ weyi Ɛsɔ sɔɔlaa yɔ ɩ-yɔɔ nɛ ŋla nɛ mɩ-ɖama nɩnʋʋ mbʋ pɩla leleŋ pɩkɩlɩ. Apostoloo Pɔɔlɩ yɔɔdɩ mbʋ pʋmʋnaa se ɖɩmaɣzɩɣ pɩ-yɔɔ nɛ pɩkɩlɩ yɔ, pɩ-tɔm. Ɛmawa se: “Pɩ-yɔɔ lɛ, ɩñaɣ pana nɛ ɩtɩlɩ mbʋ pɩkɛdɩnɩ Kɩbaɣlʋ yɔ.”—Efɛɛzɩ 5:10, ABT.

Ŋtisiɣ nɛ ŋtɔɔ pɔmbɔm ŋgʋ pakpaɣ-kʋ nɛ kʋzɔɔtʋ taa lɔɔʋ taa yɔ?

12. Kpaɣ kɩɖaʋ nakʋyʋ nɛ ŋwɩlɩ mbʋ pɩ-yɔɔ pʋpɔzaa se ɖɩlɔ kazandʋ ndʋ tɩlɩnɩ azuluma sɔnzɩ taa yɔ.

12 Pɩtɩla ŋmaɣzɩɣ se pɩtɩkɛ ɖenɖe kazandʋ ndʋ tɩlɩnaa yɔ, pɩ-yɔɔ pɔtɔkɩ-tʋ sɔnɔ. Ɛlɛ, ɛzɩ pɩcɛyaa se ɖɩtɩlɩ ɖenɖe kazandʋ lɩnaa yɔ? Ɛɛɛ. Kpaɣ kɩɖaʋ kʋnɛ: Maɣzɩ se ŋna pɔmbɔm nakʋyʋ kʋzɔɔtʋ taa lɔɔʋ nakʋyʋ taa. Ŋpɩzɩɣ nɛ ŋkpaɣ-kʋ nɛ ŋmʋzɩ? Kpa! Mbʋ pʋyɔɔ yɔ kɩtɔlɩ kʋzɔɔtʋ taa. Ɛzɩ pɔmbɔm ŋgʋ yɔ, kazandʋ natʋyʋ pɩzɩɣ nɛ tɩwɛɛ leleŋ, ɛlɛ taasɔɔ se ɖenɖe tɩlɩnaa yɔ, peeɖe wɛ kʋzɔɔtʋ. Pɩsa nɛ ɖɩsʋʋ toovenim Ɛsɔ sɛtʋ ɛgbɛyɛ taa lɛ,  pʋpɔzaa se ɖɩwɛnɩ lɩmaɣza wena Izaayii kaawɛna yɔ. Eeheyi toovenim Ɛsɔ sɛyaa se: “Itaatukuni azuluma pʋyʋ.”—Izaayii 52:11.

KPAƔ LƆŊSƖNÐƐ NƐ ŊLABƖNƖ TƲMƖYƐ ÑA NƐ LALAA MƖ-TAABALƖYƐ TAA

13. Ye ŋkizaa se ŋŋɖʋʋ ñe-nesi kazandʋ natʋyʋ taa yɔ, kaɖɛ nɖɩ pɩpɩzɩɣ nɛ pɩkɔna?

13 Pɩtɩla ye ŋtɔm se ŋŋɖʋʋ ñe-nesi kazandʋ natʋyʋ taa yɔ, pɩpɩzɩɣ nɛ pɩkɔnɩ kaɖɛ. Kpaɣ ɛzɩ wɛtʋ tʋnɛ: Ña nɛ mba ɩlakɩ tʋmɩyɛ yɔ, papɩzɩɣ nɛ pɔpɔzɩ pa-tɩ se ɛzɩ ɛbɛ yɔɔ ŋŋɖʋʋ ñe-nesi kazandʋ ndʋ palakɩ ña-tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ yɔ, tɩ-taa? Ye nɔɔyʋ ɛha-ŋ Kisimasɩ kʋjɔʋ nakʋyʋ yɔ, ɛbɛ pɩwɛɛ se ŋla? Ye ŋmʋ-kʋ, ŋwɛɛkaa? Ye ña nɛ ña-walʋ yaa ña-halʋ ɩtɩkpɛndɩ Ɛsɔ sɛtʋ ɛgbɛyɛ yɔ, ɛbɛ pɩwɛɛ se ŋla? Ɛzɩma ŋpɩzɩɣ nɛ ŋla nɛ ñe-piya ɩtaamaɣzɩ se nabʋyʋ ɖɛɣ sɩ-yɔɔ mbʋ pʋyɔɔ yɔ sɩɩtɔkɩ kazandʋ?

14, 15. Ye nɔɔyʋ eheyi-ŋ se ɖa nɛ kazandʋ yaa ɛlabɩ-ŋ kʋjɔʋ yɔ, ɛbɛ ŋpɩzɩɣ nɛ ŋla?

14 Lɔŋsɩnɖɛ sɩɣnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩtɩlɩ mbʋ pʋpɔzʋʋ se ɖɩla yɔ. Ye nɔɔyʋ eheyi-ŋ se ɖa nɛ kazandʋ yɔ, ŋpɩzɩɣ nɛ ŋcosi-i kɛlɛʋ yem se: “Ŋlabaɣ lɛ.” Ɛlɛ ye pɩkɛ ɛyʋ weyi ŋsɩmɩ-ɩ camɩyɛ yaa ŋkatɩɣ-ɩ ɖoŋ ɖoŋ yaa ña nɛ ɩ ɩlakɩ tʋmɩyɛ yɔ, ŋpɩzɩɣ nɛ ŋkpaɣ alɩwaatʋ pazɩ nɛ ŋlɩzɩ-ɩ pɩ-taa. Pɩtɩŋa pɩ-taa lɛ, pʋpɔzʋʋ se ŋyɔɔdɩnɩ-ɩ nɛ nɔɔ leleŋ. Bibl tasɩɣ-ɖʋ lɔŋ se: “Mɩ-yɔɔdaɣ ɛkɛ sɔɔlɩm yɔɔdaɣ tam, nɛ kamʋna nɛ ɩtɩlɩ paa weyi lɛ tɔm cosuu camɩyɛ.” (Koloosi 4:6) Taapɛ lalaa tɛtɛ. Ɛlɛ, lɩzɩ-wɛ tɔm taa nɛ ñamtʋ. Heyi-wɛ se ye alɩwaatʋ lɛɛtʋ yem palabɩ-ŋ kʋjɔʋ yaa pɔpɔzɩ-ŋ se ŋwolo hɔʋ taa kediɣzaɣ nakɛyɛ yɔ, ŋpɩzɩɣ nɛ ŋtisi.

15 Ye nɔɔyʋ ɛlabɩ-ŋ kʋjɔʋ yɔ, ɛbɛ ŋpɩzɩɣ nɛ ŋla? Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa ɛlabɩ-ŋ kʋjɔʋ ŋgʋ nɛ mbʋ pɩ-yɔɔ ɛlabɩ-ŋ kʋ yɔ, pɩsɩɣnɩ-ŋ nɛ ŋtɩlɩ mbʋ pʋpɔzʋʋ se ŋla yɔ. Kpaɣ se nɔɔyʋ heyi-ŋ se: “Manawa se ŋŋtɔkɩ kazandʋ, ɛlɛ paa mbʋ mɔnsɔɔlaa se malabɩ-ŋ kʋjɔʋ kʋnɛ.” Pɩtɩla ŋpɩzɩɣ nɛ  ŋmʋ kʋjɔʋ ŋgʋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ pɩɩwɩlɩɣ se ŋtɔɔ kazandʋ. Ɛlɛ ye weyi ɛlakɩ-ŋ kʋjɔʋ ŋgʋ yɔ, ɛɛsɩŋ se Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa ɩɩtɔkɩ kazandʋ ndʋ yɔ, ŋpɩzɩɣ nɛ ŋheyi-i se ŋŋtɔkɩ kazandʋ ndʋ. Pɩsɩɣnɩ-ɩ nɛ ɛnɩɩ mbʋ pɩ-yɔɔ ŋpɩzɩɣ nɛ ŋtisi se ŋmʋ ɛ-kʋjɔʋ nɛ mbʋ pɩ-yɔɔ ñaalakɩ-ɩ kʋjɔʋ kɩyakʋ ŋgʋ ki-wiye yɔ. Ɛlɛ ye ɛyʋ ɛtakɩɣ-ŋ se ɛna se ñe-tisuu cɛyɩ siŋŋ yaa ŋsɔɔlɩ kʋjɔʋ nɛ pɩkɩlɩ ñe-tisuu yɔ, pɩwɛɣ ɖeu se ŋtaamʋ kʋjɔʋ ŋgʋ.

WƐTƲ NDƲ PƲPƆZƲƲ SE ŊWƐNƖ ÑƆ-HƆƲ TAA MBA HƐKƲ TAA?

16. Kazandʋ tɔɔʋ hɔɔlɩŋ taa lɛ, ɛzɩma ŋpɩzɩɣ nɛ ŋyɔɔdɩnɩ nɔɔ leleŋ?

16 Ye ñɔ-hɔʋ taa mba ɩtɩkɛ Aseɣɖe Tɩnaa yɔ, ɛbɛ pʋpɔzʋʋ se ŋla? Peeɖe ɖɔɖɔ lɛ, pʋpɔzʋʋ se ŋyɔɔdʋʋnɩ nɔɔ leleŋ. Pɩtɩmʋna se patɩɩlakɩ sɔnzɩ nasɩyɩ yaa kazandʋ natʋyʋ lɛ, ŋwɛɛ pa-wayɩ kaŋ kaŋ nɛ ŋheyiɣ-wɛ se palakɩ mbʋ yɔ, pɩfɛyɩ ɖeu. Ŋwɛnɩ waɖɛ se ŋmaɣzɩ ndʋ ŋsɔɔlaa yɔ, mba ɖɔɖɔ pɛwɛnɩ waɖɛ se pamaɣzɩ ndʋ pɔsɔɔlaa yɔ. Pɩ-yɔɔ pʋpɔzʋʋ se ŋñam-wɛ. (Kalɩ Maatiyee 7:12.) Taaɖʋ ñe-nesi kazandʋ tɔɔʋ taa, ɛlɛ hɔɔlɩŋ nɩɩyɩ taa lɛ, wɩlɩ se ŋkɛ ɛyʋ weyi ɛnɩɣ tɔm taa yɔ. Ña-lakasɩ tɩŋa taa lɛ, ñaɣ pana nɛ ŋwɛɛnɩ ɛhʋyɛ kɩbanɖɛ.—Kalɩ 1 Timootee 1:18, 19.

17. Ɛzɩma ŋpɩzɩɣ nɛ ŋsɩnɩ ñe-piya nɛ sɩtaamaɣzɩ se nabʋyʋ ɖɛɣ sɩ-yɔɔ mbʋ pʋyɔɔ yɔ sɩɩtɔkɩ kazandʋ?

17 Ɛbɛ ŋpɩzɩɣ nɛ ŋla nɛ pɩsɩnɩ ñe-piya nɛ sɩtaamaɣzɩ se nabʋyʋ ɖɛɣ sɩ-yɔɔ mbʋ pʋyɔɔ yɔ sɩɩtɔkɩ kazandʋ? Pɩlɩɣnɩ mbʋ ŋlakɩ-sɩ alɩwaatʋ lɛɛtʋ taa yɔ. Lʋlɩyaa nabɛyɛ ñɩnɩɣ alɩwaatʋ natʋyʋ nɛ palakɩ pe-piya kʋjɔŋ. Kʋjɔʋ kɩbaŋʋ ŋgʋ ŋpɩzɩɣ nɛ ŋla ñe-piya yɔ lɛ se ŋkɛyɩ alɩwaatʋ nɛ ŋkemni-sɩ nɛ ŋsɔɔlɩ-sɩ.

WƐƐ TOOVENIM ƐSƆ SƐTƲ TAA

Ye ɖɩwɛ toovenim Ɛsɔ sɛtʋ taa yɔ, pɩhaɣ-ɖʋ taa leleŋ siŋŋ

18. Ɛzɩma kediɣzisi wobu pɩzɩɣ nɛ pɩsɩnɩ-ŋ nɛ ŋɖɔkɩ toovenim Ɛsɔ sɛtʋ kpam?

18 Ye ɖɩsɔɔlaa se ɖɔ-tɔm ɛkɛdɩnɩ Yehowa yɔ, pʋpɔzʋʋ se ɖise cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ nɛ ɖɩsʋʋ toovenim Ɛsɔ sɛtʋ taa.  Pʋ-tɔbʋʋ lɛ suwe? Bibl tɔm se: “Ðikemsini ɖama nɛ ɖɩkpazɩ ɖama sɔɔlɩm ɖoŋ nɛ tʋma kɩbana labʋ; ɩtaalɩɩ mi-cejewiye taa [itaayele mi-kediɣzisi wobu, NW] ɛzɩ nabɛyɛ lakʋ tam yɔ, ɛlɛ ɩsɔzɩ ɖama ɖoŋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɩnawa se kɩyakʋ ñɔtaa.” (Ebree 10:24, 25) Krɩstʋ mba kediɣzisi wobu haɣ-ŋ waɖɛ se ŋla mbʋ Ɛsɔ sɔɔlaa yɔ nɛ taa leleŋ. (Keɣa 21:23; 121:1) Kediɣzisi nzɩ sɩ-taa, Krɩstʋ mba siɣsiɣ mba “ɖɛzɩɣ [ɖama] fezuu kʋjɔʋ.”—Roma 1:12.

19. Ɛbɛ yɔɔ pɩkɛnɩ kɩjɛyʋʋ se ŋheyiɣ lalaa mbʋ ŋwɛɛ nɛ ŋkpɛlɩkɩɣ Bibl taa yɔ?

19 Mbʋ ŋpɩzɩɣ ŋla ɖɔɖɔ nɛ ŋwɩlɩ se ŋwɛ toovenim Ɛsɔ sɛtʋ taa yɔ lɛ se, ŋwɩlɩ lalaa mbʋ ŋkpɛlɩkɩɣ Bibl taa Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa cɔlɔ yɔ. Ɛyaa sakɩyɛ wɛɛ “pɔmɔlʋʋ nɛ pewiɣ,” kɩdɛkɛdɩm mbʋ piɖiɣni labʋ ɛjaɖɛ yɔɔ yɔ, pɩ-yɔɔ. (Ezekɩyɛɛlɩ 9:4) Pɩtɩla ŋsɩm pa-taa nabɛyɛ. Heyi-wɛ lidaʋ ŋgʋ Bibl ha-ŋ yɔ, kɩ-tɔm. Ye ŋwɛɛ nɛ ŋɖʋʋ taabalɩyɛ nɛ toovenim Krɩstʋ mba nɛ ŋheyiɣ lalaa toovenim tɔm kɩbandʋ ndʋ ŋkpɛlɩkɩɣ Bibl taa yɔ, pɩsɩɣnɩ-ŋ nɛ ŋlɩzɩ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ sɔnzɩ sɔɔlɩm mbʋ pɩwɛ ña-laŋɩyɛ taa yɔ, pɩ-tɩŋa nɛ ŋlɔ. Ŋpɩzɩɣ nɛ ŋtaa liu se ye ŋwɛ toovenim Ɛsɔ sɛtʋ taa yɔ, pɩkɔŋnɩ-ŋ taa leleŋ nɛ wazasɩ sakɩyɛ.—Malakiya 3:10.

^ tay. 9 Cɔnɩ Tɔm Kɩsɔzɩtʋ, hɔɔlɩŋ 221-222 yɔɔ.

^ tay. 9 Kazandʋ ndʋ payaɣ se Les Saturnales yɔ, tɩsɩnaa ɖɔɖɔ nɛ palɩzɩ Saŋayɩŋ fenaɣ kɩyakʋ 25 ŋgʋ. Palakɩ kazandʋ ndʋ kpaɣnɩ Saŋayɩŋ fenaɣ kɩyakʋ 17 ŋgʋ wiye nɛ puwolo 24 ŋgʋ wiye. Les Saturnales kazandʋ ndʋ ti-wiye pɔñɔʋ, pɔtɔkɩ, pamayɩɣ nɛ palakɩ ɖama kʋjɔŋ.

^ tay. 10 Ye ŋsɔɔlaa se ŋtɩlɩ ndʋ toovenim Ɛsɔ sɛyaa maɣzɩɣ kazandʋ lɛɛtʋ ndʋ ɛyaa sakɩyɛ lakɩ yɔ, tɩ-yɔɔ yɔ, cɔnɩ Tɔm Kɩsɔzɩtʋ hɔɔlɩŋ 222-223 yɔɔ.