Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa

Lɩzɩ kʋnʋŋ Kabɩyɛ

 ÑƲƲ 13

Kewiyaɣ tɔm susuyaa wobi tɔm ɖɩhʋyɛ se palʋ pa-waɖɛ yɔɔ

Kewiyaɣ tɔm susuyaa wobi tɔm ɖɩhʋyɛ se palʋ pa-waɖɛ yɔɔ

ÑƲƲ KƲNƐ KƖ-TAA TƆM

Ɛzɩ Yesu kaayɔɔdʋʋ yɔ, kominawaa yaa Ɛsɔ sɛtʋ ñʋndɩnaa nazɩɣ ɛ-wayɩ tɩŋɩyaa pɔ-tɔm susuu yɔɔ

1, 2. (a) Ɛbɛ Ɛsɔ sɛtʋ agbaa ñʋndɩnaa labɩ Pantekooti wiye pɩnaɣ 33 taa? (b) Ɛlɛ ɛzɩma apostoloowaa ñalaba? (c) Paɖaŋ apostoloowaa se pataasusi tɔm lɛ, ɛbɛ yɔɔ petitisi?

ÐƖWƐ Pantekooti pɩnaɣ 33 taa. Krɩstʋ ɛgbɛyɛ ñɔʋ Yerusalɛm yɔ, pɩlakɩ kpɩtaŋ cabɩ yɔ. Pɩtʋʋ fɛyɩ se Sataŋ nawa se pɩkɛnɩ-ɩ waɖɛ sɔsɔɖɛ se ɛlɩɩ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-wayɩ. Ɛñɩnaɣ se eɖezi-ɖɩ pʋcɔ nɛ ɖɩkpa ɖoŋ fezuu taa. Peeɖe ɛtɩŋnɩ Ɛsɔ sɛtʋ agbaa ñʋndɩnaa yɔɔ se pasɩnzɩ Kewiyaɣ tɔm susuu tʋmɩyɛ. Paa mbʋ yɔ, apostoloowaa susi tɔm nɛ abalɩtʋ nɛ halaa nɛ abalaa sakɩyɛ ‘tisi Kɩbaɣlʋ yɔɔ.’—Tʋma Labʋ 4:18, 33; 5:14.

Apostoloowaa taa labɩ leleŋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, “paɖʋ-wɛ hɩɖɛ nɛ pawɩlɩ-wɛ kʋñɔŋ Yesu hɩɖɛ yɔɔ””

2 Ɛsɔ sɛtʋ agbaa ñʋndɩnaa mba, patasɩ mʋʋ pana siŋŋ nɛ pakpa apostoloowaa tɩŋa nɛ paɖʋ salaka. Ɛlɛ ɖoo yuwa lɛ, Ɛsɔ tiyiyu tʋlɩ salaka nɔnɔsɩ nɛ apostoloowaa lɩɩ nɛ teu fema lɛ, powolo tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔɔ. Peeɖe patasɩ-wɛ kpaʋ nɛ powoni-wɛ komina ñʋndɩnaa ɛzɩdaa nɛ paba heyi-wɛ se pamanɩ paɣtʋ ndʋ paɖʋ-wɛ se pataatasɩ tɔm susuu yɔ tɩ-yɔɔ. Peeɖe apostoloowaa cosini abalɩtʋ se: “Pɩwɛɛ se [ɖɩña] Ɛsɔ nɛ pɩkɩlɩ ɛyaa.” Ɛlɛ alɩwaatʋ kaɖɛ ñɩndʋ ndʋ tɩ-taa, Paɣtʋ wɩlɩyʋ weyi payaɣ se Gamaalɩyɛɛlɩ yɔ, eheyi ñʋndɩnaa mba se: “Ɩɖaŋ mɩ-tɩ. . . . Itaakemsi ɛyaa mba yɔ pɔ-cɔlɔ, iyele-wɛ.” Pɩlabɩ piti se ñʋndɩnaa mba, pakpaɣ ɛ-lɔŋ tasʋʋ mbʋ nɛ palabɩnɩ tʋmɩyɛ nɛ peyele apostoloowaa nɛ pɛɖɛɛ. Ɛbɛ apostoloowaa mba palaba? ‘Patiyele Yesu Krɩstʋ tɛ tɔm kɩbandʋ susuu.’—Tʋma Labʋ 5:17-21, 27-42; Aduwa 21:1, 30.

3, 4. (a) Kpaɣnɩ caanaʋ taa lɛ, nʋmɔʋ ŋgʋ yɔɔ Sataŋ tɩŋnaa nɛ ɛkaɖɩnɩ Ɛsɔ sɛyaa? (b) Ɛbɛ taa ɖɩkaɣ tazʋʋ ñʋʋ kʋnɛ nɛ ñʋŋ naalɛ weyi ɩkɔŋ yɔ ɩ-taa?

3 Kajalaɣ ɖeɖe lɛ ñʋndɩnaa kaɖɩnʋʋ Krɩstʋ ɛgbɛyɛ yɔ, ɛlɛ pɩtɩkɛ kɛdɛzaɣ ɖeɖe. (Tʋma Labʋ 4:5-8; 16:20; 17:6, 7) Sɔnɔ ɖɔɖɔ, Sataŋ tɩŋɩɣnɩ toovenim Ɛsɔ sɛtʋ koyindinaa yɔɔ nɛ eseɣtiɣ ɛjaɖɛ yɔɔ ñʋndɩnaa se pakaɖɩnɩ tɔm susuu. Koyindinaa mba, pɔyɔɔdʋʋ cɛtɩm tɔm ndɩ ndɩ Ɛsɔ sɛyaa yɔɔ. Cɛtɩm tɔm ndʋ, tɩ-taa natʋyʋ lɛ se ɖiseɣtiɣ ɛyaa se palakɩ ñam ñam lakasɩ. Lɛɛtʋ lɛ se ɖiseɣtiɣ ɛyaa se pakʋyɩ komina yɔɔ. Lɛɛtʋ ɖɔɖɔ lɛ se ɖɩtɩŋɩɣnɩ Ɛsɔtɔm yɔɔ nɛ ɖɩlakɩ tadɩyɛ. Ðo-koobiya woni tɔm ndʋ tɔm hʋyaa ɛzɩdaa alɩwaatʋ kɩbandʋ yɔɔ se pawɩlɩ se tɩkɛ cɛtɩm. Ɛbɛ lɩ pɩ-taa? Paahʋ tɔm ndɩ ndɩ pɩlakɩ pɩnzɩ sakɩyɛ yɔ, ɛlɛ ɛzɩma titukuuni-ɖʋ sɔnɔ? Iyele nɛ ɖɩyɔɔdɩ tɔm hʋʋ mbʋ, pɩ-taa nabʋyʋ tɔm nɛ ɖɩna ɛzɩma piyeba nɛ ‘palʋ tɔm kɩbandʋ yɔɔ’ yɔ.—Filiipu 1:7.

 4 Waɖɛ nɖɩ ɖɩwɛna se ɖisusi tɔm yɔ, ɛzɩma ɖɩlʋbɩ ɖɩ-yɔɔ? Ðɩkaɣ tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ cosuu ñʋʋ kʋnɛ kɩ-taa. Nɛ ñʋŋ naalɛ weyi ɩkɔŋ yɔ ɩ-taa lɛ, ɖɩkaɣ naʋ ɛzɩma ɖɩlʋbɩ tɔm hʋyaa ɛzɩdaa se pɩsa nɛ ɖɩcaɣ wezuu ɛzɩ Ɛsɔ Kewiyaɣ pɔzʋʋ nɛ ɖɩtaaɖʋ ɖɔ-nɔɔ ɛjaɖɛ tɔm taa yɔ.

Ðiseɣtiɣ ñam ñam lakasɩ yaa ɖɩlʋkɩ Ɛsɔ Kewiyaɣ yɔɔ na?

5. (a) Ɛbɛ yɔɔ pakpaɣaɣ Kewiyaɣ tɔm susuyaa pɩnzɩ 1930 waa ɖɩtɛnɖɛ taa? (b) Nɛ lɩmaɣza wena ɛgbɛyɛ nɔɔ ɖɛyaa kpaɣ?

5 Pɩnzɩ 1930 waa ɖɩtɛnɖɛ taa, Etaazuunii ɛjaɖɛ taa tɛtʋ ndɩ ndɩ ñʋndɩnaa ñɩnaɣ se pañɩɣ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa yɔɔ nɛ pɛwɛɛnɩ takayaɣ ŋga kahaɣ-wɛ nʋmɔʋ se palɩɩ nɛ posusi tɔm yɔ. Ɛlɛ ɖo-koobiya kizaa mbʋ pʋyɔɔ yɔ, panawa se paa paamʋ takayaɣ ŋga yɔ, wiɖiyi komina pɩzɩɣ nɛ kikizi-kɛ ɖɔɖɔ. Pɩtasɩ lɛ, panawa se komina nakʋyʋ fɛyɩnɩ waɖɛ se kɩkaɖɩnɩ paɣtʋ ndʋ Yesu ɖʋ Krɩstʋ mba se posusi tɔm yɔ. (Maarkɩ 13:10) Pʋyɔɔ lɛ, pakpa tɔm susuyaa mɩnɩŋ sakɩyɛ nɛ pɔtɔ-wɛ salaka. Peeɖe mba pɛɖɛɣ Yehowa ɛgbɛyɛ nɔɔ yɔ, pakpaɣ lɩmaɣzɩyɛ se powokini tɔm ndʋ tɔm hʋyaa ɛzɩdaa. Pañɩnaɣ pawɩlɩ se paɣtʋ ndʋ, tɩkʋyɩnɩ waɖɛ nɖɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa wɛna se pala pɛ-Ɛsɔ sɛtʋ faaa yɔ ɖɩ-yɔɔ. Ɛlɛ tɔm natʋyʋ labɩ pɩnaɣ 1938 taa nɛ pahʋʋ-tʋ pɩnaɣ kʋyʋmaɣ ŋga ka-taa. Mbʋ pɩlɩ tɔm hʋʋ mbʋ pɩ-taa yɔ, pɩwazɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa pʋwayɩ siŋŋ. Ɛbɛ laba?

6, 7. Ɛbɛ talɩ Koobu Cantwell hɔʋ?

6 Ðɩwɛ piya 26 avril 1938 wiye. Koobu Newton Cantwell kaawɛnɩ pɩnzɩ 60, nɛ ɛ nɛ ɛ-halʋ Esther nɛ ɛ-pɩyalaa Henry, Russell, nɛ Jesse paakɛ nʋmɔʋ lɩzɩyaa kiya. Pɔñɔɔzaɣ pa-tɩ se palɩɩ tɔm susuu New Haven, Connecticut tɛtʋ taa. Toovenim taa lɛ, paanawa se pʋtɔma yɔ paakaɣ pɩsʋʋ ɖɩɣa puwiye. Ɛbɛ yɔɔ? Mbʋ pʋyɔɔ yɔ paatɛm-wɛ kpaʋ tam sakɩyɛ, nɛ panawa se papɩzɩɣ nɛ patasɩ-wɛ kpaʋ. Paa mbʋ yɔ, pititibi-wɛ yɔɔɔ nɛ peyele tɔm susuu. Pakpaɣ lɔɔɖa naalɛ nɛ powolo patalɩ New Haven. Newton sanɩ pa-maɣmaɣ pɔ-lɔɔɖɩyɛ, nɛ paaɖʋ ɖɩ-taa takayɩsɩ nɛ menziiniwaa mba pamakɩnɩ tatasɩ yɔ. Nɛ ɛ-pɩyalʋ Henry weyi ɛɛwɛnɩ pɩnzɩ 22 yɔ, ɛlɛ ñasaa lɔɔɖɩyɛ nɖɩ ɖɩmakɩ tatasɩ yɔ. Toovenim taa lɛ, ɛzɩ paaɖʋʋ pa-taa yɔ, pɩlabɩ ñɩɣtʋ pazɩ lɛ, polisinaa kpa-wɛ.

7 Russell pacalɩ kpaʋ, ɛɛwɛnɩ pɩnzɩ 18, pʋwayɩ lɛ pakpa Newton nɛ Esther. Jesse ñaasɩŋ poliŋ taa nɛ ɛcɔŋnɩ mbʋ pɩlakɩ yɔ. Alɩwaatʋ ndʋ lɛ, Henry ñaawɛ kooka lɛɛka taa nɛ esusuu tɔm, piyeba nɛ pɩkazɩ Jesse ɖeke. Paa mbʋ yɔ, ɛkpaɣ e-menziini ŋgʋ ɛmakɩnɩ tatasɩ yɔ nɛ ewolo tɔm susuu yɔɔ. Ɛkatɩ Katooliki abalaa nabɛyɛ naalɛ nɛ petisi se ɛɖʋ-wɛ Koobu Rutherford tɔm yɔɔdʋʋ mbʋ pakpaɣ tataɣ yɔɔ yɔ nɛ pewelisi. Tɔm yɔɔdʋʋ mbʋ, pʋ-ñʋʋ lɛ se “Koyindinaa.” Ɛlɛ alɩwaatʋ ndʋ panɩ tɔm yɔɔdʋʋ mbʋ lɛ, pɩwɩzɩ-wɛ siŋŋ nɛ pañɩnɩɣ se pama Jesse. Peeɖe ɛlɛ kʋyaa hɛɛɛ nɛ ɛɖɛɛ eyele-wɛ,  ɛlɛ pɩlabɩ pazɩ lɛ polisi nɔɔyʋ kpa-ɩ nɛ ɛɖɛnɩ-ɩ salaka taa. Polisinaa tɩɖɩɣ koobu halɩñɩnʋ Cantwell, ɛlɛ paɖɩɣ ɛ-walʋ nɛ ɛ-pɩyalaa. Ɛlɛ pɛhɛyɩ liidiye naɖɩyɛ lɛ, peyebi-wɛ puwiye maɣmaɣ se pʋwayɩ lɛ, paahʋʋ pɔ-tɔm.

8. Ɛbɛ yɔɔ tɔm hʋyaa tɔŋ se Jesse wɛɛ nɛ eseɣtiɣ ɛyaa se pala ñam ñam lakasɩ?

8 Pɩlabɩ fenasɩ pazɩ pʋwayɩ lɛ, pahʋʋ Cantwell hɔʋ tɔm New Haven tɔm ɖɩhʋyɛ septembre 1938 taa. Mba powoni hɔʋ ŋgʋ tɔm hʋyaa ɛzɩdaa yɔ, pɔtɔm se Newton, Russell, nɛ Jesse pɛwɛɛ nɛ pɔpɔzʋʋ ɛyaa se pɛhɛyɩ liidiye, ŋgʋ pɛfɛyɩnɩ takayaɣ ŋga kahaɣ-wɛ waɖɛ nɖɩ yɔ. Powoni tɔm ndʋ Connecticut tɔm hʋyaa sɔsaa cɔlɔ, ɛlɛ pɛwɛɛ nɛ pakʋʋ Jesse tɔm mbʋ se ɛwɛɛ nɛ eseɣtiɣ ɛyaa se pala ñam ñam lakasɩ. Ɛbɛ yɔɔ? Mbʋ pʋyɔɔ yɔ abalaa naalɛ mba paawelisi tataɣ yɔɔ tɔm yɔ, pɔtɔm se weyi ɛyɔɔdɩ tɔm ndʋ yɔ ɛtʋ po-cooci nɛ ɛcaa-wɛ tɔm. Pɩsa nɛ koobiya wɩlɩ se tɔm ndʋ tɩtɩkɛ toovenim lɛ, powoni-tʋ Etaazuunii tɔm hʋyaa sɔsaa ɛzɩdaa.

9, 10. (a) Etaazuunii tɔm hʋyaa sɔsaa hʋ Koobu Cantwell hɔʋ tɔm lɛ, ɛbɛ lɩ pɩ-taa? (b) Mbʋ pɩlɩ tɔm hʋʋ mbʋ pɩ-taa yɔ, ɛzɩma pɩwazɩɣ-ɖʋ sɔnɔ?

9 Tɔm hʋʋ paɣzɩ 29 mars 1940 wiye. Koobu Hayden Covington kaakɛnɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa tɔm yɔɔ kandɩyʋ yaa lɔyaa. Tɔm hʋyʋ sɔsɔ Charles Hughes nɛ tɔm hʋyaa lalaa mba pɛkpɛndɩ lutozo yɔ, pewelisini-i camɩyɛ alɩwaatʋ ndʋ ɛɛwɛɛ nɛ ɛyɔɔdʋʋ yɔ. Alɩwaatʋ ndʋ Connecticut tɛtʋ taa lɔyaa kaawɛɛ nɛ ɛñakɩ pana se ɛwɩlɩ se Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa seɣtiɣ ñam ñam lakasɩ lɛ, tɔm hʋyʋ nɔɔyʋ pɔzɩ-ɩ se: “Pɩcaɣ ɛyaa  sakɩyɛ taasɔɔlɩ tɔm ndʋ Yesu susaɣ yɔ?” Nɛ lɔyaa ɛnʋ ecosi-i se: “Ɛɛɛ, nɛ ye mɔntɔzʋʋ camɩyɛ yɔ, Bibl yɔɔdʋʋ ɖɔɖɔ mbʋ pɩtalɩ Yesu ɛ-tɔm susuu mbʋ pɩ-yɔɔ yɔ.” Tɔm tʋnɛ, tɩɩwɛ wazaɣ siŋŋ. Lɔyaa ɛnʋ ɛtɩna se ɛkpaɣ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa nɛ ɛmaɣzɩnɩ Yesu nɛ ɛkpaɣ tɛtʋ taa ɛyaa nɛ ɛmaɣzɩnɩ mba pakʋ Yesu yɔ. Pɩtalɩ 20 mai 1940 wiye lɛ, tɔm hʋyaa tɩŋa ha Aseɣɖe Tɩnaa toovenim. *

Hayden Covington (ɛzɩdaa, hɛkʋ taa), Glen How (nɩmɩyɛ yɔɔ) nɛ lalaa palɩnɩ tɔm ɖɩhʋyɛ, paawabɩ puwiye

10 Paha Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa toovenim lɛ, ɛbɛ lɩ pɩ-taa pʋwayɩ? Pɩha ɛyaa waɖɛ se pala pɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ faaa, nɛ pɩwɩlaa ɖɔɖɔ se Etaazuunii tɛtʋ natʋyʋ ɛɛtasɩɣ pɩzʋʋ nɛ tɩtɩŋnɩ paɣtʋ natʋyʋ yɔɔ nɛ tikizini Ɛsɔ sɛtʋ ɛgbɛyɛ naɖɩyɛ se ɖɩtaala ɖɩ-tʋmɩyɛ. Pɩtasɩ lɛ, tɔm hʋyaa yɔɔdaa se Jesse tɩla nabʋyʋ nɛ pɩwɩlɩɣ se “ɛɛwɛɛ nɛ . . . eseɣtiɣ ñam ñam lakasɩ.” Ye mbʋ tɔm hʋʋ mbʋ, pɩwɩlɩ kaɣlaa se Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa tɩkɛ ɛyaa mba peseɣtiɣ ñam ñam lakasɩ yɔ. Pɩkɛnɩ Yehowa sɛyaa wabɩtʋ sɔsɔtʋ siŋŋ. Ɛzɩma wabɩtʋ ndʋ tɩwazɩɣ-ɖʋ halɩ nɛ sɔnɔ? Yehowa Aseɣɖe Tʋ nɔɔyʋ kɛ lɔyaa, ɛtɔm se: “Waɖɛ nɖɩ ɖɩwɛnɩ sɔnɔ se ɖɩsɛɛ Ɛsɔ faaa yɔ, ɖiyeki se ɖisusi ɛyaa mba pɔcɔ-ɖʋ nɛ pata yɔ lidaʋ tɔm, nɛ sɔɔndʋ ɛɛtasɩɣ-ɖʋ kpaʋ se paakaɖɩnɩ-ɖʋ.”

Ðiseɣtiɣ ɛyaa se pakʋyɩ komina yɔɔ yaa ɖisusuu toovenim tɔm na?

La haine ardente du Québec pour Dieu, pour Christ et pour la liberté, est un sujet de honte pour tout le Canada

11. (a) Ŋgee tɔm susuu tʋmɩyɛ nɖɩ koobiya labɩ Kanadaa ɛjaɖɛ taa? (b) Nɛ ɛbɛ yɔɔ palabɩ-ɖɩ?

11 Pɩnzɩ 1940 waa taa, pakaɖɩnɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa siŋŋ Kanadaa ɛjaɖɛ taa. Ɛlɛ pɩnaɣ 1946 taa, pɩsa nɛ ɛyaa na se komina ɛɛñaŋ waɖɛ nɖɩ ɛyaa wɛna se pala pɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ faaa lɛ, koobiya kpaɣ kɩyakɩŋ 16 nɛ patayɩnɩ traktɩ ŋgʋ kɩtɔŋ se La haine ardente du Québec pour Dieu, pour Christ et pour la liberté, est un sujet de honte pour tout le Canada yɔ. Hatʋ naanza traktɩ ŋgʋ, kɩyɔɔdʋʋ ɛzɩma cooci ñʋndɩnaa, polisinaa nɛ ɛyaa samasɩ nazɩ koobiya pɩdɩɩfɛyɩ Keebɛɛkɩ tɛtʋ taa yɔ. Traktɩ ŋgʋ kɩyɔɔdaa se: “Halɩ nɛ sɔnɔ pɛwɛɛ nɛ pakpaɣ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa ɖulum. Cɛtɩm tɔm ndʋ pɔyɔɔdɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa yɔɔ Mɔɔreyaalɩ Sɔsɔʋ tɛtʋ taa yɔ, tɩcɛzɩ 800.”

12. (a) Ɛbɛ ɖo-koyindinaa labɩ traktɩ ŋgʋ, kɩ-tayʋʋ wayɩ? (b) Tɔm ndʋ pɛcɛtɩ ɖo-koobiya yɔɔ peeɖe? (Cɔnɩ pɩ-tɛɛ tɔm ɖɔɖɔ.)

12 Keebɛɛkɩ komina ñʋʋdʋ Maurice Duplessis nɛ Katooliki cooci ñʋʋdʋ weyi payaɣ se Villeneuve yɔ palabɩ nɔɔ, nɛ pʋwayɩ lɛ Duplessis kʋyɩ nɛ ɛkaɖɩnɩ tɔm ndʋ pama traktɩ ŋgʋ kɩ-taa yɔ, nɛ ɛma ɛ-laŋɩyɛ taa se “eyouni” Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa nɛ ɛɛkaɣ naʋ pa-pʋtɔdɩyɛ kaaʋ. Kpaagbaa mbʋ lɛ, cɛtɩm tɔm ndʋ pɔyɔɔdɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa yɔɔ yɔ, tihuu lɛɛ lɛɛ nɛ tɩtalɩ 1600. Koobu halɩñɩnʋ nɔɔyʋ kaakɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ, ɛyɔɔdaa se: “Ðiyebi kalʋʋ tam ɛzɩma polisinaa kpa-ɖʋ yɔ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ pɩɩkɩlɩ ɖɔʋ.” Paakpa tɔm susuyaa mba patayaɣ traktɩ ŋgʋ yɔ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ pɔtɔŋaɣ se tɔm ndʋ tɩwɛ kɩ-taa yɔ, tiseɣtiɣ ɛyaa se pakʋyɩ komina yɔɔ. *

13. (a) Mba pacalɩnɩ tɔm hʋʋ se pɛwɛɛ nɛ peseɣtiɣ ɛyaa se pakʋyɩ komina yɔɔ? (b) Ɛbɛ lɩ tɔm hʋʋ mbʋ pɩ-taa?

 13 Koobu Aimé Boucher nɛ ɛ-pɛlaa Gisèle nɛ Lucille pacalɩ tɔm hʋnʋʋ pɩnaɣ 1947 taa se pɛwɛɛ nɛ peseɣtiɣ ɛyaa se pakʋyɩ komina yɔɔ. Gisèle kaawɛnɩ pɩnzɩ 18, nɛ Lucille ñaawɛnɩ pɩnzɩ 11. Pɩkɛ toovenim se paatayɩ traktɩ ŋgʋ kɔfɩ ŋgʋ kɩ-taa paawɛɛ yɔ kɩ-cɔlɔ, nɛ kɩɩwɛ Keebɛɛkɩ hadɛ kiŋ piyisi yɔɔ. Ɛlɛ pa-lakasɩ ɩɩwɩlɩɣ se pɛkɛ ɛyaa mba pakaɖɩɣnɩ paɣtʋ nɛ peseɣtiɣ lalaa se pala ñam ñam lakasɩ yɔ. Koobu Boucher kaawɛnɩ tɩ luzuu siŋŋ nɛ ɛwɛɛnɩ ɖɔɖɔ hɛɛɛ wɛtʋ. Ɛcɔŋnaɣ ɛ-kɔfɩ yɔɔ camɩyɛ nɛ nabʋyʋ taa lɛ, ɛ-kpaŋnʋ lɔɔɖɩyɛ ɛsaɣaɣ nɛ ewoki tɛtʋ taa. Ɛlɛ paalabɩ ɛ-hɔʋ taa ñɩma kañatʋ lakasɩ nzɩ pɔyɔɔdɩ sɩ-tɔm traktɩ ŋgʋ kɩ-taa yɔ, sɩ-taa nasɩyɩ. Pɩnaɣaɣ kaɣlaa se Boucher hɔʋ tɩwɛɛkɩ pʋyʋ, ɛlɛ tɔm hʋyʋ weyi ɛpaɖaɣ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa yɔ, ekizi se ɛɛhaɣ-wɛ toovenim. Ɛtɩnɩ cɛtɩm tɔm ndʋ tɩyɔɔdʋʋ se traktɩ ŋgʋ, kiseɣtiɣ ɛyaa se pala ñam ñam lakasɩ yɔ tɩ-yɔɔ nɛ ɛkʋ Koobu Boucher nɛ ɛ-pɛlaa pɔ-tɔm. Ye mbʋ, tɔm hʋyʋ ɛnʋ ɛ-lɩmaɣza lɛ se: Ye ɛyʋ ɛyɔɔdʋʋ toovenim kɔyɔ, pɩkɛ kɩwɛɛkɩm. Piyeba nɛ pakʋ koobu Aimé nɛ ɛ-pɛlɛ Gisèle pɔ-tɔm se patayɩ takayaɣ ŋga keseɣtiɣ ɛyaa se pakʋyɩ komina yɔɔ yɔ, nɛ halɩ paɖɩɣ Lucille salaka kɩyakɩŋ naalɛ. Piyeba nɛ koobiya woni tɔm ndʋ Kanadaa ɛjaɖɛ taa tɔm hʋyaa sɔsaa ɛzɩdaa nɛ paba tisi se paɖaɣnɩɣ tɔm ndʋ hʋʋ.

14. Pɩnzɩ nzɩ sɩ-taa pakaɖaɣnɩ Keebɛɛkɩ koobiya yɔ, ɛbɛ palaba?

14 Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, paa paawɛɛ nɛ panazɩɣ Keebɛɛkɩ koobiya mbʋ yɔ, powobi pɩ-yɔɔ nɛ posusi Kewiyaɣ tɔm nɛ abalɩtʋ, nɛ halɩ pɔ-tɔm susuu lʋlɩ pee kɩbana siŋŋ. Pʋcɔ nɛ patayɩ traktɩ ŋgʋ pɩnaɣ 1946 taa lɛ, Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa kaakpɛndɩ 300, ɛlɛ pɩlabɩ pɩnzɩ naanza pʋwayɩ lɛ, pohuu nɛ patalɩ 1 000. *

15, 16. (a) Kanadaa tɔm hʋyaa sɔsaa hʋ Koobu Boucher tɔm lɛ, ɛbɛ lɩ pɩ-taa? (b) Wazasɩ nzɩ wabɩtʋ ndʋ tɩkɔnɩ koobiya nɛ ɛyaa lalaa pɔ-yɔɔ?

15 Kanadaa tɔm hʋyaa nakʋ paɣzɩ cɔnʋʋ koobu Boucher tɔm ndʋ ti-ɖeɖe juin 1950 taa. Fenasɩ loɖo wayɩ, pʋ-tɔbʋʋ se 18 décembre 1950 wiye lɛ, tɔm hʋyaa ha-ɩ toovenim. Ɛbɛ yɔɔ? Koobu Glen How kaawɛ lɔyaawaa mba palʋkaɣ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa yɔɔ yɔ, pa-taa. Ɛyɔɔdɩ pʋwayɩ se tɔm hʋyaa tisi tɔm ndʋ powoni pɛ-ɛzɩdaa yɔ tɩ-yɔɔ. Tɔm ndʋ lɛ se “ye pɔtɔm se ɛyʋ nɔɔyʋ seɣtiɣ lalaa se pakʋyɩ komina yɔɔ yɔ”, pʋ-tɔbʋʋ lɛ se eseɣtiɣ-wɛ se pala ñam ñam lakasɩ nɛ pawɩlɩ komina se paatisiɣ kɩ-tɔm yɔɔ. Ŋgʋ, “tɔm natʋyʋ fɛyɩ traktɩ ŋgʋ kɩ-taa nɛ tiseɣtiɣ ɛyaa se pala mbʋ, ɛlɛ tɔm ndʋ kɩyɔɔdʋʋ yɔ, pɩkɛ tɔm ndʋ paa weyi ɛwɛnɩ waɖɛ faaa se ɛyɔɔdɩ nɛ tɩɩkaɖɩɣnɩ komina paɣtʋ yɔ.” Koobu How tasɩ yɔɔdʋʋ se: “Mana Yehowa nesi tɔm tʋnɛ tɩ-taa, ɛnʋ yebina nɛ ɖɩwa.” *

16 Mbʋ pɩlɩ tɔm hʋʋ pʋnɛ pɩ-taa yɔ, pɩkɛnɩ Ɛsɔ Kewiyaɣ wabɩtʋ sɔsɔtʋ siŋŋ. Pɩsɩnaa nɛ pɔcɔnɩ tɔm 122 lɛɛtʋ ndʋ pɛcɛtɩnɩ Keebɛɛkɩ koobiya taa se peseɣtiɣ ɛyaa se pakʋyɩ komina yɔɔ yɔ ti-ɖeɖe. Tɔm hʋʋ mbʋ, pɩha ɖɔɖɔ Kanadaa nɛ Krandɩ Pretaañɩ ajɛɛ naayɛ taa mba waɖɛ se ye komina ɛlakɩ nabʋyʋ nɛ pɩɩkɛdɩɣnɩ-wɛ yɔ, papɩzɩɣ nɛ pɔyɔɔdɩ pa-lɩmaɣza kpayɩ.  Pɩtasɩ lɛ, piyeba nɛ coocinaa nɛ kominawaa patɩtasɩ wɛnʋʋ waɖɛ se pakaɖɩnɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa. *

Ðɩlakɩ tadɩyɛ yaa ɖɩlʋkɩ Ɛsɔ Kewiyaɣ yɔɔ na?

17. Ɛzɩma tɩyɛ kominawaa nabɛyɛ ñaɣ pana se ɖɔ-tɔm susuu tʋmɩyɛ ɛtaaɖɛɛnɩ ɛzɩdaa?

17 Ɛzɩ kajalaɣ Krɩstʋ mba yɔ, sɔnɔ Yehowa sɛyaa ‘ɩɩlakɩ tadɩyɛ nɛ Ɛsɔtɔm.’ (Kalɩ 2 Kɔrɛntɩ 2:17.) Ɛlɛ kominawaa nabɛyɛ caɣ se pasɩnzɩ ɖɔ-tɔm susuu tʋmɩyɛ nɛ pʋyɔɔ lɛ, pañɩnɩɣ se ɖɩɖɔ paɣtʋ ndʋ paɖʋʋ tadɩyɛ nʋmɔʋ taa yɔ tɩ-yɔɔ. Iyele nɛ ɖɩna tɔm naalɛ ndʋ powoni tɔm hʋyaa ɛzɩdaa nɛ tɩtɔŋ se Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa lakɩ tadɩyɛ yɔ.

18, 19. Paɣtʋ ndʋ komina ɖʋ Taanemarkɩ ɛjaɖɛ taa se pɩsɩnzɩ ɖɔ-tɔm susuu tʋmɩyɛ?

18 Taanemarkɩ. Komina lɩzɩ paɣtʋ natʋyʋ 1er octobre 1932 taa nɛ tɩtɔŋ se ye patɩha nɔɔyʋ takayaɣ ŋga kahaɣ-ɩ nʋmɔʋ se ɛpɛdɩ takayɩsɩ yɔ, pɩtɩmʋna se ɛpɛdɩ takayaɣ nakɛyɛ. Ɛlɛ ɖo-koobiya tɩmʋ takayaɣ ŋga. Tɛʋ fema lɛ, ɖo-koobiya kagbanzɩ wolo tɔm susuu Roskilde tɛtʋ taa evemiye tɩŋa. Tɛtʋ ndʋ, tɩɩwɛnɩ Kopɛnhaagɩ wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ taa, nɛ tiposini ɖama nɛ kilomɛtanaa 30 mbʋ yɔ. Ðanaɣ ɖanaa lɛ, pañɩnɩɣ pa-taa weyi payaɣ se August Lehmann yɔ nɛ paanaɣ-ɩ. Pakpa-ɩ se ɛwɛɛ nɛ ɛpɛdɩɣ wondu, ɛlɛ ɛtaawɛɛnɩ takayaɣ ŋga kahaɣ-ɩ waɖɛ se ɛla mbʋ yɔ.

19 Powoni koobu August Lehmann tɔm hʋyaa nabɛyɛ ɛzɩdaa 19 décembre 1932 wiye. Etisaa se toovenim taa lɛ, ɛɛha ɛyaa takayɩsɩ nzɩ sɩyɔɔdʋʋ Bibl tɔm yɔ, ɛlɛ pɩtɩkɛ tadɩyɛ ɛlakaɣ. Tɔm hʋyaa tisi ɛ-tɔm yɔɔ nɛ pɔtɔ se: “Abalʋ weyi ɖɩhʋʋnɩ-ɩ tɔm yɔ, . . . ɛwɛnɩ tʋmɩyɛ nɖɩ ɛlakɩ nɛ ɛcɔŋnɩ ɛ-tɩ yɔɔ yɔ; liidiye nɖɩ pɛcɛlɩɣ-ɩ takayɩsɩ yɔɔ yɔ, ɛfɛyɩnɩ kɛzɛɣa nakɛyɛ ɖɩ-taa nɛ pɩtɩkɛ ɛ-kɛzɛɣa ɛñɩnɩɣ nɛ ɛhaɣ ɛyaa takayɩsɩ. Halɩ ɛ-maɣmaɣ e-liidiye ɛkpakɩɣ nɛ ɛlakɩnɩ tʋmɩyɛ nɖɩ.” Piyeba nɛ tɔm hʋyaa ha Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa toovenim nɛ pɔtɔ se paapɩzɩɣ nɛ pakpaɣ mbʋ Koobu Lehmann laba yɔ nɛ “pamaɣzɩnɩ tadɩyɛ.” Paa mbʋ yɔ, Ɛsɔ sɛyaa koyindinaa tɛm pa-taa se paɖɩkɩ tɔm susuu tʋmɩyɛ nʋmɔʋ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa. (Iz. 10:1) Pʋyɔɔ lɔyaa weyi ɛlʋkɩ tɛtʋ ndʋ tɩ-yɔɔ yɔ, ewoni tɔm ndʋ Taanemarkɩ tɔm hʋyaa sɔsaa ɛzɩdaa. Ɛzɩma ɖo-koobiya laba?

20. (a) Taanemarkɩ tɔm hʋyaa sɔsaa hʋ tɔm lɛ, ɛbɛ lɩ pɩ-taa? (b) Nɛ ɛbɛ ɖo-koobiya laba?

20 Pɩɩkazɩ kpɩtaʋ kʋɖʋmʋʋ se tɔm hʋyaa sɔsaa mba pahʋʋ tɔm lɛ, Taanemarkɩ ɛjaɖɛ taa Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa susi tɔm nɛ kpekpeka nɛ pɩkɩlɩ. Pɩtalɩ piya 3 octobre 1933 wiye lɛ, tɔm hʋyaa sɔsaa mba pɛsɛtɩ tɔm taa. Patɩnɩ kajalaɣ tɔm hʋʋ yɔɔ nɛ pɔtɔ se Koobu Lehmann tɩmaanɩ paɣtʋ yɔɔ. Pɩwɩlɩɣ se Taanemarkɩ koobiya pɩzɩɣ nɛ powolo pɔ-tɔm susuu yɔɔ kaalɛyɩtʋ. Pɩsa nɛ koobiya wɩlɩ Yehowa pɛ-ɛsɩmɩyɛ se ɛsɩnɩ-wɛ nɛ pawa lɛ, pɔsɔzɩ pɔ-tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔɔ. Kpaɣnɩ alɩwaatʋ ndʋ lɛ, komina tɩtasɩ kaɖɩnʋʋ ɖo-koobiya se pataasusi tɔm.

Taanemarkɩ ɛjaɖɛ taa Aseɣɖe Tɩnaa nabɛyɛ pɩnzɩ 1930 waa taa, pɛwɛ abalɩtʋ pɩdɩɩfɛyɩ

21, 22. Etaazuunii tɔm hʋyaa sɔsaa hʋ Koobu Murdock tɔm lɛ, ɛbɛ lɩ pɩ-taa?

21 Etaazuunii. Robert Murdock kɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ. Pakpa ɛ nɛ koobiya lʋbɛ 25 février 1940 wiye, alɩwaatʋ ndʋ paawɛɛ nɛ  posusuu tɔm tɛtʋ ndʋ payaɣ se Jeannette yɔ tɩ-taa yɔ. Tɩñɔtɩnɩ Pennsylvanie ɛjaɖɛ taa tɛtʋ ndʋ payaɣ se Pittsburgh yɔ. Paakpa-wɛ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, paawɛɛ nɛ patayɩɣ takayɩsɩ, ŋgʋ pataawɛɛnɩ takayaɣ ŋga kahaɣ-wɛ nʋmɔʋ se pala mbʋ yɔ. Koobiya woni tɔm ndʋ Etaazuunii tɔm hʋyaa sɔsaa cɔlɔ lɛ, petisi se pahʋʋ-tʋ.

22 Tɔm hʋyaa mba paha Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa toovenim 3 mai 1943 wiye. Pɔyɔɔdaa se pɩtɩmʋna se komina ɛɖʋ paɣtʋ se Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa ɩmʋ takayaɣ nakɛyɛ pʋcɔ nɛ posusi tɔm, mbʋ pʋyɔɔ yɔ paɣtʋ ndʋ tɩkʋyɩnɩ “waɖɛ nɖɩ ɛjaɖɛ ha-wɛ yɔ ɖɩ-yɔɔ.” Piyeba nɛ Tɔm hʋyaa hɩzɩ komina paɣtʋ ndʋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ “tɩkʋyʋʋnɩ waɖɛ nɖɩ ɛyaa wɛna se palɩzɩ takayɩsɩ nɛ pala pɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ faaa yɔ ɖɩ-yɔɔ.” Tɔm hʋyʋ William Douglas yɔɔdɩnɩ tɔm hʋyaa lalaa nɔɔ nɛ ɛtɔ se Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa tʋmɩyɛ “tɩsɩɩnɩ tɔm susuu ɖeke, ɖɩtɩsɩɩnɩ ɖɔɖɔ takayɩsɩ tayʋʋ ɖeke; ɛlɛ palakɩ tʋma ana a-naalɛ.” Ɛtasɩ yɔɔdʋʋ se: “Pa-tʋmɩyɛ nɖɩ, ɖɩwɛ ɖɔɖɔ ɛzɩ ɛyaa lalaa wokuu cooci nɛ pɛsɛɣ Ɛsɔ, yaa pasɩŋʋʋ ɛyaa ɛzɩdaa nɛ pawɩlɩɣ-wɛ Ɛsɔtɔm yɔ.”

23. Ɛzɩma ɖɩwabɩ tɔm hʋyaa ɛzɩdaa pɩnaɣ 1943 taa yɔ, ɛbɛ pɩwazɩɣ-ɖʋ sɔnɔ?

23 Mbʋ pɩlɩ tɔm hʋʋ pʋnɛ pɩ-taa yɔ, pɩkɛnɩ Ɛsɔ sɛyaa wabɩtʋ sɔsɔtʋ siŋŋ. Pɩwɩlɩɣ se toovenim taa lɛ, ɖɩtɩkɛ tadɩyɛ laɖaa, ɛlɛ laŋhɛzɩyɛ tɔm susuyaa ɖɩkɛnaa. Evemiye nɖɩ, pɩtɩkɛ Koobu  Murdock tɔm taa ɖeke Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa waba, ɛlɛ cɛtɩm tɔm 13 ndʋ powoni tɔm hʋyaa mba pɔ-cɔlɔ yɔ tɩ-taa lɛ, pawabɩ 12. Halɩ nɛ sɔnɔ, ɖo-koyindinaa wɛɛ nɛ pañakɩ pana se pasɩnzɩ waɖɛ nɖɩ ɖɩwɛna se ɖisusi tɔm samaɣ taa nɛ kpaɣ ɖɩɣa nɛ ŋwolo ɖɩɣa yɔ. Ɛlɛ ɛzɩma ɖɩɩwabɩ tɔm ɖɩhʋyɛ pɩlakɩ pɩnzɩ sakɩyɛ yɔ, tɔm hʋyaa tɩŋɩɣnɩ pɩ-yɔɔ sɔnɔ nɛ pahaɣ-ɖʋ toovenim.

“Pɩwɛɛ se [ɖɩña] Ɛsɔ nɛ pɩkɩlɩ ɛyaa.”

24. Ye komina nakʋyʋ ɛkaɖɩɣnɩ ɖɔ-tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔ, ɛzɩma ɖɩlakɩ?

24 Ða Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa lɛ, ɖa-taa lakɩ leleŋ siŋŋ alɩwaatʋ ndʋ kominawaa haɣ-ɖʋ waɖɛ se ɖɩla ɖɔ-tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔ. Ye komina nakʋyʋ ɛkaɖɩɣnɩ ɖɔ-tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔ, ɖiiyeki tɔm susuu, ɛlɛ ɖɩlɛɣzɩ nʋmɔŋ weyi ɩ-yɔɔ ɖɩtɩŋɩɣna nɛ ɖisusuu tɔm yɔ. Ɛzɩ apostoloowaa kaalabʋ yɔ, “pɩwɛɛ se [ɖɩña] Ɛsɔ nɛ pɩkɩlɩ ɛyaa.” (Tʋma Labʋ 5:29; Maatiyee 28:19, 20) Ðɩɩlakɩ mbʋ lɛ, ɖiwokini ɖɔɖɔ tɔm ndʋ tɔm hʋyaa ɛzɩdaa se pɩsa nɛ peɖezi ɖɔ-tɔm nɛ paha-ɖʋ waɖɛ se ɖisusi tɔm. Iyele nɛ ɖɩna kɩɖaŋ naalɛ.

25, 26. (a) Ɛbɛ labɩ Nikaraguwa ɛjaɖɛ taa nɛ koobiya tɔm talɩ tɔm hʋyaa sɔsaa cɔlɔ? (b) Ɛbɛ lɩ tɔm hʋʋ mbʋ pɩ-taa?

25 Nikaraguwa. Koobu Donovan Munsterman kaakɛ Ɛsɔtɔm tiyiyu nɛ ɛgbɛyɛ piliŋa yɔɔ cɔnɩyʋ Managuwa tɛtʋ taa. Nɛ agɔma yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ ñʋʋdʋ Arnoldo García yaa-ɩ se ewolo nɛ ɛna-ɩ 9 novembre 1952 wiye. Tʋmɩyɛ ñʋʋdʋ ɛnʋ, ɛya Koobu Donovan se eheyi-i se Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa tɩtasɩ wɛnʋʋ waɖɛ se “posusi tɔm yaa pala pɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tɔma.” Koobu Donovan pɔzɩ-ɩ se ɛbɛ yɔɔ lɛ, Arnoldo García cosi-i se komina tɩha Aseɣɖe Tɩnaa waɖɛ se pala pa-tʋmɩyɛ, nɛ pɩtasɩ lɛ ɛyaa tɔŋ se pɛkɛ Kɔmiinisitiwaa. Le cɛtɩm tɔm ndʋ tɩlɩnaa? Roma Katooliki cooci ñʋndɩnaa cɔlɔ.

Nikaraguwa koobiya nabɛyɛ, alɩwaatʋ ndʋ paaɖɩɣ pa-tʋma nʋmɔʋ yɔ

26 Kpaagbaa mbʋ lɛ, Koobu Munsterman wolo ɛna Minisi weyi ɛcɔŋnɩ Ɛsɔ sɛtʋ tɔm yɔɔ yɔ. Ewobi ɖɔɖɔ ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ Anastasio  Somoza García cɔlɔ se ye pɩsaŋ kɔyɔ, pɛlɛɣzɩ paɣtʋ ndʋ, ɛlɛ patɩnɩɩnɩ-ɩ. Peeɖe koobiya lɛɣzɩ ɛzɩma palakaɣ pɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋma yɔ. Paɖɩɣ Kewiyaɣ Kpaamɩŋ nɛ papaɣzɩ kpeɣluu ɖama pazɩ pazɩ. Paa posusuu tɔm yɔ, paatasɩɣ-tʋ susuu habɛɛ nɔsɩ. Alɩwaatʋ kʋɖʋmtʋ ndʋ tɩ-taa ɖɔɖɔ, powobi ɛjaɖɛ nɖɩ, ɖɩ-taa tɔm hʋyaa sɔsaa ɛzɩdaa se ye pɩsaŋ yɔ, pahɩzɩ paɣtʋ ndʋ. Ɛjaɖɛ yɔɔ tɔm susuu takayɩsɩ sakɩyɛ paɣzɩ yɔɔdʋʋ ɛzɩma komina kizaa se ɖɩtaatasɩ tɔm susuu nɛ ɛzɩma ɖɩwɛɛ nɛ ɖɩñakɩ pana se pɛlɛɣzɩ paɣtʋ ndʋ yɔ. Piyeba nɛ tɔm hʋyaa sɔsaa mba, petisi se pɔcɔŋnɩ ɖɔ-tɔm ɖeɖe. Ɛbɛ lɩ pɩ-taa? Tɔm hʋyaa sɔsaa mba paha Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa toovenim 19 juin 1953 wiye nɛ pɔtɔ se paɣtʋ ndʋ, tɩkaɖɩɣnɩ ɛjaɖɛ paɣtʋ ndʋ tɩhaɣ ɛyaa waɖɛ se pɔyɔɔdɩ pa-lɩmaɣza faaa nɛ pala pɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ ɛzɩ pɔsɔɔlʋʋ yɔ. Pɩtasɩ lɛ, paɖʋ Nikaraguwa komina paɣtʋ se kɩñaɣ pana nɛ laŋhɛzɩyɛ wɛɛ kɩ nɛ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa pɛ-hɛkʋ taa ɛzɩ pɩɩwɛʋ ɖooo yɔ.

27. (a) Ɛbɛ yeba nɛ mbʋ pɩlɩ tɔm hʋʋ mbʋ pɩ-taa yɔ, pɩɖɩɣzɩ Nikaraguwa ɛjaɖɛ taa mba? (b) Tɔm hʋʋ mbʋ, piyeba nɛ ɖo-koobiya ɖiɣzini suwe?

27 Pɩlabɩ Nikaraguwa ɛjaɖɛ taa mba piti se tɔm hʋyaa sɔsaa mba patɩnɩ Aseɣɖe Tɩnaa yɔɔ. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, cooci ñʋndɩnaa kaawɛnɩ ɖoŋ siŋŋ nɛ tɔm hʋyaa tɩkatɩ se pakaɖɩnɩ-wɛ. Pɩtasɩ lɛ tɔm hʋyaa mba, pataapɩzɩɣ se pakaɖɩnɩ komina paɣtʋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ mba ɖiyaɣni ɛjaɖɛ. Piyeba nɛ ɖo-koobiya ɖiɣzina se pe-Wiyaʋ kandɩyɩnɩ pɔ-yɔɔ nɛ eyele nɛ pawa nɛ papɩzɩ nɛ powolo pɔ-tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔɔ.—Tʋma Labʋ 1:8.

28, 29. Pɩnzɩ 1980 waa taa, lɛɣzɩtʋ ndʋ kɔm Zaayiiri ɛjaɖɛ taa tuda?

28 Zaayiiri. Pɩnzɩ 1980 waa taa, Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa kaakpɛndɩ 35000 Zaayiiri ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩpɩsɩ Kɔŋgoo Kinsaasaa ɛjaɖɛ sɔnɔ yɔ, ɖɩ-taa. Pɩsa nɛ papɩzɩ nɛ pɔcɔnɩ tɔm susuu tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩɩwɛɛ nɛ ɖiwokini ɛzɩdaa yɔ ɖɩ-yɔɔ lɛ, papaɣzɩ maʋ ɛgbɛyɛ piliŋa nakɛyɛ. Palabɩ kigbeɣluu sɔsɔʋ nakʋyʋ décembre 1985 Kinsaasaa tɛtʋ taa nɛ ɛyaa mba paakpeɣli pombo ɖɩmaɖɛ yɔ, paalɩnɩ ajɛɛ ndɩ ndɩ taa nɛ paakpɛndɩ ɛyaa 32000. Ɛlɛ pʋwayɩ lɛ, Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa wɛtʋ paɣzɩ lɛɣzʋʋ. Ɛzɩ ɛbɛ laba?

29 Koobu Marcel Filteau kaakɛ Ɛsɔtɔm tiyiyu Zaayiiri ɛjaɖɛ taa alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, nɛ ɛɛlɩnɩ Keebɛɛkɩ, Kanadaa ɛjaɖɛ taa. Ɛɛkatɩ nazɩm sakɩyɛ alɩwaatʋ ndʋ Duplessis tɔkaɣ kewiyitu Keebɛɛkɩ ɛjaɖɛ taa yɔ. Ɛkɛdɩ mbʋ pɩɩlabɩ Zaayiiri ɛjaɖɛ taa yɔ. Ɛtɔm se: “Koobiya mba pɔcɔŋnaɣ tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔɔ yɔ, pamʋ takayaɣ nakɛyɛ 12 mars 1986 nɛ kɔtɔŋ se Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa tɩtasɩ wɛnʋʋ waɖɛ se pala pa-tʋmɩyɛ Zaayiiri ɛjaɖɛ taa.” Ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ Mobutu Sese Seko kaañɩɣnɩ niye takayaɣ ŋga ka-taa.

30. (a) Lɩmaɣzɩyɛ sɔsɔɖɛ nɖɩ pɩɩwɛɛ se koobiya mba pɛwɛ ɛgbɛyɛ piliŋa kɔɔmiite taa yɔ pakpaɣ? (b) Nɛ lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ pakpaɣ pʋwayɩ?

30 Tɛʋ fema lɛ, ɛjaɖɛ taa raadiyoo susi se: “Ðɩɩtasɩɣ nɩʋ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa taŋ wiɖiyi Zaayiiri ɛjaɖɛ taa.” Kpaagbaa mbʋ lɛ, nazɩm paɣzɩ. Pɔyɔkɩ Kewiyaɣ Kpaamɩŋ, pamɩlɩ ɖo-koobiya wondu nɛ pakpa-wɛ nɛ paɖɩɣ salakanaa taa nɛ pamabɩ-wɛ. Halɩ paɖɩɣ ɖɔɖɔ piya salakanaa taa. Komina mʋ ɛgbɛyɛ ñɩm kpeekpe 12 octobre 1988 wiye nɛ kɩsɩɩ sɔɔjanaa se paɖaŋ ɛgbɛyɛ  piliŋa nɔnɔsɩ yɔɔ. Koobiya mba paaɖɛ ɛgbɛyɛ nɔɔ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa yɔ, pama ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ Mobutu takayaɣ, ɛlɛ eticosi-wɛ natʋyʋ. Alɩwaatʋ kaatalaa se koobiya mba paawɛ ɛgbɛyɛ piliŋa kɔɔmiite taa yɔ, pakpaɣ lɩmaɣzɩyɛ sɔsɔɖɛ naɖɩyɛ: ‘Ɛzɩ pɩɩwɛɛ se powoni tɔm ndʋ tɔm hʋyaa sɔsaa cɔlɔ, yaa pɩwɛɛ se paɖaŋ nɛ pʋcɔ?’ Koobu Timothy Holmes kaakɛ Ɛsɔtɔm tiyiyu nɛ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, ɛɛkɛ ɖɔɖɔ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa kɔɔmiite taa tʋmɩyɛ kpɛndɩyʋ. Ɛtɔm se: “Ðɩtɩmnɩ Yehowa se ɛha-ɖʋ lɔŋsɩnɖɛ nɛ ɛwɩlɩ-ɖʋ mbʋ pɩwɛɛ se ɖɩla yɔ.” Koobiya mba, patɩmaa nɛ patazɩ tɔm ndɩ ndɩ taa lɛ, pana se alɩwaatʋ tɩtalɩta se powoni tɔm ndʋ tɔm hʋyaa cɔlɔ. Ɛlɛ pɩɩwɛɛ se pacalɩnɩ koobiya ɖeɖe cɔnʋʋ nɛ pañɩnɩ nʋmɔŋ weyi ɩ-yɔɔ papɩzɩɣ patɩŋna nɛ powolo tɔm susuu yɔɔ yɔ.

“Tɔm hʋʋ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, ɖɩna ɛzɩma Yehowa pɩzɩɣ nɛ ɛlɛɣzɩ paa wɛtʋ ndʋ yɔ”

31, 32. (a) Zaayiiri tɔm hʋyaa sɔsaa hʋ tɔm lɛ, ɛbɛ lɩ pɩ-taa? (b) Ðoŋ weyi pɩɩwɛnɩ koobiya yɔɔ?

31 Pɩnzɩ sakɩyɛ kɔɔ nɛ sɩɖɛɛ. Ɛzɩma panazaɣ koobiya yɔ, pɩɩpasaa nɛ papaɣzɩ ñam wala wena ɛyaa wɛna yɔ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa. Peeɖe ɛgbɛyɛ piliŋa taa kɔɔmiite maɣzaa se alɩwaatʋ talaa se powoni tɔm ndʋ Zaayiiri tɔm hʋyaa sɔsaa cɔlɔ. Pɩlabɩ piti se tɔm hʋyaa sɔsaa mba, petisaa se pɔcɔŋnɩ ɖɔ-tɔm ndʋ ti-ɖeɖe. Tɔm hʋyaa ha-ɖʋ toovenim 8 janvier 1993 wiye, pʋ-tɔbʋʋ lɛ se pɩnzɩ lʋbɛ wayɩ kpaɣnɩ alɩwaatʋ ndʋ komina lɩzɩ paɣtʋ se ɖɩtaatasɩ tɔm susuu yɔ. Tɔm hʋyaa mba, pɔyɔɔdaa se mbʋ payɩ komina labɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa yɔ, pɩkaɖɩɣnɩ ɛjaɖɛ paɣtʋ. Piyeba nɛ paɖaɣnɩ haʋ koobiya waɖɛ se powolo pɔ-tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔɔ. Maɣzɩ tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ pazɩ nɛ ŋna. Tɔm hʋyaa lɛɣzɩ paɣtʋ ndʋ ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ maɣmaɣ ɖʋwa yɔ, paa pɩɩpɩzaɣ se pɩkɔnɩ-wɛ kaɖɛ yɔ. Koobu Holmes yɔɔdaa se: “Tɔm hʋʋ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, ɖɩna ɛzɩma Yehowa pɩzɩɣ nɛ ɛlɛɣzɩ paa wɛtʋ ndʋ yɔ.” (Danɩyɛɛlɩ 2:21) Wabɩtʋ tʋnɛ, tɩkpazɩ ɖo-koobiya tisuu ɖoŋ siŋŋ. Petisaa se toovenim taa lɛ,  ɖe-Wiyaʋ Yesu kaaɖiyini ɛ-samaɣ se katɩlɩ ɛzɩma nɛ alɩwaatʋ ndʋ taa ɖeyi ɖeyi pɩɩwɛɛ se kakpaɣ lɩmaɣza yɔ.

Kɔŋgoo Kinsaasaa taa koobiya nabɛyɛ, pa-taa wɛ leleŋ se papɩzɩɣ nɛ pɛsɛɛ Yehowa kaalɛyɩtʋ

32 Alɩwaatʋ ndʋ paha koobiya nʋmɔʋ se pala pa-tʋmɩyɛ faaa yɔ, paha-wɛ ɖɔɖɔ waɖɛ se pɔkɔnɩ Ɛsɔtɔm tiyiyaa ɛjaɖɛ taa nɛ pama ɛgbɛyɛ piliŋa kɩfalaɣ. Komina tisaa ɖɔɖɔ se papɩzɩɣ nɛ pasʋnɩ ɖa-takayɩsɩ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa. * Ɛsɔ sɛyaa mba pɛwɛ ɛjaɖɛ kpeekpe yɔɔ yɔ, pa-taa lakɩ leleŋ siŋŋ alɩwaatʋ ndʋ panaɣ ɛzɩma Yehowa cɔŋnɩ ɛ-sɛyaa yɔɔ fezuu taa yɔ.—Iz. 52:10.

‘Yehowa kɛnɩ man-sɩnɩyʋ’

33. Mbʋ pɩlɩ tɔm hʋʋ mbʋ ɖɩtazɩ pɩ-taa yɔ, ɛbɛ pɩkpɛlɩkɩɣ-ɖʋ?

33 Mbʋ pɩlɩ tɔm hʋʋ mbʋ ɖɩtazɩ pɩ-taa yɔ, pɩwɩlɩɣ se Yesu ɖɔm ɛ-tɔm yɔɔ. Ɛɛtɔm se: “Ma-maɣmaɣ makaɣnɩ-mɩ haʋ yɔɔdaɣ nakɛyɛ nɛ lɔŋ nɩɩyɩ, weyi mi-koyindinaa taa nɔɔyʋ ɛɛpɩzɩɣ kɛlɛnzʋʋ yaa wabʋ yɔ.” (Kalɩ Luka 21:12-15.) Pɩwɩlɩɣ kpayɩ kpayɩ se Yehowa tɩŋɩɣnɩ ɖa-alɩwaatʋ taa Gamaalɩyɛɛlɩ waa yɔɔ nɛ ɛkandɩyɩɣ ɛ-samaɣ yɔɔ nɛ etuzuu tɔm hʋyaa se palʋ siɣsiɣ tɔm yɔɔ. Piyeba nɛ Yehowa yɔkɩ ɖo-koyindinaa you wondu. (Kalɩ Izaayii 54:17.) Paa pakaɖɩɣnɩ-ɖʋ yɔ, pɩɩsɩnzɩɣ Ɛsɔ tʋmɩyɛ.

34. (a) Ɛzɩma ɖɩwabɩ tɔm hʋyaa ɛzɩdaa yɔ, ɛbɛ yɔɔ pɩwɛ piti kpem? (b) Nɛ ɛbɛ pɩwɩlɩɣ? (Cɔnɩ ɖɔɖɔ aɖakaɣ “ Wabɩtʋ sɔsɔtʋ ndʋ tiyeba nɛ Kewiyaɣ tɔm susuu ɖɛɛnɩ ɛzɩdaa yɔ.”)

34 Ɛzɩma ɖɩwabɩ tɔm hʋyaa ɛzɩdaa yɔ, ɛbɛ yɔɔ pɩwɛ piti kpem? Maɣzɩ tɔm tʋnɛ tɩ-yɔɔ nɛ ŋna: Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa tɩkɛ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-hɩɖɛ sɛwa yaa ɛgbɛyɛ nɖɩ ɛyaa ñaŋ yɔ. Ðɩɩtɔʋ caca, ɖɩɩlakɩ politiki nɛ ɖɩfɛyɩnɩ ɖoŋ nɩɩyɩ politiki laɖaa yɔɔ. Pɩtasɩ lɛ, ɖa-taa mba powokini-wɛ tɔm hʋyaa ɛzɩdaa yɔ, “pɛkɛ ɛyaa mba paasɩŋ pʋyʋ yɔ nɛ pɛ-ɛza tikuli.” (Tʋma Labʋ 4:13) Ye mbʋ, ɖɩfɛyɩnɩ nabʋyʋ se ɖɩhaɣ tɔm hʋyaa se pɩsa nɛ pasɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩlʋbɩnɩ ɖo-koyindinaa, pɩtɩɩkɛ cooci ñʋndɩnaa yaa politiki laɖaa yɔ. Paa mbʋ yɔ, tɔm hʋyaa ɖezi ɖɔ-tɔm tam sakɩyɛ. Ða-wabɩtʋ ndʋ, tɩwɩlɩɣ se ɖɩɖɔŋ “Ɛsɔ nɛ Krɩstʋ pɛ-ɛzɩdaa na.” (2 Kɔrɛntɩ 2:17, nwt) Pʋyɔɔ ɛzɩ apostoloo Pɔɔlɩ yɔ, ɖa ɖɔɖɔ ɖɩyɔɔdʋʋ se: “[Yehowa] kɛnɩ man-sɩnɩyʋ; maaseɣ sɔɔndʋ.”—Ebree 13:6.

^ tay. 9 Koobu Hayden Covington lʋbɩ koobiya yɔɔ tam 43 mbʋ yɔ Etaazuunii tɔm hʋyaa sɔsaa ɛzɩdaa. Nɛ tɔm ndʋ tɩkɔm Koobu Cantwell nɛ Connecticut komina pɛ-hɛkʋ taa yɔ, tɩkɛnɩ kajalaɣ ñɩndʋ. Koobu Hayden Covington sɩbɩ pɩnaɣ 1978 taa. Ɛ-halʋ Dorothy sɛ Yehowa siɣsiɣ pɩkɔɔ pɩtalɩ ɛ-sɩm wiye pɩnaɣ 2015 taa. Ɛɛwɛnɩ pɩnzɩ 92.

^ tay. 12 Paɣtʋ ndʋ palɩzɩ pɩnaɣ 1606 taa yɔ, tɩ-yɔɔ pañɩɣ niye nɛ pakpa ɖo-koobiya mba. Paɣtʋ ndʋ tɩtɔŋaɣ se paa ɛyʋ nɔɔyʋ ɛyɔɔdʋʋ toovenim nɛ ɛ-yɔɔdaɣ seɣtiɣ lalaa se pala ñam ñam lakasɩ yɔ, tɔm hʋyaa pɩzɩɣ peyele nɛ paɖɩɣ-ɩ.

^ tay. 14 Pɩnaɣ 1950 taa, paa ɖooye Ɛsɔ sɛtʋ tʋmlaɖaa 164 kaawɛnɩ Keebɛɛkɩ ɛjaɖɛ taa, nɛ Gileyaadɩ sukulibiya 63 kaawɛ pa-taa. Petisi faaa se powoki peeɖe nɛ posusi tɔm paa panawa se nazɩm sɔsɔm ɖaŋ-wɛ yɔ.

^ tay. 15 Koobu Glen How kalabɩ lɔyaa tʋmɩyɛ kpaɣnɩ pɩnaɣ 1943 nɛ piwolo 2003. Ɛɛlʋbɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa yɔɔ nɛ abalɩtʋ tam mɩnɩŋ sakɩyɛ Kanadaa nɛ ajɛɛ lɛɛna taa.

^ tay. 16 Ye ŋsɔɔlaa se ŋtɩlɩ tɔm ndʋ camɩyɛ yɔ, kalɩ tɔm ñʋʋ kʋnɛ: “La bataille n’est pas la vôtre, mais celle de Dieu.” Kɩwɛ 22 avril 2000 tɛ Réveillez-vous! taa, hɔɔlɩŋ 18-24.

^ tay. 32 Sɔɔjanaa kɔm nɛ peyele ɛgbɛyɛ piliŋa yɔɔ ɖaŋʋʋ nɛ pɛɖɛɛ lɛ, paatɛm maʋ ɛgbɛyɛ piliŋa kɩfalaɣ lone lɛɛɖɛ taa.