Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa

Lɩzɩ kʋnʋŋ Kabɩyɛ

 ÑƲƲ 14

Paatɩnɩɣ komina nakʋyʋ yɔɔ nɛ pɩtasɩnɩ Ɛsɔ komina

Paatɩnɩɣ komina nakʋyʋ yɔɔ nɛ pɩtasɩnɩ Ɛsɔ komina

ÑƲƲ KƲNƐ KƖ-TAA TƆM

Ɛsɔ sɛyaa tɩnɩɣ Ɛsɔ komina yɔɔ, pʋyɔɔ pañakɩ pana se pataakɛ ɛjaɖɛ yɔɔ mba

1, 2. (a) Paɣtʋ kiɖe nɖɩ wɛɛ nɛ ɖiɖiyiɣ Yesu wayɩ tɩŋɩyaa halɩ nɛ sɔnɔ? (b) Pana wena ɖo-koyindinaa ñaɣaa se papɩzɩ nɛ peɖezi-ɖʋ? (c) Nɛ ɛbɛ pɩtɛmnaa?

PILAATƖ kaakɛnɩ Yuda mba ɛjaɖɛ taa tɔm hʋyʋ sɔsɔ. Nɛ Yesu kaawɛ ɛ-ɛzɩdaa lɛ, ɛyɔɔdɩ paɣtʋ kiɖe naɖɩyɛ tɔm, nɖɩ wɛna nɛ ɖiɖiyiɣ ɛ-tɔmkpɛlɩkɩyaa halɩ nɛ sɔnɔ. Yesu tɔm se: “Men-kewiyaɣ tɩlɩnɩ ɛjaɖɛ yɔɔ cɩnɛ, ye men-kewiyaɣ ɛɛlɩnɩ ɛjaɖɛ yɔɔ cɩnɛ yɔ, ma-lɩmɖʋyaa kaalʋbɩ mɔ-yɔɔ se pataakpa-m nɛ pɛcɛlɩ Yuda mba. Mbʋ lɛ, men-kewiyaɣ tɩlɩnɩ tataa cɩnɛ.” (Yohanɛɛsɩ 18:36) Pilaatɩ yeba nɛ pakʋ Yesu, ɛlɛ ɛ-wabɩtʋ ndʋ titileɖi mbʋ pʋyɔɔ yɔ pɔkɔm nɛ pefezi Yesu pʋwayɩ. Roma Kewiyaɣ taa awiya sɔsaa ñaɣ pana se peɖezi Krɩstʋ mba, ɛlɛ patɩpɩzɩ. Krɩstʋ mba ñañaɣ pana ɖɔɖɔ nɛ posusi tɔm ɛjaɖɛ kpeekpe yɔɔ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa.—Koloosi 1:23.

2 Ɛsɔ Kewiyaɣ paɣzɩ ka-tʋmɩyɛ pɩnaɣ 1914 taa lɛ, ajɛɛ ɖoŋ ñɩna ñɩnaɣ se anaŋ Ɛsɔ samaɣ tɩŋa payɩ. Ɛlɛ naɖɩyɛ tɩpɩzɩ. Kominawaa nɛ politiki laɖaa nabɛyɛ ñaɣ pana se potuzi-ɖʋ nɛ ɖɩɖʋ ɖɔ-nɔɔ yoŋ taa. Pañɩnaɣ se patayɩ ɖɛ-hɛkʋ taa, ɛlɛ patɩpɩzɩ. Paa sɔnɔ Ɛsɔ samaɣ taa ɛyaa ɩwɛ tɛtʋ yɔɔ ajɛɛ kpeekpe taa yɔ, ɖɩkɛ koobiya mba pɛ-hɛkʋ taa nɔɔ kʋyʋmaɣ wɛɛ yɔ. Nɛ ɖɩɩɖʋʋ ɖɔ-nɔɔ politiki tɔm taa kpa. Nɔɔ kʋyʋmaɣ ŋga, kawɩlɩɣ kpayɩ kpayɩ se Ɛsɔ Kewiyaɣ ɖiɣni ka-tʋmɩyɛ labʋ nɛ Wiyaʋ Yesu Krɩstʋ wɛɛ nɛ eɖiyiɣ, ɛñɔɔzʋʋ nɛ ehuuzuu ɛ-ɛyaa yɔɔ. Ðɩkaɣ naʋ ɛzɩma Yesu pɩzaa nɛ ɛla mbʋ yɔ, nɛ ɖɩyɔɔdɩ ɖɔɖɔ ɛzɩma ɖɩwabɩ tɔm hʋʋ nʋmɔʋ taa nɛ pɩkpazɩɣ ɖe-tisuu ɖoŋ yɔ pɩ-tɔm. Pɩsɩɣnɩ-ɖʋ nɛ ‘ɖɩtaakɛ ɛjaɖɛ yɔɔ mba.’—Yohanɛɛsɩ 17:14.

Tɔm kɩcɛyɩtʋ natʋyʋ

3, 4. (a) Pasɩ Ɛsɔ Kewiyaɣ ɛsɔdaa lɛ, ɛbɛ laba? (b) Pɔtɔŋʋʋ se pataatɩnɩ hɔɔlʋʋ nakʋyʋ yɔɔ yɔ, Ɛsɔ sɛyaa kaanɩ pɩ-taa camɩyɛ ɖooo kiɖe tɛɛ? Lɩzɩ pɩ-taa.

3 Pasɩ ɛsɔdaa Kewiyaɣ nɛ pɩtɛ lɛ, you nakʋyʋ paɣzɩ ɛsɔdaa nɛ pɔɖɔɔnɩ Sataŋ nɛ pɛpɛɖɩ-ɩ tataa. (Kalɩ Natʋ 12:7-10, 12.) You kaalabɩ tɛtʋ yɔɔ ɖɔɖɔ nɛ kɩtakɩ ɛzɩma Ɛsɔ sɛyaa tɛm pa-taa se pɛsɛɣ Yehowa yɔ. Paatɛm pa-taa se patɩŋɩɣ Yesu kɩɖaʋ nɛ paakɛɣ ɛjaɖɛ yɔɔ mba. Ɛlɛ kajalaɣ taa lɛ, pataanɩɩ ɛzɩma pɔtɔŋ se pataaɖʋ nɔɔ politiki tɔm taa yɔ, pɩ-taa camɩyɛ.

 4 Kɩɖaʋ nakʋyʋ yɔ: Takayaɣ ŋga palɩzɩ pɩnaɣ 1904 taa nɛ payaɣ-kɛ se L’Aurore du millenium  *, kɛ-tɛ tome 6 seɣtaɣ Krɩstʋ mba se pataala you. Ɛlɛ kɩyɔɔdaɣ ɖɔɖɔ se ye pɔkɔm se pamʋʋ sɔɔjanaa yɔ, papɩzɩɣ nɛ pɔpɔzɩ se paɖʋ-wɛ tʋma wena a-taa paakʋʋ ɛyaa yɔ. Ye petitisi nɛ pakpa-wɛ nɛ powoni you taa yɔ, pɩmʋnaa se pakpa pa-tɩ nɛ pataakʋ nɔɔyʋ. Payaɣ Aŋgletɛɛrɩ koobu nɔɔyʋ se Herbert Senior, pamɩyɩsɩ-ɩ lɩm pɩnaɣ 1905 taa. Ɛyɔɔdaa se: “Koobiya taanaɣ se pala ɛzɩma. Tɔm taa taatʋ kpayɩ kpayɩ, nɛ koobiya taatɩlɩ se pɩwɛɛ se powolo sɔɔjatʋ yaa pataawolo paa pakaɣ-wɛ ɖʋʋ tʋma wena a-taa paakʋʋ ɛyaa yɔ.”

5. Ɛzɩma novembre 1915 tɛ Feŋuu Tilimiye sɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩpaɣzɩ tɔm taa nɩʋ nɛ pɩkɩlɩ?

5 Ɛlɛ novembre 1915 tɛ Feŋuu Tilimiye sɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩpaɣzɩ tɔm taa nɩʋ camɩyɛ nɛ pɩkɩlɩ. Kɩyɔɔdɩ paɣtʋ ndʋ paama “Les Études des Écritures” taa yɔ tɩ-tɔm se: “Ðɩpɔzaɣ ɖa-tɩ se ye ɖɩlabɩ mbʋ, pɩɩwɩlɩɣ se ɖɩmanɩ Ɛsɔ paɣtʋ yɔɔ?” Nɛ ye pɛwɛɛ nɛ panazɩɣ koobu nɔɔyʋ nɛ peheyi-i se ye etitisi nɛ ewolo sɔɔjatʋ yɔ pakʋʋ-ɩ yɔ, ɛbɛ ɛpɩzɩɣ nɛ ɛla? Tɔm ñʋʋ ŋgʋ, kɩyɔɔdaa se: “Ye pakʋ-ɖʋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɖɩwɛ siɣsiɣ nɛ ɖɩtɩnɩɣ laŋhɛzɩyɛ Wiyaʋ yɔɔ nɛ ɖɩñaŋɩ-ɩ yɔ, pɩfɛyɩ weewee nɛ pɩkɩlɩ se pakʋ-ɖʋ you taa mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɖɩmanɩ Ɛsɔ paɣtʋ yɔɔ nɛ ɖɩtɩnɩɣ ɛjaɖɛ yɔɔ kominawaa yɔɔ? Ða lɛ, kajalaɣ sɩm kɩlɩ-ɖʋ ɖeu; ɖɩsɔɔlɩ-pʋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ pɩwɩlɩɣ se ɖɩwɛ siɣsiɣ nɛ ɖɩtɩnɩɣ ɛsɔdaa Wiyaʋ yɔɔ.” Paa Feŋuu Tilimiye takayaɣ ŋga kɔyɔɔdɩ tɔm sɔsɔtʋ ndʋ yɔ, kɛtɛzɩnaa se: “Ðɩɩñɩkɩɣ nɔɔyʋ yɔɔ se ɛɖɔ tɔm ndʋ ɖɩyɔɔdʋʋ yɔ tɩ-yɔɔ, lɔŋ ɖɩwɛɛ nɛ ɖɩtasɩɣ.”

6. Ɛbɛ Koobu Herbert Senior kɩɖaʋ kpɛlɩkɩɣ-ŋ?

6 Koobiya nabɛyɛ nɩ tɔm ndʋ tɩ-taa kpayɩ kpayɩ nɛ pɔɖɔ tɩ-yɔɔ, paa panawa se pɩkɔŋnɩ-wɛ kaɖɛ yɔ. Herbert Senior weyi ɖɩɩyɔɔdɩ ɛ-tɔm nɛ pɩɖɛɛ yɔ, ɛtɔm se: “Mɛ-ɛzɩdaa lɛ, ye ɛyʋ ewoba nɛ ɛlɩzɩɣ malɩfanaa pɛɛ mɛlɛ taa [pʋ-tɔbʋʋ lɛ se weyi ɛlakɩ tʋma wena a-taa paakʋʋ ɛyaa yɔ,] ɛ nɛ weyi ɛɖʋʋ-yɛ malɩfa taa se ɛtɔ yɔ, pɛwɛ ɖeyi ɖeyi.” (Luka 16:10) Koobu Senior ɛhʋyɛ tuzi-i nɛ ekizi se eewoki nɛ ɛla you lɛ, pakpa-ɩ nɛ pɔtɔ salaka. Ɛ nɛ koobiya lalaa 4 paawɛ ɛyaa 16 mba pɛ-ɛhʋyɛ taahaɣ-wɛ nʋmɔʋ se pala you yɔ, pa-taa. Pakpa ɛyaa 16 waa mba nɛ pɔtɔ salaka taa Richmond, Aŋgletɛɛrɩ ɛjaɖɛ taa. Coocinaa lalaa taa ɛyaa kaawɛ pɩ-taa ɖɔɖɔ. Nɛ pɔkɔm nɛ payaa pa-tɩŋa se Richmond tɛ ɛyaa hiu nɛ loɖo. Pɩkɔm nɛ pɩtalɩ alɩwaatʋ natʋyʋ lɛ, pakpaɣ Herbert nɛ ɛ-taabalaa nabɛyɛ mɛsaɣ tɛɛ nɛ pɛɖɛnɩ-wɛ you taa Fransɩɩ ɛjaɖɛ taa. Patalɩ peeɖe lɛ, powoni-wɛ nɛ papɩlɩ-wɛ sɔɔjanaa nabɛyɛ ɛzɩdaa nɛ peheyi paba se pakʋ-wɛ, ɛlɛ patɩkʋ-wɛ. Pʋwayɩ lɛ, pɔtɔ se lɛɛlɛɛyɔ lɛ palakɩ pɩnzɩ hiu salaka taa.

“Mɔnkɔm nɛ manɩɩ pɩ-taa se paa you ɛwɛɛ yɔ, pɩwɛɛ se laŋhɛzɩyɛ ɛwɛɛ Ɛsɔ sɛyaa nɛ ɛyaa kpeekpe pɛ-hɛkʋ taa.”—Simon Kraker (Cɔnɩ tayʋʋ 7)

7. Caama you naalɛ ñɩŋgʋ paɣzaa lɛ, tɔm ndʋ taa Yehowa sɛyaa nɩwa?

 7 Alɩwaatʋ ndʋ Caama you naalɛ ñɩŋgʋ paɣzaa yɔ, Yehowa sɛyaa nɩ mbʋ payaɣ se ɛyʋ ɛtaatɩnɩ hɔɔlʋʋ nakʋyʋ yɔɔ yɔ, pɩ-taa nɛ pɩkɩlɩ. Nɛ patɩlɩ ɖɔɖɔ mbʋ pɩwɛɛ se pala nɛ pamaɣzɩnɩ Yesu yɔ. (Maatiyee 26:51-53; Yohanɛɛsɩ 17:14-16; 1 Pɩyɛɛrɩ 2:21) Pama janvier 1940 tɛ Feŋuu Tilimiye taa ñʋʋ nakʋyʋ nɛ kɩtɔŋ se: “Ðɩɩtɩnɩɣ hɔɔlʋʋ nakʋyʋ yɔɔ.” Kɩyɔɔdaa se: “Ɛsɔ ɖʋ ɛgbɛyɛ nɛ samaɣ ŋga yɔ, pɩwɛɛ se kɔɖɔ paɣtʋ ndʋ tɩtɔŋ se kataatɩnɩ hɔɔlʋʋ nakʋyʋ yɔɔ yɔ, tɩ-yɔɔ.” Koobu Simon Kraker weyi ɛkɔm pʋwayɩ nɛ ɛla tʋmɩyɛ Brooklyn tɛ Betɛɛlɩ taa yɔ, ɛyɔɔdaa se ñʋʋ ŋgʋ kɩsɩnɩ-ɩ nɛ “ɛnɩɩ pɩ-taa se paa you ɛwɛɛ yɔ, pɩwɛɛ se laŋhɛzɩyɛ ɛwɛɛ Ɛsɔ sɛyaa nɛ ɛyaa kpeekpe pɛ-hɛkʋ taa.” Fezuu taa tɔɔnaɣ kanɛ kaakɔm alɩwaatʋ ndʋ tɩmʋnaa yɔ, tɩ-yɔɔ; nɛ kɔñɔɔzɩ koobiya mba patɩnɩɣ Ɛsɔ Kewiyaɣ yɔɔ yɔ se papɩzɩ nɛ pakaɖɩnɩ nazɩm mbʋ pɩkaɣ kɔm pɔ-yɔɔ yɔ.

Nazɩm “pɔɔ” kɔŋnɩ kala

8, 9. Natʋ tɔm ndʋ Yohanɛɛsɩ yɔɔdaa yɔ, ɛzɩma tɩlaba?

8 Apostoloo Yohanɛɛsɩ yɔɔdɩ ɛ-natʋ tɔm taa se pasɩɣ Kewiyaɣ ɛsɔdaa pɩnaɣ 1914 taa nɛ pɩtɛ lɛ, ɖʋmanʋʋ yaa Sataŋ Eleeu kaɣ tɩŋnʋʋ mbʋ payaɣ cɩnɛ se pɔɔ yɔ pɩ-yɔɔ, nɛ ɛñɩnɩ se eɖezi mba payɩ patɩnɩɣ Ɛsɔ Kewiyaɣ yɔɔ yɔ. *  (Kalɩ Natʋ 12:9, 15.) Ɛzɩma Yohanɛɛsɩ natʋ tɔm tʋnɛ tɩlaba? Kpaɣnɩ pɩnaɣ 1920 nɛ pɩɖɛɣ lɛ, panazɩ Ɛsɔ samaɣ kamaɣ fɛyɩ. Ɛzɩ koobiya sakɩyɛ mba pɛwɛ Amerika nɛ hayo kiŋ yɔ, pakpa Koobu Kraker nɛ pɔtɔ salaka Caama you naalɛ ñɩŋgʋ alɩwaatʋ taa, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛtɩnɩɣ Ɛsɔ Kewiyaɣ yɔɔ. Toovenim taa lɛ, ɛyaa mba pɛ-ɛhʋyɛ taahaɣ-wɛ nʋmɔʋ se pala you nɛ pɛwɛɛ Etaazuunii salakanaa taa yɔ, ye patayɩ pa-taa tam naadozo yɔ, hɔɔlɩŋ naalɛ kɛ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa.

9 Sataŋ nɛ ɛ-taabalaa pañɩnaɣ se potuzi ɛyaa mba patɩnɩɣ Ɛsɔ Kewiyaɣ yɔɔ yɔ nɛ peyele pa-cɩŋgɩlɩm wɛtʋ ɖɔkʋʋ. Afrika, Erɔɔpɩ nɛ Etaazuunii ajɛɛ taa, powoni-wɛ tɔm hʋyaa sɔsaa ɛzɩdaa. Ɛzɩma pɛtɛm pa-taa se paatɩnɩɣ hɔɔlʋʋ nakʋyʋ yɔɔ yɔ pʋyɔɔ lɛ, pakpa-wɛ nɛ pɔtɔ salaka, pamabɩ-wɛ, halɩ pɛsɛtɩ po-tomnaɣ hɔɔlɩŋ nɩɩyɩ. Panazɩ Yehowa sɛyaa siŋŋ Caama ɛjaɖɛ taa, mbʋ pʋyɔɔ yɔ pekizaa se paasɛɣ Hitler yaa paalakɩ you. Paatɔ ɛyaa ɛzɩ 6 000 mbʋ yɔ salakanaa taa, Naazii mba alɩwaatʋ taa. Caama koobiya nɛ koobiya lalaa mba pasɩbɩ nazɩyaa mba pe-nesi tɛɛ yɔ, pɛcɛzɩ 1 600. Paa mbʋ yɔ, Eleeu tɩpɩzɩ nɛ ɛmʋʋzɩ Yehowa samaɣ.—Maarkɩ 8:34, 35.

“Tɛtʋ” libi “pɔɔ”

10. (a) Ɛbɛ “tɛtʋ” sɩŋnaa? (b) Ɛzɩma tɩsɩnɩ Yehowa sɛyaa?

10 Apostoloo Yohanɛɛsɩ ma natʋ tɔm ndʋ yɔ tɩyɔɔdʋʋ se “tɛtʋ”, pʋ-tɔbʋʋ lɛ se ɛjaɖɛ yɔɔ ɛyaa mba panɩɣ tɔm taa nɛ pɩkɩlɩ yɔ, pakaɣ libu “pɔɔ” pʋ-tɔbʋʋ lɛ se nazɩm mbʋ pɩkɔŋ Yehowa samaɣ yɔɔ yɔ. Ɛzɩma natʋ tɔm tʋnɛ tɩlaba? Pɩnzɩ nzɩ sɩtɩŋ Caama you naalɛ ñɩŋgʋ yɔ sɩ-taa, “tɛtʋ” sɩnɩ mba patɩnɩɣ Mesiya Kewiyaɣ yɔɔ yɔ. (Kalɩ Natʋ 12:16.) Kɩɖaʋ nakʋyʋ yɔ: Tɔm hʋyaa sɔsaa kandɩyɩ waɖɛ nɖɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa wɛna se pekizi sɔɔjatʋ nɛ pɛ-ɛjaɖɛ sɔnzɩ nasɩyɩ yɔ ɖɩ-yɔɔ. Kajalaɣ lɛ, yele nɛ ɖɩyɔɔdɩ ɛzɩma Yehowa sɩnɩ ɛ-samaɣ nɛ kawa tam sakɩyɛ tɔm hʋyaa ɛzɩdaa yɔ, kɔzɩ kɔzɩ sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ labʋ nʋmɔʋ taa.—Keɣa 67:21.

11, 12. (a) Kaɖɛ nɖɩ koobu Sicurella nɛ Koobu Thlimmenos pakataa? (b) Nɛ pɩtɛmnɩ we?

11 Etaazuunii. Anthony Sicurella lʋlɩyaa kɛ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa nɛ pɛkpɛndɩ piya loɖo pɔ-hɔʋ taa. Ɛɛwɛnɩ pɩnzɩ 15 lɛ, pamɩyɩsɩ-ɩ lɩm, nɛ ɛkɔm nɛ ɛwɛɛnɩ pɩnzɩ 21 lɛ, ewolo komina ɛzɩdaa se pama ɛ-hɩɖɛ mba pañɩnɩɣ se pala Ɛsɔ tʋmɩyɛ yɔ, pa-taa. Pɩlabɩ pɩnzɩ naalɛ, pʋ-tɔbʋʋ lɛ se pɩnaɣ 1950 taa lɛ, ɛpɔzɩ se pama ɛ-hɩɖɛ mba pɛ-ɛhʋyɛ ɛɛhaɣ-wɛ nʋmɔʋ se pala sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ yɔ pa-taa. Komina taa sɔɔjanaa sɔsaa nabɛyɛ tisi ɛ-tɔm yɔɔ, ɛlɛ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩcɔŋnɩ tɔm hʋʋ yɔɔ yɔ ɖɩɖɩ ñekizi. Piyeba nɛ pahʋʋ tɔm ndʋ tam sakɩyɛ nɛ pʋwayɩ lɛ powoni-tʋ Etaazuunii ɛjaɖɛ taa tɔm hʋʋ tʋmɩyɛ sɔsɔɖɛ ɛzɩdaa. Peeɖe ɖɩha koobu ɛnʋ toovenim nɛ ɖɩtɔ se pama ɛ-hɩɖɛ ɖenɖe ɛpɔzaa yɔ. Tɔm tʋnɛ tiyeba se pataatasɩ tɔm caʋ mba pɛ-ɛhʋyɛ ɛɛhaɣ-wɛ nʋmɔʋ se pala sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ yɔ.

 12 Grɛɛsɩ. Pɩnaɣ 1983 taa, paatɔ koobu Iakovos Thlimmenos salaka se ekizaa se eeluzuu ɛ-tɩ komina tɛɛ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, ekizaa se eesuu sɔɔjatʋ wondu. Palɩzɩ-ɩ nɛ salaka taa lɛ, ewolo se pamʋ-ɩ tʋmɩyɛ akɔnta labʋ tʋmɩyɛ naɖɩyɛ taa. Pekizi, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛ-takayaɣ nakɛyɛ wɩlɩɣ se ɛ-lakasɩ kɩdɛkɛdɩsɩ yɔɔ lɛ, paatɔ-ɩ salaka nɛ pɩɖɛɛ. Ewoni tɔm ndʋ Grɛɛsɩ ɛjaɖɛ taa tɔm hʋyaa cɔlɔ, ɛlɛ pɛwɛɛ nɛ pakʋʋ ɛ-tɔm paa ɛzɩmtaa. Peeɖe ewoni ɛ-tɔm Erɔɔpɩ taa tɔm hʋyaa sɔsaa mba payaɣ se CEDH yɔ, pɛ-ɛzɩdaa. Nɛ pɩnaɣ 2000 taa lɛ, CEDH taa tɔm hʋyaa 17 mba paɖaɣnɩ tazʋʋ tɔm ndʋ tɩ-taa yɔ, paha koobu Iakovos toovenim. Piyeba se ye nɔɔyʋ ɛwɛ wɛtʋ ndʋ tɩ-taa yɔ, pataatasɩ-ɩ muluu. Pʋcɔ nɛ pɩtalɩɣ mbʋ lɛ, Grɛɛsɩ ɛjaɖɛ taa koobiya mba paatɔ-wɛ salaka mbʋ pʋyɔɔ yɔ pekizaa se paatɩnɩɣ hɔɔlʋʋ nakʋyʋ yɔɔ yɔ, pɛcɛzɩ 3 500. Nɛ pama pa-takayɩsɩ nasɩyɩ yɔɔ se pɛkɛ kɩdɛkɛdaa. Tɔm hʋyaa panɛ paha ɖo-koobu toovenim nɛ pɩtɛ lɛ, Grɛɛsɩ komina lɩzɩ paɣtʋ se pahɩzɩ tɔm kɩdɛkɛdɩtʋ ndʋ koobiya mba, pa-takayɩsɩ yɔɔ. Pɩtasɩ lɛ, Grɛɛsɩ komina kaalɩzɩ paɣtʋ natʋyʋ nɛ tɩyɔɔdʋʋ se mba patɩsɔɔlɩ sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ labʋ yɔ, papɩzɩɣ nɛ pala tʋma wena a-taa paalakɩ you yɔ. Pɔkɔm pʋwayɩ nɛ pɛlɛɣzɩ pɛ-ɛjaɖɛ paɣtʋ lɛ, paɖaɣnɩ ñɩɣʋ niye paɣtʋ ndʋ tɩ-yɔɔ.

“Pʋcɔ nɛ mansʋʋ tɔm ɖɩhʋyɛ lɛ, mantɩmnɩ Ɛsɔ siŋŋ, peeɖe mana ɛzɩma ɛha-m laŋhɛzɩyɛ yɔ.”—Ivailo Stefanov (Cɔnɩ tayʋʋ 13)

13, 14. Lɔŋ weyi Ivailo Stefanov nɛ Vahan Bayatyan pa-kɩɖaŋ kpɛlɩkɩɣ-ɖʋ?

13 Pulgaarii. Paakpa Ivailo Stefanov se ɛpɩsɩ sɔɔja pɩnaɣ 1994 taa lɛ, ɛɛwɛnɩ pɩnzɩ 19. Peeɖe ekizaa se ɛɛlakɩ sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ nɛ ɛɛlakɩ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩwɛ nɔɔ kʋyʋmaɣ nɛ sɔɔjatʋ yɔ. Piyeba nɛ pakʋ ɛ-tɔm nɛ peheyi-i se paɖʋʋ-ɩ salaka fenasɩ 18. Etitisi tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ, pʋyɔɔ eheyi-wɛ se ɛnʋ wɛnɩ waɖɛ se ekizi sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ ye ɛ-ɛhʋyɛ ɛɛhaɣ-ɩ nʋmɔʋ yɔ. Pakpaɣ ɛ-tɔm nɛ powoni CEDH ɛzɩdaa. Pɩnaɣ 2001 taa pʋcɔ nɛ pahʋʋ tɔm ndʋ lɛ, Pulgaarii komina lɛɣzɩ lɩmaɣza. Kɩɖʋ paɣtʋ se peyele koobu Stefanov nɛ Pulgaarii ɛjaɖɛ taa ɛyaa mba payɩ petisiɣ se pala tʋmɩyɛ naɖɩyɛ sɔɔjatʋ lone taa yɔ. *

14 Armenii. Pɩnaɣ 2001 taa lɛ, Vahan Bayatyan kaatalɩ sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ labʋ. * Peeɖe ɛlɩzɩ komina pɩ-taa se ɛ-ɛhʋyɛ ɛɛhaɣ-ɩ nʋmɔʋ se ɛla sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ. Ɛlɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa tɔm hʋyʋ nɔɔyʋ titisi ɛ-tɔm yɔɔ. Septembre 2002 taa lɛ, pakpa-ɩ nɛ pɔtɔ salaka pɩnzɩ naalɛ nɛ hɔɔlʋʋ. Ɛlɛ pɩkɔm nɛ pɩla fenasɩ hiu nɛ hɔɔlʋʋ lɛ, palɩzɩ-ɩ salaka taa. Pʋwayɩ lɛ, ɛkpaɣ ɛ-tɔm nɛ ewoni CEDH ɛzɩdaa, nɛ kʋkʋ tisi se kɩhʋʋ ɛ-tɔm. Pɩtalɩ 27 octobre 2009 lɛ, kɩkpaɣ lɩmaɣza nɛ kiheyi-i se ɛ-tɔm sɩba. Armenii koobiya mba paawɛ wɛtʋ kʋyʋmtʋ ndʋ tɩ-taa yɔ, pɩlakaɣ-wɛ ɛzɩ lidaʋ nakʋyʋ taatasɩ wɛʋ yɔ. Ɛlɛ CEDH taa tɔm hʋyaa mba paɖaɣnɩɣ tazʋʋ ɛyaa tɔm taa yɔ, petisi nɛ paɖaɣnɩ tazʋʋ koobu Vahan Bayatyan tɔm taa 7 juillet 2011 wiye nɛ kɩha-ɩ toovenim. Kajalaɣ ɖeɖe lɛ CEDH tisuu se ɛyʋ  wɛnɩ waɖɛ se ye ɛ-Ɛsɔ sɛtʋ yaa ɛ-lɩmaɣza nɛ ɛ-ɛhʋyɛ paahaɣ-ɩ nʋmɔʋ yɔ, ɛpɩzɩɣ nɛ ekizi tʋmɩyɛ naɖɩyɛ labʋ. Ɛgbɛyɛ ɖɩnɛ ɖɩ-lɩmaɣza ana, akaɣ huuzuu Armenii ɛjaɖɛ taa Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa nɛ ɛyaa miiliyɔɔwaa lalaa mba pɛwɛ Erɔɔpɩ ɖama nɩnʋʋ ɛgbɛyɛ taa yɔ, pɔ-yɔɔ. *

CEDH ɖʋ paɣtʋ lɛ, palɩzɩ Armenii koobiya salaka taa

Sɔnzɩ nzɩ sɩwɩlɩɣ se ɛyʋ sɔɔlɩ ɛ-ɛjaɖɛ kadadayaɣ yɔ

15. Ɛbɛ yɔɔ Yehowa sɛyaa kiziɣ se paalakɩ sɔnzɩ nzɩ sɩwɩlɩɣ se pɔsɔɔlɩ pɛ-ɛjaɖɛ kadadayaɣ yɔ?

15 Pɩtɩkɛ sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ kizuu yeke Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa wɩlɩɣna se patɩnɩɣ Mesiya Kewiyaɣ yɔɔ, ɛlɛ pekiziɣ ɖɔɖɔ sɔnzɩ nzɩ sɩwɩlɩɣ se pɔsɔɔlɩ pɛ-ɛjaɖɛ kadadayaɣ yɔ, sɩ-labʋ. Kpaɣnɩ kɔzɩ kɔzɩ Caama you naalɛ ñɩŋgʋ alɩwaatʋ taa, ɛjaɖɛ sɔɔlʋʋ lɩmaɣza kpa ɖoŋ nɛ atɔyɩ ɛjaɖɛ kpeekpe yɔɔ. Ajɛɛ sakɩyɛ taa pɔpɔzʋʋ ɛyaa se papʋlʋtɩ tɔm natʋyʋ nɛ petee kɩɖaʋ kɛdɛɛka hendu yaa pɛsɛɛ kɩɖaʋ kɛdɛɛka nɛ pawɩlɩ se pɔsɔɔlɩ pɛ-ɛjaɖɛ siŋŋ. Ða lɛ, Yehowa yeke ɖɩcɛlɩɣ ɖɛ-sɛtʋ. (Egipiti Lɩʋ 20:4, 5) Piyeba nɛ panazɩ-ɖʋ pɩdɩɩfɛyɩ. Paa mbʋ yɔ, Yehowa yeba nɛ  “tɛtʋ” li nazɩm mbʋ pɩ-taa nabʋyʋ. Yehowa tɩŋnɩ Krɩstʋ yɔɔ nɛ ɛsɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩwa tam sakɩyɛ hɔɔlʋʋ kʋnɛ kɩ-taa ɖɔɖɔ. Yele nɛ ɖɩyɔɔdɩ wabɩtʋ ndʋ tɩ-taa natʋyʋ tɔm.—Keɣa 3:9.

16, 17. (a) Kaɖɛ nɖɩ Lillian nɛ William Gobitas pakataa? (b) Nɛ lɔŋ weyi pa-kɩɖaŋ kpɛlɩkɩɣ-ŋ?

16 Etaazuunii. Pɩnaɣ 1940 taa, Etaazuunii taa tɔm hʋyaa sɔsaa kaakʋ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa tɔm. Tɔm hʋyaa mba, paakpɛndɩ nakʋ nɛ 8 kʋ ɖɔ-tɔm Lillian nɛ William Gobitas * tɔm taa. Lillian Gobitas kaawɛnɩ pɩnzɩ 12 nɛ e-neu William ñaawɛnɩ pɩnzɩ 10. Piya sɩnɛ sɩɩsɔɔlaa se sɩwɛɛ siɣsiɣ Yehowa ɛzɩdaa, pʋyɔɔ sikizaa se sɩɩsɛɣ kɩɖaʋ kɛdɛɛka nɛ sɩɩpʋlʋtʋʋ tɔm ndʋ tɩwɩlɩɣ se sɩsɔɔlɩ sɩ-ɛjaɖɛ kadadayaɣ yɔ. Piyeba nɛ pɔɖɔɔnɩ-sɩ sukuli taa. Peeɖe powoni sɩ-tɔm tɔm hʋyaa sɔsaa mba pɔ-cɔlɔ nɛ paba ñɔyɔɔdɩ se sukuli ŋgʋ kɩwɛnɩ toovenim, mbʋ pʋyɔɔ yɔ mbʋ kɩpɔzʋʋ piya nzɩ se sɩla yɔ, piyeki se “ɛjaɖɛ ɛwɛɛ nɔɔ kʋyʋmaɣ taa.” Tɔm tʋnɛ tiyeba nɛ nazɩm sɔsɔm nabʋyʋ paɣzɩ. Pɔɖɔɔnɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa piya sakɩyɛ sukulinaa taa nɛ sɔsaa ñelesi pa-tʋma, nɛ samasɩ nasɩyɩ kpa Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa nɛ sɩma. Takayaɣ ŋga payaɣ se L’éclat de notre pays yɔ, kɔyɔɔdaa se: “Ɛzɩma panazɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa kpaɣnɩ pɩnaɣ 1941 nɛ ŋwolo pɩnaɣ 1943 taa yɔ, pɩkɩlɩ nazɩm mbʋ ɛyaa katɩ Ɛsɔ sɛtʋ nʋmɔʋ taa Etaazuunii ɛjaɖɛ taa pɩnzɩ 1900 waa taa yɔ.”

17 Ɛsɔ koyindinaa waba ɛlɛ pitileɖi. Pɩnaɣ 1943 taa, Amerika tɔm hʋyaa tasɩ hʋʋ tɔm natʋyʋ, nɛ tɔm ndʋ tɩnɩɣzɩnɩ Gobitas waa tɔm. Paya tɔm ndʋ se Virginie wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ taa akademii nɛ Barnette pɛ-hɛkʋ taa tɔm. Ɛlɛ lɛɛlɛɛyɔ lɛ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa paha toovenim. Etaazuunii ɛjaɖɛ taa, kajalaɣ ɖeɖe lɛ tɔm hʋyaa sɔsaa lɛɣzʋʋ lɩmaɣza alɩwaatʋ pazɩ taa mbʋ yɔ. Paha-ɖʋ toovenim nɛ pɩtɛ lɛ, ɛzɩma panazaɣ koobiya kaɣlaa yɔ, pɩpasɩ kpem. Wabɩtʋ tʋnɛ, tɩ-kɛzɛɣa lɛɛka lɛ se pakandɩyɩ wala wena Etaazuunii ɛjaɖɛ taa ɛyaa wɛna yɔ, a-yɔɔ.

18, 19. (a) Pablo Barros yɔɔdaa se ɛbɛ sɩnɩ-ɩ nɛ ɛɖɔkɩ kpam? (b) Ɛzɩma Yehowa sɛyaa lalaa pɩzɩɣ nɛ pamaɣzɩnɩ-ɩ?

18 Arzentiini. Pɩnaɣ 1976 taa, Pablo kaawɛnɩ pɩnzɩ lutozo nɛ Hugo Barros ñaawɛnɩ pɩnzɩ lʋbɛ. Pɔɖɔɔnɩ piya sɩnɛ sukuli taa mbʋ pʋyɔɔ yɔ sikizaa se sɩɩlakɩ kɩɖaʋ kɛdɛɛka sɔnzɩ nasɩyɩ. Pʋcɔ nɛ pɩtalɩɣ mbʋ lɛ, Pablo sukuli ñʋʋdʋ kaatɛmɩ-ɩ mabʋ. Halɩ sukuli tɛm evemiye naɖɩyɛ lɛ, ɛkpa abalɩbiya sɩnɛ sɩ-naalɛ nɛ ɛsɩɩ ñɩɣyʋʋ pilim nɛ ɛñɩkɩɣ sɩ-yɔɔ se sɩla sɔnzɩ nzɩ. Pablo tɔzɩ takɩm mbʋ pɩ-yɔɔ pʋwayɩ lɛ ɛyɔɔdɩ se: “Ye Yehowa ɛtaasɩnɩ-m yɔ, mantaapɩzɩ nɛ mɔnɖɔkɩ man-tɩ takɩm mbʋ pɩ-taa nɛ mɛwɛɛ cɩŋgɩlɩm.”

19 Powoni tɔm ndʋ tɔm hʋyaa ɛzɩdaa lɛ, tɔm hʋyʋ weyi ɛɖɛ nɔɔ yɔ, ɛyɔɔdɩ se sukuli wɛnɩ toovenim nɛ ɛyɔɔdɩ ɖɔɖɔ se pɔɖɔɔnɩ Pablo nɛ Hugo sukuli taa. Ɛlɛ koobiya kpaɣ tɔm ndʋ nɛ paɖaɣnɩ wonuu Arzentiini tɔm hʋyaa sɔsaa ɛzɩdaa. Pɩnaɣ 1979 taa, tɔm hʋyaa sɔsaa mba, pakpaɣ lɩmaɣza lɛɛna  nɛ pɔtɔŋ se: “Nɩŋgbaaŋ hɔm (yaa sukuli taa ɖɔɔnʋʋ) pʋnɛ, pɩtɩla nɔɔ kʋyʋmaɣ nɛ paɣtʋ ndʋ tɩtɔŋ se paa weyi ɛwɛnɩ waɖɛ se ɛla sukuli yɔ (Paɣtʋ 14). Tɩtɩla nɔɔ kʋyʋmaɣ ɖɔɖɔ nɛ paɣtʋ ndʋ tɩtɔŋ se paa pɩkɩlaa yɔ, pɩwɛɛ se komina ɛñaɣ pana nɛ paa weyi lɛ, ɛla sukuli cikpeluu yɔ (Paɣtʋ 15).” Paɣtʋ tʋnɛ tɩwazɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa piya 1000 mbʋ yɔ. Tiyeba se pataatasɩ ɖɔɔnʋʋ pɩɣa nakɛyɛ sukuli taa nɛ tɩhaɣ nʋmɔʋ lɛɛsɩ, ɛzɩ Pablo nɛ Hugo yɔ se sɩpɩsɩ sukuli taa.

Paa panazɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa piya evelisi sakɩyɛ yɔ, sɩwɩlaa se sɩwɛ siɣsiɣ

20, 21. Ɛzɩma Roel nɛ Emily Embralinag pa-kɩɖaŋ kpazɩɣ ñe-tisuu ɖoŋ?

20 Filipiini. Roel Embralinag * wɛnɩ pɩnzɩ 9 nɛ ɛ-kɔɔ Emily ñɛwɛnɩ pɩnzɩ 10. Pɩnaɣ 1990 taa, pɔɖɔɔnɩ piya sɩnɛ nɛ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa piya lɛɛsɩ 66 sukuli taa, mbʋ pʋyɔɔ yɔ sɩɩsɛɣ kɩɖaʋ kɛdɛɛka. Roel nɛ Emily pa-caa, Leonardo ñaɣ pana se sukuli taa tʋmlaɖaa ɩnɩɩ tɔm taa, ɛlɛ kpɛɖɛ. Pɩkɔm nɛ pɩsaɣ miŋ lɛ, ɛma takayaɣ nakɛyɛ ɛjaɖɛ nɖɩ, ɖɩ-taa tɔm hʋyaa sɔsaa. Ɛfɛyɩnɩ liidiye nɛ ɛfɛyɩnɩ ɖɔɖɔ lɔyaa nɔɔyʋ se ɛlʋ ɛ-yɔɔ. Peeɖe ɛ-hɔʋ tɩmaa se Yehowa ɛwɩlɩ-ɩ nʋmɔʋ. Pɩlakaɣ  mbʋ lɛ, ɛyaa wɛɛ nɛ pohoŋuu piya nzɩ nɛ patʋʋ-sɩ. Leonardo yɔ, ɛlɛ ñamaɣzaɣ se ɛɛpɩzɩɣ nɛ ɛwa tɔm hʋʋ mbʋ pɩ-taa kpa, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛɛsɩŋ natʋyʋ tɔm hʋʋ nʋmɔʋ taa.

21 Pɩkɔm pʋwayɩ lɛ, lɔyaa weyi payaɣ-ɩ se Felino Ganal yɔ, ɛtɔ se ewoki nɛ ɛlʋ Leonardo yɔɔ. Felino Ganal kaalabɩ tʋmɩyɛ lɔyaawaa tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ sɔsɔɖɛ naɖɩyɛ taa Filipiini ɛjaɖɛ taa. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa tɔm ndʋ tɩlakaɣ yɔ, eeyebi ɛ-tʋmɩyɛ nɛ pʋwayɩ lɛ, ɛpɩsɩ Yehowa Aseɣɖe Tʋ. Tɔm ndʋ tɩtalɩ tɔm hʋyaa sɔsaa ɛzɩdaa lɛ, pa-tɩŋa paha Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa toovenim nɛ pɔtɔ se piya ɩpɩsɩ sukuli taa. Tɔm tʋnɛ tɩwɩlɩɣ se mba pañɩnaɣ se potuzi Yehowa sɛyaa nɛ pɔlɔ pe-siɣsiɣ wɛtʋ yɔ, patɩpɩzɩ.

Ye ɖɩɩtɩnɩɣ hɔɔlʋʋ nakʋyʋ yɔɔ yɔ, pɩkɔŋnɩ nɔɔ kʋyʋmaɣ

22, 23. (a) Asɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩwa tɔm hʋʋ mbʋ, pɩtɩŋa payɩ pɩ-taa? (b) Laŋhɛzɩyɛ nɛ nɔɔ kʋyʋmaɣ ŋga kɛwɛ koobiya kpeekpe hɛkʋ taa yɔ, kawɩlɩɣ we?

22 Asɩnɩ Yehowa samaɣ nɛ kawa tam sakɩyɛ mbʋ paɣtʋ ɛzɩdaa? Ðɩɩlakɩ politiki nɛ ɖɩfɛyɩnɩ ɖoŋ nɩɩyɩ hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩ-taa. Ɛlɛ, ajɛɛ ndɩ ndɩ taa, tɔm hʋyaa mba pɛwɛ toovenim yɔ, pohuuzi ɖɔ-yɔɔ nɛ ɖo-koyindinaa tɩpɩzɩ nɛ palabɩ-ɖʋ nabʋyʋ. Nɛ pasɩnaa nɛ paɖʋ paɣtʋ ndʋ tiyeki se pataatasɩ-ɖʋ tɔm caʋ paɣtʋ ɛzɩdaa yɔ. Pɩtʋʋ fɛyɩ se Krɩstʋ sɩnɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩwa hɔɔlɩŋ ɛnɩ ɩ-tɩŋa ɩ-taa. (Kalɩ Natʋ 6:2.) Ɛbɛ yɔɔ ɖɩtɩŋɩɣnɩ paɣtʋ yɔɔ nɛ ɖɩlʋkɩ ɖɔ-tɔm yɔɔ mbʋ? Ðɩɩñɩnɩɣ se ɖɩlɛɣzɩ ajɛɛ paɣtʋ na. Ɛlɛ, ɖɩñɩnɩɣ se ɖɩsɛɛ ɖe-wiyaʋ Yesu nɛ nabʋyʋ ɛtaacɛyɩ-ɖʋ.—Tʋma Labʋ 4:29.

23 Ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa ɖɩwɛɛ yɔ, nɔɔ kʋyʋmaɣ fɛyɩ, ɛlɛ paɖaɣyɛ yeke tɔyɩna. Paa mbʋ yɔ, ɖe-Wiyaʋ Yesu Krɩstʋ wazɩɣ pana wena ɖɩñakɩ se ɖɩtaatɩnɩ hɔɔlʋʋ nakʋyʋ yɔɔ yɔ, a-yɔɔ. Pana wena Sataŋ ñaɣaa se ɛtayɩ ɖɛ-hɛkʋ taa nɛ ehiɣ-ɖʋ nɛ ɛtɔɔ yɔ, atɩwazɩ pʋyʋ. Ɛsɔ Kewiyaɣ kpeɣli ɛyaa mba yɔ, paɖʋ pa-taa se “paakaɣ tasʋʋ kpɛlɩkʋʋ you labʋ.” Nɔɔ kʋyʋmaɣ ŋga kɛwɛ koobiya kpeekpe hɛkʋ taa ɛjaɖɛ kpeekpe yɔɔ yɔ, pɩkɛnɩ maamaaci tɔm. Kawɩlɩɣ kpayɩ kpayɩ se Ɛsɔ Kewiyaɣ ɖiɣni ka-tʋmɩyɛ labʋ!—Iz. 2:4.

^ tay. 4 Payaɣ tome ŋgʋ ɖɔɖɔ se La Nouvelle Création. Paya L’Aurore du millénium takayɩsɩ pʋwayɩ se Études des Écritures.

^ tay. 8 Ye ŋñɩnɩɣ se ŋkpɛlɩkɩ nɛ ŋtɩlɩ natʋ tɔm ndʋ nɛ pɩkɩlɩ yɔ, kalɩ takayaɣ ŋga payaɣ se La Révélation. Le grand dénouement est proche! yɔ, ka-ñʋʋ 27, hɔɔlɩŋ 184-186.

^ tay. 13 Paɣtʋ ndʋ tɩpɔzaɣ ɖɔɖɔ Pulgaarii komina se kɩha mba pɛ-ɛhʋyɛ ɛɛhaɣ nʋmɔʋ se pala sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ yɔ waɖɛ nɛ pala tʋma lɛɛna pi-lone taa. Nɛ mba patɩkɛ sɔɔjanaa yɔ pɔcɔnɩ pɔ-yɔɔ.

^ tay. 14 Kalɩ 1er novembre 2012 tɛ Feŋuu Tilimiye hɔɔlɩŋ 29-31 nɛ ŋtɩlɩ tɔm ndʋ ti-kpeekpe.

^ tay. 14 Pɩnzɩ 20 taa, Armenii komina tɔ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa evebiya mba salaka yɔ, pɛcɛzɩ 450. Novembre 2013 taa palɩzɩ kɛdɛzaɣ mba salaka taa.

^ tay. 16 Patɩma hɔʋ ŋgʋ kɩ-hɩɖɛ camɩyɛ tɔm hʋyaa takayɩsɩ taa.

^ tay. 20 Patɩma hɩɖɛ nɖɩ camɩyɛ tɔm hʋyaa takayɩsɩ taa. Pamawa se Ebralinag.