Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa

Lɩzɩ kʋnʋŋ Kabɩyɛ

 ÑƲƲ 16

Ðikpeɣliɣ se ɖɩsɛɛ Ɛsɔ

Ðikpeɣliɣ se ɖɩsɛɛ Ɛsɔ

ÑƲƲ KƲNƐ KƖ-TAA TƆM

Kɩyɔɔdʋʋ mbʋ pʋyɔɔ ɖe-kediɣzisi tɔm cɛyaa nɛ ɛzɩma sɩɖɔma nɛ pɩtalɩ sɔnɔ yɔ

1. (a) Yesu tɔmkpɛlɩkɩyaa kaakpeɣli ɖama lɛ, wazaɣ ŋga paahiɣaa? (b) Nɛ ɛbɛ yɔɔ pɩɩpɔzɩ-wɛ wazaɣ ŋga?

PEFEZI Yesu nɛ pɩla pazɩ lɛ, ɛ-tɔmkpɛlɩkɩyaa kpeɣli se pakpazɩ ɖama ɖoŋ. Ɛlɛ paɖɩɣ nɔnɔsɩ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, sɔɔndʋ kpaɣaɣ-wɛ nɛ po-koyindinaa. Pɩtʋʋ fɛyɩ se petisi fezuu fʋʋʋ alɩwaatʋ ndʋ Yesu lɩ pɔ-yɔɔ nɛ eheyi-wɛ se: “Ɩmʋ fezuu kiɖeɖeu” yɔ. (Kalɩ Yohanɛɛsɩ 20:19-22.) Pʋwayɩ lɛ, Yesu wayɩ tɩŋɩyaa ɖaɣnɩ kpeɣluu nɛ Yehowa yele nɛ fezuu kiɖeɖeu tii pɔ-yɔɔ. Pɩha-wɛ ɖoŋ sakɩyɛ se papɩzɩ nɛ pala tɔm susuu tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩɖaŋ-wɛ yɔ.—Tʋma Labʋ 2:1-7.

2. (a) Ɛzɩma Yehowa lakɩ nɛ ɛhaɣ-ɖʋ ɖoŋ? (b) Ɛbɛ yɔɔ pɩpɔzɩ-ɖʋ ɖoŋ ɛnɩ? (c) Ɛbɛ yɔɔ hɔʋ taa Bibl kpɛlɩkʋʋ tɔm cɛyɩ pɩdɩɩfɛyɩ? (Kalɩ pɩ-tɛɛ tɔm nɛ aɖakaɣ “Hɔʋ taa Bibl kpɛlɩkʋʋ,” hɔɔlʋʋ 175 yɔɔ.)

2 Kala wena kajalaɣ pɩnzɩ mɩnʋʋ taa koobiya kataa yɔ, ɖɩkatɩɣ-yɛ sɔnɔ ɖɔɖɔ. (1 Pɩyɛɛrɩ 5:9) Nabʋyʋ taa, ɖa-taa nabɛyɛ seɣ ɛyaa sɔɔndʋ. Nɛ ye ɖɩsɔɔlaa se ɖɩla tɔm susuu tʋmɩyɛ nɛ pɩtaanɩɩ-ɖʋ yɔ, pɩwɛɛ se Yehowa ɛha-ɖʋ ɖoŋ. (Efɛɛzɩ 6:10) Ðoŋ ɖoŋ lɛ, kediɣzisi yɔɔ Yehowa tɩŋɩɣna nɛ ɛhaɣ-ɖʋ ɖoŋ ɛnʋ. Lɛɛlɛɛyɔ ɖɩwɛnɩ waɖɛ nɛ ɖɩlakɩ kediɣzisi kɩbanzɩ naalɛ kpɩtaʋ taa: Samaɣ taa tɔm yɔɔdʋʋ nɛ Feŋuu Tilimiye kpɛlɩkʋʋ; nɛ kpɩtaʋ hɛkʋ taa lɛ, ɖɩlakɩ kediɣzaɣ ŋga payaɣ se Ðe-wezuu caɣʋ nɛ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ yɔ. * Ðɩwɛnɩ ɖɔɖɔ kediɣzisi sɔsɔsɩ naanza pɩnaɣ taa: Kigbeɣluu sɔsɔʋ, egeetiye kigbeɣliŋ naalɛ nɛ Yesu sɩm yɔɔ tɔzʋʋ sɔnzɩ. Ɛbɛ yɔɔ pɩcɛyaa se ɖiwoki kediɣzisi nzɩ sɩ-tɩŋa? Ɛzɩma sɩɖɔma nɛ pɩtalɩ sɔnɔ? Nɛ wɛtʋ ndʋ ɖɩwɛnɩ kediɣzisi nzɩ sɩ-yɔɔ yɔ, ɛbɛ tɩwɩlɩɣ ɖɔ-yɔɔ?

Ɛbɛ yɔɔ ɖikpeɣliɣ?

3, 4. Paɣtʋ ndʋ Yehowa ɖʋ ɛ-samaɣ? Ha kɩɖaŋ nɩɩyɩ.

3 Ðooo caanaʋ taa Yehowa ɖʋ paɣtʋ se ɛ-samaɣ ekpeɣliɣ nɛ kɛsɛɣ-ɩ. Pɩnaɣ 1513 P.P.Y. lɛ, Yehowa kaaɖʋ Izrayɛɛlɩ piya paɣtʋ nɛ Sabaatɩ ɖʋtʋ kaawɛ paɣtʋ ndʋ tɩ-taa. Pɩɩwɛɛ se paa Sabaatɩ ŋgʋ lɛ, hɔŋ taa mba ikpeɣli nɛ pɛsɛɛ Yehowa nɛ Yehowa wɩlɩ-wɛ ɛ-paɣtʋ. (Wayɩ Wayɩ Paɣtʋ 5:12; 6:4-9) Alɩwaatʋ ndʋ Izrayɛɛlɩ piya ɖɔŋ paɣtʋ ndʋ tɩ-yɔɔ yɔ, sɩ-hɔŋ nɛ samaɣ kpeekpe tisuu kpaɣ ɖoŋ nɛ pa-tɩŋa pɛwɛɛ kele kele fezuu taa. Ɛlɛ ye paaɖɔŋ paɣtʋ ndʋ tɩ-yɔɔ nɛ paawoki kediɣzisi ɖoŋ ɖoŋ se pɛsɛɛ Yehowa yɔ, pɔ-tɔm ɛɛtasɩɣ kɛdɩnʋʋ Ɛsɔ.—Lev. 10:11; 26:31-35; 4 Awiya 36:20, 21.

 4 Maɣzɩ ɖɔɖɔ kɩɖaʋ ŋgʋ Yesu hawa yɔ, kɩ-yɔɔ. Ewokaɣ sinaagɔɔgɩ taa Sabaatɩ wiye paa kpɩtaʋ ŋgʋ. (Luka 4:16) Yesu sɩba nɛ pefezi-i nɛ pɩtɛ lɛ, ɛ-tɔmkpɛlɩkɩyaa lakaɣ mbʋ ɖɔɖɔ; paa pataatasɩ wɛʋ Sabaatɩ paɣtʋ tɛɛ yɔ, pekpeɣlaɣ ɖama ɖoŋ ɖoŋ. (Tʋma Labʋ 1:6, 12-14; 2:1-4; Roma 14:5; Koloosi 2:13, 14) Kajalaɣ pɩnzɩ mɩnʋʋ taa Krɩstʋ mba taawoki kediɣzisi taa se pawɩlɩ-wɛ Ɛsɔtɔm nɛ pakpazɩ ɖama ɖoŋ yem na; ɛlɛ powokaɣ ɖɔɖɔ se patɩŋnɩ adɩma nɛ hendu yɔɔ nɛ palaa Yehowa samtʋ kɩlaŋ.—Koloosi 3:16; Ebree 13:15.

Yesu nɛ ɛ-tɔmkpɛlɩkɩyaa pekpeɣlaɣ se pakpazɩ ɖama ɖoŋ nɛ pasazɩ ɖama

5. Ɛbɛ yɔɔ ɖiwoki ɖe-kediɣzisi, ɖe-egeetiye kigbeɣliŋ nɛ ɖe-kigbeɣliŋ sɔsɔŋ? (Kalɩ aɖakaɣ “Pɩnaɣ taa kigbeɣliŋ kɔŋnɩ nɔɔ kʋyʋmaɣ,” hɔɔlʋʋ 176 yɔɔ.)

5 Sɔnɔ ɖɔɖɔ, alɩwaatʋ ndʋ ɖiwoki kediɣzisi nɛ kigbeɣliŋ taa yɔ, ɖɩwɩlɩɣ se ɖɩtɩnɩɣ Kewiyaɣ yɔɔ, ɖɩmʋʋ fezuu kiɖeɖeu ɖoŋ nɛ ɖe-tisuu kpazɩɣ lalaa ɖoŋ ɖɔɖɔ. Kɔzɩ kɔzɩ lɛ, pɩhaɣ-ɖʋ waɖɛ se ɖɩtɩŋnɩ adɩma, tɔm ndʋ ɖicosuu yɔ nɛ hendu yɔɔ nɛ ɖɩsɛɛ Yehowa. Pɩtɩla yɔ, ɛzɩma ɖɩlakɩ ɖe-kediɣzisi sɔnɔ yɔ, pɩwɛ ndɩ nɛ ɛzɩma Izrayɛɛlɩ piya nɛ kajalaɣ pɩnzɩ mɩnʋʋ taa Krɩstʋ mba lakaɣ pe-kediɣzisi yɔ. Ɛlɛ ɖe-kediɣzisi tɔm cɛyaa ɖɔɖɔ. Ɛzɩma ɖa-alɩwaatʋ taa kediɣzisi ɖɔma nɛ pɩtalɩ sɔnɔ?

Kpɩtaʋ taa kediɣzisi nzɩ sɩkpazɩɣ ɛyaa “sɔɔlɩm ɖoŋ nɛ tʋma kɩbana labʋ” yɔ

6, 7. (a) Ðe-kediɣzisi kaɖʋwa lɛ ŋga?(b) Ðooo lɛ, Bibl Kpɛlɩkɩyaa tɩŋa lakaɣ kediɣzisi kʋyʋmsɩ paa le? Lɩzɩ pɩ-taa.

6 Alɩwaatʋ ndʋ Koobu Charles Russell paɣzɩ ñɩnʋʋ toovenim mbʋ pɩwɛ Ɛsɔtɔm taa yɔ, ɛnawa se pɩcɛyaa se koobiya mba pɛwɛnɩ kaɖʋwa kʋyʋmaɣ yɔ, pekpeɣliɣ ɖama. Koobu Russell ma pɩnaɣ 1879 taa se: “Ma nɛ nabɛyɛ ɖɩñɔɔzɩ Bibl kpɛlɩkʋʋ ɛgbɛyɛ naɖɩyɛ Pittsburgh tɛtʋ taa. Ðɩkatɩɣ paa kujuka ŋga nɛ ɖɩtazɩɣ Masɩ taa.” Paaseɣti mba pakalaɣ Feŋuu Tilimiye yɔ se pekpeɣliɣ ɖama. Nɛ pɩnaɣ 1981 taa lɛ, palakaɣ  kediɣzisi Pittsburgh tɛtʋ taa paa kujuka ŋga nɛ paa cɩla ŋgʋ. Novembre 1895 tɛ Feŋuu Tilimiye lɩzɩ pɩ-taa se kediɣzisi nzɩ, sɩ-kaɖʋwa lɛ se siyele nɛ “sɔɔlɩm nɛ ɖama nɩnʋʋ pɛwɛɛ Krɩstʋ mba hɛkʋ taa,” nɛ pɩsɩnɩ mba powoki kediɣzisi nzɩ yɔ nɛ peseɣti ɖama.—Kalɩ Ebree 10:24, 25.

7 Pɩnzɩ sakɩyɛ taa lɛ, ɛzɩma palakaɣ kediɣzisi nɛ tam ɛzɩma palakaɣ-sɩ yɔ, pɩɩwɛ ndɩ ndɩ paa Bibl Kpɛlɩkɩyaa ɛgbɛyɛ nɖɩ lɛ ɖɩ-taa. Kɩɖaʋ nakʋyʋ yɔ: Etaazuunii ɛjaɖɛ taa ɛgbɛyɛ naɖɩyɛ kaama takayaɣ nakɛyɛ pɩnaɣ 1911 taa nɛ kɔtɔŋ se: “Paa kpɩtaʋ ŋgʋ, ɖɩlakɩ kediɣzisi kagbanzɩ yaa pɩcɛzɩ mbʋ.” Palakaɣ kediɣzisi nzɩ Hodo, Cɩla, Kemeɣa; ɛlɛ Kujuka wiye lɛ, palakaɣ-sɩ tam naalɛ. Afrika taa ɛgbɛyɛ naɖɩyɛ ñama takayaɣ pɩnaɣ 1914 taa nɛ kɔyɔɔdʋʋ se: “Fenaɣ taa lɛ, ɖɩlakɩ kediɣzisi tam naalɛ. Ðɩpaɣzɩɣ-sɩ Kemeɣa nɛ sɩtɛ kujuka wiye.” Pazɩ pazɩ lɛ pɔkɔm nɛ papaɣzɩ labʋ kediɣzisi ɛzɩ ɖɩlakʋʋ-sɩ sɔnɔ yɔ. Ðɩyɔɔdɩ sɩ-tɩŋa sɩ-yɔɔ tɔm pazɩ.

8. Tɔm ñʋŋ weyi yɔɔ patɩŋaɣnɩ kajalaɣ taa nɛ pɔyɔɔdʋʋ samaɣ taa tɔm?

8 Samaɣ taa tɔm yɔɔdʋʋ. Koobu Russell paɣzɩ Feŋuu Tilimiye lɩzʋʋ pɩnaɣ 1879 taa. Nɛ pɩlabɩ pɩnaɣ pʋwayɩ lɛ, ɛpaɣzɩ cɔʋ nɛ esusuu tɔm ɛzɩ Yesu kaalakʋʋ yɔ. (Luka 4:43) Ɛlakaɣ mbʋ lɛ, ɛha kɩɖaʋ nakʋyʋ nɛ sɔnɔ ŋgʋ pɩsɩnɩ mbʋ payaɣ se samaɣ taa tɔm yɔɔdʋʋ yɔ. Feŋuu Tilimiye yɔɔdaɣ nʋmɔʋ ɖɔm mbʋ pɩ-tɔm lɛ, ɖɩtɔm se Koobu Russell taa “kaɣ labʋ leleŋ se ɛla kediɣzaɣ nɛ ɛyɔɔdɩ samaɣ taa tɔm natʋyʋ; nɛ tɩ-ñʋʋ lɛ se ‘Mbʋ pɩkɛ Ɛsɔ Kewiyaɣ ñɩm yɔ.’” Pɩnaɣ 1911 taa paɖʋ agbaa sakɩyɛ ajɛɛ naayɛ taa. Peseɣti paa ɛgbɛyɛ nɖɩ lɛ se ɖitiyini tɔm yɔɔdɩyaa kɩbama agbaa wena awɛ pɩ-cɔlɔ yɔ a-taa nɛ pɔyɔɔdɩ samaɣ taa tɔm natʋyʋ, tɩkpɛndɩ loɖo. Tɩyɔɔdʋʋ tɔm hʋʋ nɛ kɩhɛyʋʋ pʋ-ñʋʋ taa tɔm. Pɛtɛŋ kediɣzaɣ ŋga lɛ, peheyi koobiya kpɩtaʋ ŋgʋ kɩkɔŋ yɔ, kɩ-tɛ tɔm ñʋʋ nɛ weyi ɛkaɣ tɔm yɔɔdʋʋ yɔ ɛ-hɩɖɛ.

9. Ɛzɩma samaɣ taa tɔm yɔɔdʋʋ lɛɣzaa nɛ pɩtalɩ sɔnɔ?

9 Pɩnaɣ 1945 taa lɛ, Feŋuu Tilimiye susaa se pakaɣ cɔʋ nɛ pɔyɔɔdɩ tɔm natʋyʋ. Tɔm ndʋ, tɩ-taa nɛ tɔm ñʋŋ lutozo nɛ ñʋŋ ɛnɩ, ɩyɔɔdʋʋ “tɩlasɩ sɔsɔsɩ nzɩ sɩlakɩ ɖa-alɩwaatʋ taa yɔ” sɩ-tɔm. Pɩnzɩ sakɩyɛ taa, tɔm yɔɔdʋʋ takayɩsɩ nzɩ yom siɣsiɣ tʋ lɩzaa yɔ, nzɩ palakaɣnɩ tʋmɩyɛ; ɛlɛ palakaɣnɩ pa-maɣmaɣ pa-lɩmaɣza tʋmɩyɛ ɖɔɖɔ. Pɩtalɩ pɩnaɣ 1981 taa lɛ, peheyi tɔm yɔɔdɩyaa kpeekpe se palabɩnɩ tʋmɩyɛ tɔm yɔɔdʋʋ takayɩsɩ nzɩ petiyini pɛ-ɛgbɛyɛ taa yɔ. * Pʋcɔ nɛ pɩnaɣ 1990 talɩɣ lɛ, pɔpɔzaɣ koobiya mba pewelisaɣ tɔm yɔ se paba ɖɔɖɔ pɔyɔɔdɩ tɔm natʋyʋ alɩwaatʋ ndʋ palakɩ samaɣ taa tɔm yɔɔdʋʋ yɔ yaa pala la ŋwɩlɩwaa nabɛyɛ. Ɛlɛ pɩnaɣ ŋga ka-maɣmaɣ ka-taa lɛ, paɖaɣnɩ ñɔɔzʋʋ paɣtʋ ndʋ nɛ tɩtɔŋ se koobu weyi ɛlakɩ samaɣ taa tɔm yɔɔdʋʋ yɔ, e-ɖeke pɩwɛɛ se ɛyɔɔdɩ. Janvier 2008 taa lɛ, lɛɣzɩtʋ natʋyʋ tasɩ kɔm. Kpaɣnɩ mbʋ lɛ, pɔtɔm se  samaɣ taa tɔm yɔɔdʋʋ ɛɛtasɩɣ kpaɣʋ cɛcɛsɩ 45; ɛlɛ pɩkpakɩɣ cɛcɛsɩ 30 na. Toovenim se pɛlɛɣzɩ tɔm yɔɔdʋʋ takayɩsɩ tam sakɩyɛ; ɛlɛ ye tɔm yɔɔdɩyʋ ɛñɔɔzɩ ɛ-tɔm yɔɔdʋʋ camɩyɛ yɔ, pɩkpazɩɣ koobiya tisuu ɖoŋ nɛ pɩwɩlɩɣ-ɖʋ Kewiyaɣ yɔɔ tɔm sakɩyɛ. (1 Timootee 4:13, 16) Ŋyaɣ ñɛ-tɛ pɩsɩ nɛ ŋna-ɩ waa nɛ ɛyaa lalaa mba patɩkɛ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa yɔ se pɔkɔŋ nɛ pewelisiɣ samaɣ taa tɔm yɔɔdʋʋ mbʋ ɖoŋ ɖoŋ?

10-12. (a) Ɛzɩma paalakaɣ Feŋuu Tilimiye kpɛlɩkʋʋ? (b) Tɔm ndʋ pɩwɛɛ se ŋpɔzɩ ña-tɩ?

10 Feŋuu Tilimiye kpɛlɩkʋʋ. Pɩnaɣ 1922 taa, koobiya mba ɛgbɛyɛ tiyaɣ se powoki agbaa taa nɛ pɔyɔɔdʋʋ tɔm nɛ pɛɖɛɣ nɔɔ tɔm susuu taa nɛ payaɣ-wɛ se nʋmɔɖɔnaa yɔ, peseɣti koobiya se palakɩ kediɣzaɣ nakɛyɛ nɛ pɛkpɛlɩkɩɣ Feŋuu Tilimiye takayaɣ ka-taa. Peeɖe agbaa paɣzɩ ɖɔm lɔŋ tasʋʋ mbʋ pɩ-yɔɔ; ɛlɛ kajalaɣ taa lɛ, pɛkpɛlɩkaɣ Feŋuu Tilimiye kujuka wiye yaa kpɩtaʋ hɛkʋ taa kɩyakʋ nakʋyʋ.

Feŋuu Tilimiye kpɛlɩkʋʋ, Kana ɛjaɖɛ taa, pɩnaɣ 1931 taa

11 Pʋwayɩ lɛ, pɔyɔɔdɩ ɛzɩma pɩwɛɛ se pala kediɣzaɣ ŋga yɔ 15 juin 1932 tɛ Feŋuu Tilimiye taa. Ðiseɣtaɣ agbaa se akpɛlɩkɩ takayaɣ ŋga ɛzɩ Betɛɛlɩ hɔʋ kpɛlɩkʋʋ-kɛ yɔ; nɛ ɖɩsɔzɩ se pɩwɛɛ se koobu abalɩñɩnʋ nɔɔyʋ ɛcɔnɩ kediɣzaɣ ŋga kɔ-yɔɔ nɛ koobiya naadozo lalaa ñacaɣ ɛzɩdaa nɛ pakalɩɣ tayʋʋ mbʋ pɩwɛ takayaɣ taa yɔ nɛ pamʋʋ ɖama. Pʋbʋ taa lɛ, tɔm pɔzʋʋ taawɛɛ ñʋŋ weyi pamaɣaɣ yɔ, ɩ-tɛɛ. Ye mbʋ pakalɩɣ tayʋʋ nɛ pɛtɛ lɛ, weyi ɛcɔŋnɩ kediɣzaɣ yɔɔ yɔ ɛpɔzɩ se ye nɔɔyʋ ɛwɛnɩ tɔm pɔzʋʋ nabʋyʋ yɔ, ɛpɩzɩɣ nɛ ɛpɔzɩ. Nɔɔyʋ pɔzʋʋ tɔm nɛ ɛtɛ lɛ, kediɣzaɣ yɔɔ cɔnɩyʋ heyi koobiya se weyi ɛsɔɔlaa lɛ, ecosi. Pʋwayɩ ye pɩpɔzaa yɔ, kediɣzaɣ yɔɔ cɔnɩyʋ pɩzɩɣ nɛ ɛsɔzɩ “tɔm natʋyʋ pazɩ.”

12 Kajalaɣ taa lɛ, paa ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩpɩzaɣ se ɖɩlɩzɩ Feŋuu Tilimiye nɖɩ koobiya sɔɔlaa se pɛkpɛlɩkɩ yɔ. Ɛlɛ 15 avril 1933 tɛ  Feŋuu Tilimiye taa, patasɩ lɔŋ agbaa se alabɩnɩ tʋmɩyɛ Feŋuu Tilimiye takayaɣ ŋga palɩzɩɣ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa yɔ. Pɩnaɣ 1937 taa lɛ, paɖʋ paɣtʋ se pɩwɛɛ se pɛkpɛlɩkɩ Feŋuu Tilimiye kujuka wiye na. Ɛlɛ 1er octobre 1942 tɛ Feŋuu Tilimiye taa papaɣzɩ ɖʋʋ ɖʋtʋ ndʋ tɩ-yɔɔ ɖiɖiɣni ɖɔm halɩ nɛ sɔnɔ yɔ. Kajalaɣ lɛ, pɔyɔɔdɩ takayaɣ ŋga ka-taa se lɛɛlɛɛyɔ paa ñʋʋ ŋgʋ kɩ-taa lɛ, pakaɣ maʋ tɔm pɔzʋʋ paa takayɩhayʋʋ hɔɔlʋʋ ŋgʋ lɛ kɩ-tɛɛ. Nɛ tɔm pɔzʋʋ mbʋ pɩwɛɛ se palabɩnɩ tʋmɩyɛ. Pʋwayɩ lɛ, pɔyɔɔdɩ ɖɔɖɔ se pɩwɛɛ se pala kpɛlɩkʋʋ mbʋ ñɩɣyʋʋ kʋyʋmʋʋ taa na. Peseɣti ɛyaa se paacosuu tɔm lɛ, pɩwɛɛ se palabɩnɩ “pa-maɣmaɣ pɔ-tɔm pee” tʋmɩyɛ, pataakalɩɣ tɔm ndʋ pama tayʋʋ taa yɔ kɩkalʋ. Halɩ nɛ sɔnɔ Feŋuu Tilimiye kpɛlɩkʋʋ kɛnɩ kediɣzaɣ kajalaɣ ñɩŋga ŋga yɔɔ “yom siɣsiɣ tʋ nɛ lɔŋsɩnɖʋ” tɩŋɩɣna nɛ ɛhaɣ-ɖʋ fezuu taa tɔɔnaɣ alɩwaatʋ kɩbandʋ yɔɔ yɔ. (Maatiyee 24:45, nwt) Pɩwɛɛ se ɖa-taa paa weyi ɛpɔzɩ ɛ-tɩ se: ‘Mɔñɔɔzʋʋ mɛn-tɛ Feŋuu Tilimiye takayaɣ camɩyɛ paa kpɩtaʋ ŋgʋ? Nɛ ye manpɩzɩɣ yɔ, mañakɩ pana se moncosi tɔm alɩwaatʋ ndʋ pɛkpɛlɩkɩɣ-kɛ yɔ?’

13, 14. (a) Ɛzɩma papaɣzɩ labʋ mbʋ payaɣ sɔnɔ se ɛgbɛyɛ taa Bibl kpɛlɩkʋʋ yɔ? (b) Nɛ ɛzɩma kediɣzaɣ ŋga kawazɩ-ŋ?

13 Ɛgbɛyɛ taa Bibl kpɛlɩkʋʋ. Pɩnzɩ 1890 waa ɖɩbazɩyɛ taa, alɩwaatʋ ndʋ paatɛm lɩzʋʋ L’Aurore du Millénium takayɩsɩ sakɩyɛ yɔ, Koobu Rahn kaawɛ Balɩtiimɔɔrɩ, Etaazuunii ɛjaɖɛ taa nɛ ɛɛkɛ Bibl Kpɛlɩkɩyʋ. Ɛkpaɣ lɩmaɣza se koobiya ɩla kediɣzisi nasɩyɩ po-kookasɩ taa nɛ pɛkpɛlɩkɩ L’Aurore du Millénium. Kajalaɣ lɛ, palakaɣ kediɣzisi nzɩ koobiya ɖɩsɩ taa se pamaɣzɩ nɛ pana se pɩlakɩ yaa we. Ɛlɛ septembre 1895 taa lɛ, palakaɣ kediɣzisi nzɩ Etaazuunii tɛtʋ sakɩyɛ taa nɛ sɩɖɔŋaɣ camɩyɛ. Fenaɣ ŋga, kɛ-tɛ Feŋuu Tilimiye seɣti toovenim kpɛlɩkɩyaa tɩŋa se palakɩ kediɣzisi nzɩ. Ðɩyɔɔdaa se weyi ɛcɔŋnɩ kediɣzaɣ ŋga kɔ-yɔɔ yɔ, pɩwɛɛ se ɛtɩlɩ kalʋʋ camɩyɛ. Pɩwɛɛ se alɩwaatʋ ndʋ ɛkalɩɣ tɔm loyaɣ lɛ, ɛsɩŋ nɛ koobiya yɔɔdɩ ndʋ pamaɣzɩɣ yɔ. Pɛtɛŋ tɔm loyisi tɩŋa kalʋʋ nɛ pɔyɔɔdɩ sɩ-yɔɔ tɔm lɛ, pɩwɛɛ se pañɩnɩ nɛ pakalɩ Bibl masɩ nzɩ sɩwɛ tɔm ndʋ tɩ-taa yɔ. Pɛtɛŋ paa ñʋʋ ŋgʋ lɛ, paa koobu weyi lɛ ɛyɔɔdɩ ñʋʋ ŋgʋ pɛkpɛlɩkaa yɔ kɩ-yɔɔ tɔm pazɩ.

14 Pɛlɛɣzɩ kediɣzaɣ ŋga ka-hɩɖɛ tam sakɩyɛ. Pɔkɔm pʋwayɩ nɛ payaa-kɛ hɩɖɛ nɖɩ ɖɩwɩlɩɣ se kediɣzaɣ ŋga ka-taa lɛ, pamaɣzɩɣnɩ Beree koobiya mba pekpeɣlaɣ nɛ patazɩɣ Bibl taa camɩyɛ yɔ pa-kɩɖaʋ. (Tʋma Labʋ 17:11) Pʋwayɩ lɛ, pɛlɛɣzɩ kediɣzaɣ ŋga ka-hɩɖɛ nɛ payaɣ-kɛ se Ɛgbɛyɛ taa takayaɣ kpɛlɩkʋʋ. Lɛɛlɛɛyɔ lɛ, payaɣ-kɛ se ɛgbɛyɛ taa Bibl kpɛlɩkʋʋ. Nɛ Kewiyaɣ Kpaaŋ taa ɛgbɛyɛ tɩŋa kpeɣliɣ, koobiya ɩɩtasɩɣ kpeɣluu ɖɩsɩ taa. Pɩnzɩ nzɩ sɩɖɛwa yɔ sɩ-taa pɛkpɛlɩkɩ takayɩsɩ, hatʋ cabɩ takayɩsɩ nɛ halɩ pɩkpɛndɩnɩ Feŋuu Tilimiye ñʋŋ ndɩ ndɩ kediɣzaɣ ŋga ka-taa. Ðooo papaɣzʋʋ kediɣzaɣ ŋga kajalaɣ taa yɔ, pɛwɛɛ nɛ  peseɣtiɣ koobiya se pocosuu tɔm ka-taa. Kediɣzaɣ ŋga kasɩnɩ-ɖʋ se ɖɩnɩɩ Bibl taa nɛ pɩkɩlɩ. Ŋñɔɔzʋʋ kediɣzaɣ ŋga nɛ ŋñakɩ pana se ŋcosi tɔm ka-taa ɛzɩ ŋpɩzʋʋ yɔ?

15. Ɛbɛ Ɛsɔ sɛtʋ tɛ teokrasɩ sukuli kaakɛnaa?

15 Ɛsɔ sɛtʋ tɛ teokrasɩ sukuli. Carey Barber kaalabɩ tʋmɩyɛ Brooklyn Betɛɛlɩ taa; ɛtɔzʋʋ se: “Hodo 16 février 1942 ɖoo taa, posusi tɔm nɛ pɔpɔzɩ Brooklyn Betɛɛlɩ hɔʋ taa abalaa tɩŋa se pama pa-hɩla sukuli ŋgʋ payaɣ-kʋ se Ɛsɔ sɛtʋ tɛ teokrasɩ sukuli yɔ, kɩ-taa.” Pɩlabɩ pɩnzɩ sakɩyɛ pʋwayɩ lɛ, Koobu Barber kɔm nɛ ɛla tʋmɩyɛ Nɔɔɖɛyaa Ɛgbɛyɛ taa; nɛ ɛyɔɔdɩ sukuli ŋgʋ kɩ-tɔm se kɩkɛ “ɖa-alɩwaatʋ taa ɖʋtʋ ndʋ Yehowa laba nɛ tɩwɩlɩɣ se ɛsɔɔlɩ-ɖʋ pɩdɩɩfɛyɩ yɔ, tɩ-taa natʋyʋ.” Sukuli ŋgʋ kɩsɩɣaɣnɩ koobiya abalɩñɩma se pɛwɛɛ niye tɔm wɩlʋʋ nɛ ti-susuu pa-taa; nɛ kɩlʋlɩ pee kɩbana sakɩyɛ. Pʋyɔɔ pɩnaɣ 1943 taa lɛ, palɩzɩ hatʋ cabɩ takayaɣ ŋga payaɣ se Cours pour le ministère théocratique yɔ se ɛjaɖɛ kpeekpe  yɔɔ agbaa ɩlabɩnɩ-kɛ tʋmɩyɛ. 1er juin 1943 tɛ Feŋuu Tilimiye lɩzɩ pɩ-taa se paɖʋ Ɛsɔ sɛtʋ tɛ teokrasɩ sukuli se kɩsɩnɩ Ɛsɔ sɛyaa nɛ “pafalɩsɩ pa-tɩ nɛ pɛkɛ aseɣɖe tɩnaa kɩbama alɩwaatʋ ndʋ posusuu Ɛsɔ Kewiyaɣ tɔm yɔ.”—2 Timootee 2:15.

16, 17. Teokrasɩ sukuli wɩlaɣ ɛyaa tɔm yɔɔdʋʋ lɛɣtʋ yeke na? Lɩzɩ pɩ-taa.

16 Kajalaɣ taa lɛ, pɩɩwɛ ɛyaa sakɩyɛ kaɖɛ se palɩɩ nɛ pasɩŋ samaɣ sɔsɔɔ ɛzɩdaa nɛ pɔyɔɔdɩ tɔm. Clayton Woodworth Jr caa nɛ Koobu Rutherford waa paatɔ salaka ɖulum pɩnaɣ 1918 taa. Ɛtɔzʋʋ ɛzɩma pɩɩlabɩ-ɩ alɩwaatʋ ndʋ ɛcalɩ maʋ ɛ-hɩɖɛ sukuli ŋgʋ kɩ-taa pɩnaɣ 1943 taa yɔ. Koobu Woodworth kɛdaa se: “Pɩɩwɛ-m kaɖɛ kpem se mɔyɔɔdɩ tɔm samaɣ ɛzɩdaa. Manpaɣzɩɣ yɔɔdʋʋ lɛ, pɩlakɩ-m ɛzɩ ma-nzʋlʋmɩyɛ wɛɛ nɛ ɖɩɖaɣlɩɣ yɔ, mɔ-nɔɔ taa ndaatʋ ñɛtɛ caɣ caɣ nɛ mɔ-nɔɔ seɣliɣ kpakpakpa.” Koobu Woodworth kɔm nɛ ɛwɛɛ niye nɛ pɩkɩlɩ lɛ, paha-ɩ tɔm yɔɔdʋʋ wala sakɩyɛ. Pɩtɩkɛ tɔm yɔɔdʋʋ lɛɣtʋ yeke sukuli kpɛlɩkɩ-ɩ. Kɩkpɛlɩkɩ-ɩ ɖɔɖɔ se tɩ luzuu nɛ Yehowa  liu taʋ pɔ-tɔm cɛyaa. Ɛyɔɔdaa se: “Mɔnkɔm nɛ mana se tɔm yɔɔdɩyʋ maɣmaɣ tɔm tɩcɛyɩ. Ɛlɛ ye ɛñɔɔzɩ ɛ-tɩ camɩyɛ nɛ ɛtaa Yehowa liu nɛ ɛ-laŋɩyɛ kpeekpe yɔ, pakaɣ-ɩ welisinuu nɛ taa leleŋ nɛ tɔm welisiyaa kaɣ kpɛlɩkʋʋ lɔŋ nɩɩyɩ.”

17 Pɩnaɣ 1959 taa lɛ, peheyi koobiya halɩñɩma se papɩzɩɣ nɛ pama pa-hɩla ɖɔɖɔ sukuli ŋgʋ kɩ-taa. Koobu Edna Bauer tɔzʋʋ kigbeɣluu ŋgʋ kɩ-taa posusi tɔm ndʋ yɔ. Ɛyɔɔdaa se: “Mɔntɔzʋʋ ɛzɩma pɩɩlabɩ koobiya halɩñɩma leleŋ siŋŋ yɔ. Lɛɛlɛɛyɔ pa-waɖɛ tasɩ paɣlʋʋ.” Pɩnzɩ sakɩyɛ taa, koobiya abalaa nɛ halaa sakɩyɛ yeba nɛ pama pa-hɩla teokrasɩ sukuli taa nɛ pawɩlɩ se pɔsɔɔlaa se pɛkɛ Yehowa sukulibiya. Sɔnɔ ɖɔɖɔ, peɖiɣni-ɖʋ falɩsʋʋ mbʋ kediɣzaɣ ŋga ɖɩlakɩ kpɩtaʋ hɛkʋ taa yɔ, ka-taa.—Kalɩ Izaayii 54:13.

18, 19. (a) Nʋmɔʋ ŋgʋ yɔɔ patɩŋɩɣnɩ lɛɛlɛɛyɔ nɛ pasɩɣnɩ-ɖʋ se ɖɩla ɖɔ-tɔm susuu tʋmɩyɛ camɩyɛ? (b) Ɛbɛ yɔɔ ɖiteɣ hendu ɖe-kediɣzisi taa? (Kalɩ aɖakaɣ “Ðitee toovenim hendu.”)

18 Ɛsɔ sɛtʋ kediɣzaɣ. Pɩnaɣ 1919 taa papaɣzɩ labʋ kediɣzisi nɛ pɔñɔɔzʋʋ tɔm susuu tʋmɩyɛ. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, pɩtɩkɛ ɛyaa tɩŋa wokaɣni kediɣzisi nzɩ; mba powokaɣ nɛ patayɩɣ takayɩsɩ yɔ, pe-yeke powokaɣni-sɩ. Pɩnaɣ 1923 hɔɔlʋʋ sɔsɔʋ taa, palakaɣ Ɛsɔ sɛtʋ kediɣzaɣ tam kʋyʋm fenaɣ taa; nɛ weyi ɛsɔɔlaa yɔ, ɛpɩzɩɣ nɛ ewolo kediɣzaɣ ŋga. Pɩnaɣ 1928 taa lɛ, paɖʋ paɣtʋ se palakɩ kediɣzaɣ ŋga paa kpɩtaʋ ŋgʋ; nɛ pɩnaɣ 1935 taa lɛ, Feŋuu Tilimiye sazɩ agbaa se akpaɣ tɔm ndʋ tɩwɛ L’instructeur taa yɔ nɛ alabɩnɩ tʋmɩyɛ kediɣzaɣ ŋga ka-taa (pɔkɔm nɛ payaa L’instructeur takayaɣ pʋwayɩ se l’Informateur nɛ pʋwayɩ ɖɔɖɔ lɛ, payaa-kɛ se Kewiyaɣ Ɛsɔ Sɛtʋ Tʋmɩyɛ). Pitileɖi pʋcɔ nɛ agbaa tɩŋa paɣzɩ kediɣzaɣ ŋga labʋ.

19 Sɔnɔ, kediɣzaɣ ŋga ɖɩlakɩ kpɩtaʋ hɛkʋ taa yɔ, ka-taa patasɩɣ-ɖʋ lɔŋ kɩbaŋ se ɩsɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖisusi tɔm camɩyɛ. (Maatiyee 10:5-13) Ye pɛcɛlɩɣ-ŋ kpɛlɩkʋʋ takayaɣ yɔ, ŋñakɩ pana nɛ ŋkpɛlɩkɩɣ-kɛ camɩyɛ nɛ ŋɖɔŋ lɔŋ weyi ɩwɛ ka-taa yɔ ɩ-yɔɔ ñɔ-tɔm susuu taa?

Pɩnaɣ taa kediɣzaɣ ŋga kɔ-tɔm kɩlɩ cɛyʋʋ yɔ

Kpaɣnɩ ɖooo kajalaɣ pɩnzɩ mɩnʋʋ taa nɛ sɔnɔ, Krɩstʋ mba kpeɣliɣ ɖama paa pɩnaɣ ŋga se pala Yesu sɩm yɔɔ tɔzʋʋ sɔnzɩ (Cɔnɩ tayʋʋ 20)

20-22. (a) Ɛbɛ yɔɔ ɖɩlakɩ Yesu sɩm yɔɔ tɔzʋʋ sɔnzɩ? (b) Ŋwokuu Yesu sɩm yɔɔ tɔzʋʋ sɔnzɩ ɖɩlaɖɛ paa pɩnaɣ ŋga yɔ, wazaɣ ŋga ŋhikiɣ?

20 Yesu heyi ɛ-wayɩ tɩŋɩyaa se pɔtɔzʋʋ ɛ-sɩm yɔɔ nɛ pɩkɔɔ pɩsɩɩnɩ alɩwaatʋ ndʋ ɛkɔma yɔ. Palakɩ Yesu sɩm yɔɔ tɔzʋʋ sɔnzɩ tam kʋyʋmam pɩnaɣ taa, ɛzɩ palakʋʋ Paska kazandʋ yɔ. (1 Kɔrɛntɩ 11:23-26) Ɛyaa miiliyɔɔwaa sakɩyɛ kɔŋ kediɣzaɣ ŋga paa pɩnaɣ ŋga. Pɩtɔzʋʋ patam numwaa waɖɛ nɖɩ pɛwɛna se pa nɛ Yesu pɔtɔɔ kewiyitu ɛsɔdaa yɔ ɖɩ-yɔɔ. (Roma 8:17) Kasɩɣnɩ “heŋ lɛɛŋ” se ɩwɛɛnɩ ñamtʋ Ɛsɔ Kewiyaɣ Wiyaʋ yɔɔ nɛ ɩwɛɛ siɣsiɣ ɛ-ɛzɩdaa.—Yohanɛɛsɩ 10:16, ABT.

21 Koobu Russell nɛ ɛ-taabalaa paanawa se Kɩbaɣlʋ tɔɔnaɣ sɔnzɩ tɔm cɛyaa; nɛ paatɩlaa ɖɔɖɔ se tam kʋyʋm pɩwɛɛ se pala sɔnzɩ nzɩ paa pɩnaɣ ŋga. Avril 1880 tɛ Feŋuu Tilimiye yɔɔdaa se: “Pɩlakɩ pɩnzɩ sakɩyɛ yɔ, ɖa-taa sakɩyɛ Pittsburgh cɩnɛ . . . lakɩ  Paska yaa Yesu sɩm yɔɔ tɔzʋʋ sɔnzɩ nɛ pɔtɔkɩ kpɔnʋ nɛ pɔñɔʋ vɛɛ, [kpɔnʋ nɛ vɛɛ pasɩŋnɩ Kɩbaɣlʋ tomnaɣ nɛ ɛ-calɩm.”] Pitileɖi lɛ, papaɣzɩ kpɛndʋʋ kigbeɣliŋ nɩɩyɩ nɛ Yesu sɩm yɔɔ tɔzʋʋ sɔnzɩ nɛ palakɩ kpaagbaa. Pɔtɔm se pɩnaɣ 1889 taa pacalɩ maʋ se palabɩ kigbeɣluu nɛ sɔnzɩ nzɩ kpaagbaa nɛ ɛyaa 225 kaawobini puwiye nɛ pamɩyɩsɩ pa-taa 22 lɩm.

22 Sɔnɔ Yesu sɩm yɔɔ tɔzʋʋ sɔnzɩ tɩkɛ kigbeɣluu ɖʋtʋ hɔɔlʋʋ nakʋyʋ, ɛlɛ ɖɩyaɣ ɛyaa tɩŋa ɖo-kookasɩ taa se pɔkɔɔ ɖe-Kewiyaɣ Kpaaŋ taa yaa lone lɛɛɖɛ taa, nɛ ɖa nɛ wɛ ɖɩla sɔnzɩ nzɩ. Ɛyaa mba pɔkɔm sɔnzɩ nzɩ sɩ-ɖɩlaɖɛ pɩnaɣ 2013 taa yɔ, pɛcɛzɩ miiliyɔɔwaa 19. Pɩkɛnɩ-ɖʋ waɖɛ sɔsɔɖɛ se ɖiwolo Yesu sɩm yɔɔ tɔzʋʋ sɔnzɩ ɖɩlaɖɛ, nɛ pɩkɛnɩ-ɖʋ ɖɔɖɔ waɖɛ se ɖɩyaa ɛyaa lalaa nɛ pɔkɔɔ nɛ ɖa nɛ wɛ ɖɩla sɔnzɩ sɔsɔsɩ nzɩ. Ŋyaɣ ɛyaa nɛ taa leleŋ paa pɩnaɣ ŋga se pɔkɔɔ sɔnzɩ nzɩ sɩ-ɖɩlaɖɛ na?

Lɩmaɣza wena ɖɩwɛnɩ ɖe-kediɣzisi yɔɔ?

23. Ðikpeɣluu nɛ ɖɩsɛɣ Ɛsɔ yɔ, suwe ŋmaɣzɩɣ pɩ-yɔɔ?

23 Yehowa sɛyaa kɩbama ɩɩmaɣzɩɣ se kediɣzisi wobu kɛ sʋʋtʋ. (Ebree 10:24, 25; 1 Yohanɛɛsɩ 5:3) Wiyaʋ Daviid kaasɔɔlɩ wobu Yehowa ɖɩɣa taa se ɛsɛɛ-ɩ. (Keɣa 26:4) Kɔzɩ kɔzɩ lɛ, pɩɩkɛdɩnɩ-ɩ se ɛ nɛ mba pɔsɔɔlɩ Ɛsɔ yɔ, pekpeɣliɣ nɛ pɛsɛɣ Yehowa. (Keɣa 34:18) Maɣzɩ Yesu kɩɖaʋ yɔɔ ɖɔɖɔ. Halɩ ɛɛkɛ pɩɣa evelaɣ lɛ, ɛɛsɔɔlaa kpem se ɛwɛɛ ɛ-Caa ɖɩɣa taa nɛ ɛsɛɛ-ɩ.—Luka 2:41-49.

Ye ɖɩsɔɔlaa se ɖa nɛ ɖo-koobiya ɖikpeɣliɣ nɛ ɖɩsɛɣ Yehowa yɔ, pɩwɩlɩɣ se Ɛsɔ Kewiyaɣ kɛ pʋyʋ keekee ɖɛ-ɛzɩdaa

24. Ye ɖiwoki kediɣzisi yɔ, wala wena ɖɩwɛɣna?

24 Alɩwaatʋ ndʋ ɖiwoki kediɣzisi yɔ, ɖɩwɩlɩɣ se ɖɩsɔɔlɩ Ɛsɔ nɛ ɖɩsɔɔlɩ ɖɔɖɔ se ɖɩkpazɩ ɖo-koobiya ɖoŋ. Ðɩwɩlɩɣ ɖɔɖɔ se ɖɩsɔɔlaa kpem se ɖɩcaɣ wezuu ɛzɩ Ɛsɔ Kewiyaɣ lɩmɖʋyaa yɔ; mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɖe-kediɣzisi, ɖe-egeetiye kigbeɣliŋ nɛ ɖe-kigbeɣliŋ sɔsɔŋ taa pafalɩsɩɣ-ɖʋ se ɖɩkɛ Kewiyaɣ lɩmɖʋyaa kɩbama. Pɩtasɩ lɛ, kediɣzisi nzɩ sɩ-taa pahaɣ-ɖʋ ɖoŋ weyi ɛsɩɣnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩlakɩ Kewiyaɣ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-tɔm kɩlɩ cɛyʋʋ sɔnɔ yɔ: Nɖɩ lɛ se ɖɩla nɛ ɛyaa pɩsɩ Wiyaʋ Yesu Krɩstʋ tɔmkpɛlɩkɩyaa nɛ ɖɩhayɩsɩ-wɛ. (Kalɩ Maatiyee 28:19, 20.) Pɩtʋʋ fɛyɩ, ye ɖɩsɔɔlaa se ɖa nɛ ɖo-koobiya ɖikpeɣliɣ nɛ ɖɩsɛɣ Yehowa yɔ, pɩwɩlɩɣ se Ɛsɔ Kewiyaɣ kɛ pʋyʋ keekee ɖɛ-ɛzɩdaa. Tɛtɛ ɖe-kediɣzisi wɛɛ ñɩm ɖɛ-ɛzɩdaa mbʋ tam!

^ tay. 2 Pɩtasɩnɩ kpɩtaʋ taa kediɣzisi nzɩ ɖɩlakɩ ɖɛ-ɛgbɛyɛ taa yɔ lɛ, peseɣtiɣ paa hɔʋ ŋgʋ yaa paa koobu weyi lɛ se ɛlɩzɩ alɩwaatʋ natʋyʋ paa kpɩtaʋ ŋgʋ nɛ ɛlakɩ hɔʋ taa Bibl kpɛlɩkʋʋ yaa tɩ-yɔɔ kpɛlɩkʋʋ.

^ tay. 9 Tɔm yɔɔdʋʋ takayɩsɩ nzɩ ɖɩɩwɛnɩ pɩnaɣ 2013 taa yɔ, sɩcɛzɩ 180.