Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa

Lɩzɩ kʋnʋŋ Kabɩyɛ

 Wezuu caɣʋ tɔm

Nabʋyʋ fɛyɩ Yehowa kaɖɛ

Nabʋyʋ fɛyɩ Yehowa kaɖɛ

“SƖM ɛɛkaɣ tasʋʋ wɛʋ, nɛ halɩ pakaɣ sɩɖaa fezuu.” Ma-halʋ Mairambubu kaanɩnɩ tɔm tʋnɛ alɩwaatʋ ndʋ ɛsʋ lɔɔɖɩyɛ naɖɩyɛ yɔ. Ɛnɩ tɔm ndʋ lɛ, ɛsɔɔlɩ se ɛtɩlɩ nɛ pɩkɩlɩ. Pʋyɔɔ alɩwaatʋ ndʋ lɔɔɖɩyɛ sɩŋaa nɛ ɛyaa tii lɛ, ese ewolo halʋ weyi ɛɛyɔɔdɩ tɔm ndʋ yɔ ɛ-cɔlɔ. Halʋ ɛnʋ ɛkɛ Yehowa Aseɣɖe tʋ nɛ payaɣ-ɩ se Apun Mambetsadykova. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, ye ɛyʋ nɔɔyʋ ɛyɔɔdʋʋnɩ Yehowa Aseɣɖe Tʋ yɔ, pɩpɩzɩɣ nɛ pɩkɔnɩ-ɩ kaɖɛ. Ɛlɛ tɔm ndʋ ɖɩkpɛlɩkɩ Apun cɔlɔ pʋwayɩ yɔ, tɩlɛɣzɩ ɖe-wezuu caɣʋ.

TƲMƖYƐ LABƲ KPAƔNƖ TƐBƖYƐ TƐƐ NƐ PUWOLO HADƐ LƐDƲƲ

Palʋlɩ-m pɩnaɣ 1937 taa kolkhoz. Pɩɩkɛnɩ kɔfɩ ŋgʋ kɩ-taa ɛyaa kpɛndaɣ nɛ palakɩ tʋmɩyɛ nɛ komina hɛyɩɣ-wɛ yɔ. Kɔfɩ ŋgʋ kɩɩñɔtɩnɩ Tokmok tɛtʋ, Kyrgyzstan ɛjaɖɛ taa. Ɛzɩma ma-lʋlɩyaa kɛ Kyrgyzstan ñɩma yɔ, Kyrgyz kʋnʋŋ ɖɩyɔɔdaɣ. Ma-lʋlɩyaa kaakɛ haɖaa nɛ palakaɣ tʋmɩyɛ kpaɣnɩ tɛbɩyɛ tɛɛ nɛ puwolo hadɛ lɛdʋʋ paa evemiye nɖɩ. Pahaɣaɣ-wɛ tɔɔnaɣ ɖoŋ ɖoŋ, ɛlɛ tam kʋɖʋm pɛhɛyaɣ-wɛ liidiye pɩnaɣ taa. Mon-ɖoo ñakaɣ pana kpem pʋcɔ nɛ ɛpɩzɩɣ nɛ ɛcɔŋnɩ ma nɛ me-neu halɩñɩnʋ ɖɔ-yɔɔ. Mowobi sukuli pɩnzɩ kagbanzɩ lɛ, malɩɩ nɛ ma ɖɔɖɔ manpaɣzɩ hayʋʋ kolkhoz.

Teskey Ala-Too pʋʋ

Kʋñɔndʋtʋ taa kpem ɖɩɩwɛ peeɖe nɛ pʋyɔɔ lɛ, wezuu caɣʋ kaawɛ kaɖɛ siŋŋ, nɛ tʋma wena ɖɩlakaɣ yɔ anɩɣaɣ-ɖʋ pɩdɩɩfɛyɩ. Ɛzɩma maakɛ pɩɣa yɔ mantaamaɣzɩɣ kaɖʋwa ŋga kɔ-yɔɔ ɛyʋ wɛ wezuu yɔ, yaa ɛzɩma wezuu caɣʋ kaɣ wɛʋ cee wayɩ yɔ pɩ-yɔɔ. Mantaamaɣzɩ wiɖiyi kaaʋ se Ɛsɔ Yehowa yɔɔ toovenim tɔm nɛ ɛ-kaɖʋwa papɩzɩɣ nɛ pɛlɛɣzɩ me-wezuu caɣʋ. Nʋmɔʋ ŋgʋ kɩ-yɔɔ toovenim tɩŋnaa nɛ pɩtalɩ Kyrgyzstan ɛjaɖɛ taa yɔ pɩkɛ leleŋ tɔm siŋŋ. Kyrgyzstan hayo kiŋ egeetiye nɖɩ ɖɩ-taa maawɛɛ yɔ, ɖɩ-taa toovenim ɖomaɣ paɣzɩnɩ ñɔʋ.

ƐYAA MBA PAALƐƔZƖ-WƐ TƐTƲ YƆ, PƐKPƐNDƖNƖ TOOVENIM NƐ POWONI KYRGYZSTAN

Ɛsɔ Yehowa yɔɔ toovenim tɔm paɣzɩ kam lila Kyrgyzstan ɛjaɖɛ taa pɩnzɩ 1950 waa taa. Ɛlɛ pɩɩpɔzaa se toovenim tɔm ɛwa kala sɔsɔna naayɛ nɛ pʋcɔ. Ɛbɛ yɔɔ? Pʋbʋ taa lɛ, Kyrgyzstan kaawɛ ajɛɛ kɩkpɛndʋʋ ŋgʋ payaɣaɣ se URSS (Union des républiques socialistes soviétiques) yɔ kɩ-taa. Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa mba paawɛ URSS ajɛɛ taa yɔ, pa-taa nɔɔyʋ taaɖʋʋ ɛ-nɔɔ  politiki tɔm taa. (Yoh. 18:36) Ɛlɛ Kɔmiinisiti ñɩma mba pɔtɔkaɣ kewiyitu alɩwaatʋ ndʋ yɔ, pɛ-ɛsɩndaa lɛ, Aseɣɖe Tɩnaa kaakɛ po-koyindinaa nɛ pʋyɔɔ lɛ, panazaɣ-wɛ. Ɛlɛ politiki lɩmaɣza naayɛ ɩɩpɩzɩɣ nɛ aɖɩɣ Ɛsɔtɔm nʋmɔʋ se pitaatukuni laŋa kɩbana tɩnaa. Toovenim taa lɛ, lɔŋ sɔsɔŋ weyi mɛnkpɛlɩkɩ me-wezuu caɣʋ kpeekpe taa yɔ, ɩ-taa nɩɩyɩ yɔ se ‘nabʋyʋ fɛyɩ Yehowa kaɖɛ.’​—Mark. 10:27.

Emil Yantzen

Nazɩm yeba nɛ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa tʋmɩyɛ ɖɛɛnɩ ɛsɩndaa kɩɖɛʋ Kyrgyzstan ɛjaɖɛ taa. Ɛzɩma tɩyɛ? Siiberii kaawɛ URSS ajɛɛ kɩkpɛndʋʋ taa nɛ peeɖe komina kpakaɣ ki-koyindinaa nɛ kiwokina. Alɩwaatʋ ndʋ peyeki mba paawoni-wɛ Siiberii yɔ lɛ, pa-taa sakɩyɛ kɔŋaɣ Kyrgyzstan ɛjaɖɛ taa nɛ pa-taa nabɛyɛ kpɛndɩnɩnɩ toovenim nɛ pɔkɔna. Pa-taa lɛlʋ lɛ Emil Yantzen. Paalʋlɩ-ɩ Kyrgyzstan ɛjaɖɛ taa pɩnaɣ 1919 taa. Paawoni Emil Yantzen Siiberii se ɛla salaka tʋmɩyɛ nɛ peeɖe ɛkatɩ Aseɣɖe Tɩnaa. Ɛmʋ toovenim lɛ, ɛpɩsɩ ɛ-tɛ pɩnaɣ 1956 taa. Emil pɩsaa lɛ, ɛcaɣ me-egeetiye taa tɛtʋ natʋyʋ taa, tɩɩñɔtɩnɩ Sokuluk. Ɛgbɛyɛ kajalaɣ ñɩnɖɛ ñɔ pɩnaɣ 1958 taa Sokuluk tɛtʋ taa.

Victor Vinter

Pɩlabɩ pɩnaɣ mbʋ yɔ lɛ, Victor Vinter kʋyɩ nɛ ewolo Sokuluk. Koobu ɛnɛ ɛɛkatɩ kala tam sakɩyɛ. Ɛlabɩ salaka tʋmɩyɛ pɩnzɩ naadozo tam nabʋlɛ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ekizaa se ɛɛɖʋʋ ɛ-nɔɔ politiki tɔm taa. Pʋwayɩ lɛ, paɖaɣnɩ-ɩ tɔʋ salaka pɩnzɩ hiu. Pɩnzɩ nzɩ sɩ-wayɩ lɛ, pakpaɣ-ɩ nɛ pɛlɛɣzɩ-ɩ tɛtʋ pɩnzɩ kagbanzɩ. Paa mbʋ yɔ nazɩm tɩsɩnzɩ toovenim Ɛsɔ sɛtʋ se tɩtaaɖɛɛnɩ ɛsɩndaa.

TOOVENIM TƆM ÑƆTƖNƖ ÐƖƔA

Eduard Varter

Pɩɩtalaɣ pɩnaɣ 1963 lɛ, Yehowa aseɣɖe tɩnaa ɛzɩ 160 mbʋ yɔ kaawɛnɩ Kyrgyzstan ɛjaɖɛ taa. Pa-taa sakɩyɛ kaalɩnɩ Caama, Ukrɛɛnɩ nɛ Rusii. Pa-taa lɛlʋ lɛ Eduard Varter weyi paakɛzɩ-ɩ tɛtʋ yɔ. Pamɩyɩsɩ-ɩ lɩm Caama ɛjaɖɛ taa pɩnaɣ 1924 taa. Pɩnzɩ 1940 waa taa Naazii ñɩma kpa-ɩ nɛ powoni-i salaka tʋmɩyɛ taa nɛ pʋwayɩ lɛ Kɔmiinisiti ñɩma mba paawɛ URSS taa yɔ paba ñɛkɛzɩ-ɩ tɛtʋ. Pɩtalɩ pɩnaɣ 1961 lɛ, ɛkʋyɩ nɛ ewolo ɛcaɣ Kant tɛtʋ taa; ŋgʋ tɛtʋ ndʋ tɩɩñɔtɩnɩ mɛn-tɛ kpam.

Elizabeth Fot; Aksamai Sultanalieva

Yehowa sɛyʋ siɣsiɣ tʋ lɛlʋ weyi payaɣ se Elizabeth Fot yɔ, ɛɛwɛ Kant tɛtʋ ndʋ tɩ-taa ɖɔɖɔ. Ɛɛkɛ tɩla. Ɛzɩma ɛɛwɛ niye wondu ñɛyʋʋ taa yɔ, piiyeba nɛ komina tʋmlaɖaa sɔsaa wokini po-wondu ɛ-cɔlɔ nɛ ɛñɛyɩɣ-wɛ. Ɛyaa mba ɛñɛyaɣ-wɛ wondu yɔ pa-taa lɛlʋ kaakɛ komina tʋmlaɖʋ sɔsɔ nɔɔyʋ halʋ. Payaɣaɣ halʋ ɛnʋ se Aksamai Sultanalieva. Kɩyakʋ nakʋyʋ ɛkɔm Elizabeth cɔlɔ se ɛlɛ ɛñɛyɩ-ɩ wondu lɛ, ɛpɔzɩ Elizabeth tɔm sakɩyɛ wezuu nɛ wɛtʋ ndʋ tɩ-taa sɩɖaa wɛɛ yɔ tɩ-yɔɔ. Elizabeth tɩŋnɩ Bibl Masɩ yɔɔ nɛ ecosi ɛ-tɔm yɔɔ. Piyeba nɛ Aksamai kɔɔ ɛpɩsɩ tɔm kɩbandʋ susuyu weyi ɛwɛ kpekpeka yɔ.

Nikolai Chimpoesh

Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, paalɩzɩ koobu Nikolai Chimpoesh weyi ɛɛlɩnɩ Moldova yɔ, se ɛkɛ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ. Ɛkpaɣ ɛzɩ pɩnzɩ 30 mbʋ yɔ nɛ ɛlabɩnɩ tʋmɩyɛ nɖɩ. Pɩtasɩnɩ se koobu Nikolai kilimaɣ agbaa yɔɔ lɛ, ɛlakaɣ ɖʋtʋ se pɩsa nɛ palɩzɩ ɛgbɛyɛ takayɩsɩ nɛ sɩɖɔɔ nɛ patayɩ-sɩ ɖɔɖɔ. Komina ñʋndɩnaa naɣaɣ tʋma wena payɩ ɛlakaɣ yɔ. Paa mbʋ yɔ, Eduard Varter kpazɩ Nikolai ɖoŋ nɛ eheyi-i se: “Ye komina ñʋndɩnaa ɩpɔzɩ-ŋ tɔm natʋyʋ lɛ, heyi-wɛ kpayɩ se ɖa-tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ sɔsɔɖɛ nɖɩ ɖɩwɛ Brooklyn yɔ ɖɩ-taa petiyiɣni-ɖʋ takayɩsɩ. Ye ŋyɔɔdʋʋnɩ sɔɔja nɔɔyʋ yɔ, cɔnɩ ɛsɩndaa cuɖuɖu. Sɔɔndʋ ɛtaakpa-ŋ nɛ nabʋyʋ.”​—Mat. 10:19.

Eduard heyi Nikolai tɔm ndʋ nɛ pitileɖi lɛ, payaa-ɩ sɔɔjanaa tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ sɔsɔɖɛ taa Kant tɛtʋ taa. Ɛkɛdɩ mbʋ pɩlabɩ puwiye yɔ se: “Sɔɔja nɔɔyʋ pɔzɩ-m se ‘Le ɩlɩɣ mɩ-takayɩsɩ yɔɔ?’ Nɛ moncosi-i se Brooklyn ɖɩmʋʋnɩ-sɩ lɛ, ɛɛnaɣ se ɛtasɩ suwe yɔɔdʋʋ. Peeɖe eyebi-m nɛ mɛnɖɛɛ nɛ wiɖiyi ɛtɩtasɩ-m yaʋ kpa.” Ɛzɩma koobiya panɛ palabɩ abalɩtʋ alɩwaatʋ ndʋ yɔ, piyeba nɛ toovenim tɔm ɖɛɛnɩ ɛsɩndaa Kyrgyzstan  hayo kiŋ ageeta taa. Alɩwaatʋ ndʋ Yehowa yɔɔ toovenim tɔm kɩbandʋ tʋnɛ tɩtalɩ mɔ-hɔʋ taa maɣmaɣ pɩnzɩ 1980 waa taa yɔ, ma-halʋ Mairambubu lɛyɩnɩ tɩ-taŋ nɩʋ.

MA-HALƲ KAAÐIƔZINI KPAAGBAA SE TOOVENIM KƆYƆ

Mairambubu lɩnɩ Kyrgyzstan ɛjaɖɛ taa egeetiye nɖɩ payaɣ-ɖɩ se Naryn yɔ ɖɩ-taa. Pɩnaɣ 1974 tɛ Kɩyɛɛna fenaɣ taa ma nɛ ɩ ɖɩcalɩ ɖama katʋʋ me-neu halɩñɩnʋ tɛ. Mana-ɩ puwiye kpaagbaa lɛ, ɛtɔm kɛdɩnɩ-m. Nɛ puwiye nɖɩ kpaagbaa ɖɩɖɔkɩ nesi ɖɔɖɔ.

Apun Mambetsadykova

Pɩnaɣ 1981 tɛ Kɔlaɣ fenaɣ taa, ma-halʋ sʋ lɔɔɖɩyɛ nɛ ɛɖɛɣ kɩyakʋ taa lɛ ɛnɩ kɛdaɣ ŋga kɔ-tɔm maayɔɔdɩ kiɖe tɛɛ yɔ. Ɛɛsɔɔlɩ kpem se ɛtɩlɩ nɛ pɩkɩlɩ, pʋyɔɔ ɛpɔzɩ halʋ Aseɣɖe Tʋ weyi ɛɛkatɩ lɔɔɖɩyɛ taa yɔ se ɛlɛ ɛhayɩ-ɩ ɛ-hɩɖɛ nɛ ɛ-tɛ adɖɛɛsɩ. Peeɖe koobu ɛnʋ ɛmʋ ma-halʋ tɛ adɖɛɛsɩ nɛ eheyi ma-halʋ se payaɣ ɛnʋ se Apun, ɛlɛ ɛtɩcɛlɩ-ɩ ɛ-tɛ adɖɛɛsɩ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ paaɖɩɣ Aseɣɖe Tɩnaa tʋmɩyɛ nʋmɔʋ alɩwaatʋ ndʋ nɛ pɩɩwɛ kaɖɛ. Ma-halʋ kɔm ɖɩɣa puwiye lɛ, ɛ-taa kaawɛ leleŋ kpem.

Mairambubu kɔm ɖɩɣa lɛ, eheyi-m se: “Sɔnɔ manɩ tɔm kɩbandʋ natʋyʋ kpem. Halʋ nɔɔyʋ heyi-m se pɩkazɩ pazɩ lɛ, ɛyaa ɩɩkaɣ tasʋʋ sɩbʋ. Se halɩ pɩkpɛndɩnɩ tɛtɛ kpɩna, aakaɣ tasʋʋ labʋ ñaŋ ɛyaa.” Ɛkɛdaɣ-m tɔm ndʋ lɛ, pɩɩwɛ-m ɛzɩ pamʋyʋʋ ɛyʋ mʋɖɛ yɔ, pʋyɔɔ moncosi-i se: “Ðɩcaɣ ɖiɣɖiɣ nɛ halʋ ɛnʋ ɛ-maɣmaɣ ɛkɔŋ lɛ, ɛtazɩ tɔm ndʋ tɩ-taa camɩyɛ nɛ ɖɩnɩɩ.”

Ðɩɖaŋ Apun pɩla fenasɩ naadozo pʋcɔ nɛ ɛkɔɔ. Pʋwayɩ ɛ nɛ koobiya lalaa palabɩ ɖʋtʋ nɛ pɔkɔŋ ɖɔ-cɔlɔ, piiyeba nɛ ɖɩtɩlɩ kajalaɣ Kyrgyz ñɩma mba papɩsɩ Aseɣɖe Tɩnaa yɔ. Koobiya halɩñɩma panɛ pasɩnɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩtɩlɩ Yehowa yɔɔ toovenim tɔm kɩbandʋ nɛ kaɖʋwa ŋga ɛwɛnɩ ɛyaa samaɣ yɔɔ yɔ. Pɛkpɛlɩkɩ-ɖʋ takayaɣ ŋga payaɣ se Du paradis perdu au paradis reconquis * yɔ. Takayaɣ ŋga kɛ-tɛ kʋɖʋmaɣ koŋ ɖeke kaawɛnɩ Tokmok tɛtʋ tɩŋa taa, pʋyɔɔ lɛ ɖɩmanɩ ɖe-nesi ka-taa tɔm tɩŋa payɩ se pɩsa nɛ ɖɩwɛɛnɩ-kɛ.

Tɔm kajalaɣ ñɩndʋ ndʋ ɖɩkpɛlɩkaa yɔ, tɩ-taa lɛɛtʋ lɛ ndʋ tɩwɛ Kiɖe Tɛɛ Tɔm 3:15 taa yɔ. Yesu weyi ɛkɛ Mesiya Kewiyaɣ Wiyaʋ yɔ, ɛ-yɔɔ natʋ tɔm ndʋ tɩkaɣ tɩŋnʋʋ nɛ tɩkɔɔ pɩ-taa. Ðɩɩnawa se tɔm tʋnɛ, tɩkɛ tɔm kɩcɛyɩtʋ ndʋ pɩwɛɛ se ɛyaa kpeekpe ɩnɩɩ yɔ, pʋyɔɔ ɖɩha ɖa-tɩ nɛ ɖɩpaɣzɩ tɔm susuu. (Mat. 24:14) Pitileɖi lɛ, Bibl taa toovenim tɔm paɣzɩ lɛɣzʋʋ ɖe-wezuu caɣʋ.

KEDIƔZISI WOBU NƐ LƖM MƖYƖSƲƲ NAZƖM ALƖWAATƲ TAA

Tokmok tɛtʋ taa koobu nɔɔyʋ kaaya-ɖʋ se ɖiwolo nesi ɖɔkʋʋ sɔnzɩ nasɩyɩ taa. Peeɖe ma nɛ ma-halʋ  ɖiɖiɣzinaa se Aseɣɖe Tɩnaa wezuu caɣʋ wɛ ndɩ nɛ lalaa. Pataawoni sʋlʋm ɖoŋ ñɩmbʋ kazandʋ taa, nɛ pɩtɩŋa pɩɩɖɔm camɩyɛ cɔlɩɩɩ. Pɩɩwɛ ndɩ kpem nɛ nesi ɖɔkʋʋ kazandʋ ndʋ tɩ-taa ɖiwokaɣ ɛjaɖɛ yɔɔ yɔ. Ðoŋ ɖoŋ lɛ, ɛyaa ñɔwaɣ sʋlʋm nɛ pɩkʋʋ-wɛ nɛ palakɩ ɛzaɣtʋ nɛ pɔyɔɔdʋʋ kʋzɔɔtʋ tɔm.

Ðiwobi ɖɔɖɔ Krɩstʋ ñɩma kediɣzisi nasɩyɩ Tokmok tɛtʋ taa. Lʋŋɩyɛ taa lɛ, ñɩtʋ taa tɩŋ nɩɩyɩ tɛɛ ɖɩlakaɣ-sɩ. Koobiya kaanawa se polisinaa wɛɛ nɛ pɔcɔŋʋʋ-ɖʋ, pʋyɔɔ lɛ, paɖʋwaɣ koobiya nabɛyɛ nɛ pefeŋiɣ. Yolum alɩwaatʋ paɣzɩɣ lɛ, ɖɩlakɩ kediɣzisi ɖɩɣa nakɛyɛ taa. Polisinaa kɔm peeɖe nabʋlɛ nabudozo se pana se ɛbɛ ɖiwoki nɛ ɖɩlakɩ ɖɩɣa taa peeɖe. Pɩɩpɔzɩ-ɖʋ lɛɣtʋ alɩwaatʋ ndʋ pamɩyɩsaɣ ma nɛ ma-halʋ lɩm Chüy pɔɔ taa, pɩnaɣ 1982 Ɛvalaa fenaɣ taa yɔ. (Mat. 10:16) Koobiya taakpɛndɩ kɔm ɛlɛ pɔkɔŋaɣ pazɩ pazɩ nɛ ɖɩkɔɔ ɖikpeɣli laʋ nakʋyʋ tɛɛ nɛ ɖitee Kewiyaɣ hendu nɛ pʋwayɩ lɛ ɖiwelisi lɩm mɩyɩsʋʋ tɔm yɔɔdʋʋ.

ÐƖTƖŊNƖ WAÐƐ NAÐƖYƐ YƆƆ NƐ ÐƖWALƖSƖ ÐƆ-TƆM SUSUU TƲMƖYƐ

Koobu nɔɔyʋ pɔzɩ-m pɩnaɣ 1987 taa se mowolo Balykchy tɛtʋ taa nɛ mana abalʋ nɔɔyʋ weyi ɛɛsɔɔlaa se ɛkpɛlɩkɩ Bibl yɔ. Pʋcɔ nɛ ɛyʋ talɩ peeɖe lɛ, pɩwɛɛ se ɛsʋʋ suluku ñɩɣtʋ naanza. Ðiwobi peeɖe kɩyakɩŋ cabɩ nɛ ɖisusi tɔm lɛ, ɖɩtasɩ lɩʋ laŋa kɩbana tɩnaa nabɛyɛ yɔɔ. Pɩɩha-ɖʋ waɖɛ se ɖɩwalɩsɩ ɖɔ-tɔm susuu tʋmɩyɛ.

Ma nɛ ma-halʋ ɖiwokaɣ Balykchy tɛtʋ taa ɖoŋ ɖoŋ kpɩtaʋ kɛdɛzaɣ kɩyakɩŋ taa nɛ ɖisusuu tɔm nɛ pʋwayɩ lɛ ɖɩlakɩ kediɣzisi. Takayɩsɩ nzɩ ɛyaa pɔzaɣ-ɖʋ yɔ, sɩkɔɔ sɩɖɔɔ kpem. Huyiŋ weyi ɩ-taa pakpakaɣ awiihɛɛ nɛ payaɣ-ɩ se mishok yɔ ɛnɩ ɖɩkpakaɣnɩ takayɩsɩ Tokmok tɛtʋ taa nɛ ɖiwokini Balykchy. Paa takayɩsɩ isuwaɣ huyiŋ naalɛ fenaɣ taa yɔ, sɩwɩɣaɣnɩ talʋʋ ɛyaa. Halɩ alɩwaatʋ ndʋ ɖɩwɛɣ suluku taa nɛ ɖɩɖɛɣ Balykchy lɛ, ɖɩlɩzaɣ aseɣɖe kɩ-taa mba lalaa.

Ðɩpaɣzɩ peeɖe wobu nɛ pɩla pɩnzɩ lutozo lɛ, pɩ-tɔbʋʋ se pɩnaɣ 1995 taa lɛ, ɛgbɛyɛ kajalaɣ ñɩnɖɛ ñɔ peeɖe. Pɩɩpɔzɩ-ɖʋ liidiye kpem alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa ɖiwokaɣ Balykchy ɖoŋ ɖoŋ yɔ, ɛlɛ ɖɩɩkɛ kʋñɔndɩnaa. Ye mbʋ, ɛbɛ sɩnɩ-ɖʋ? Koobu nɔɔyʋ kaasɩnɩnɩ-ɖʋ. Ɛhaɣaɣ-ɖʋ liidiye ɖoŋ ɖoŋ se pɩsa nɛ ɖɩsʋʋ suluku nɛ ɖiwoki nɛ ɖɩkɔŋ. Yehowa kaanawa se ɖɩsɔɔlaa se ɖɩwalɩsɩ ɖɔ-tɔm susuu tʋmɩyɛ, pʋyɔɔ ‘ɛtʋlɩ-ɖʋ ɛsɔdaa kajalanzɩ.’ (Mal. 3:10) Toovenim taa lɛ, nabʋyʋ fɛyɩ Yehowa kaɖɛ.

HƆƲ TAA NƐ FEZUU TAA TƲMA LABƲ

Pɩtalɩ pɩnaɣ 1992 taa lɛ, mehiɣ waɖɛ nɛ manpɩsɩ ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyʋ. Maakɛnɩnɩ Kyrgyzstan tʋ kajalaɣ tʋ weyi ɛpɩsɩ ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyʋ yɔ. Pʋwayɩ lɛ, tɔm susuu nʋmɔŋ kɩfaŋ kɔɔ ɩtʋlɩ Tokmok tɛtʋ ndʋ tɩ-taa maawɛɛ yɔ. Ðihiɣ waɖɛ se ɖɩkpɛlɩkɩnɩ Bibl sukulibiya nzɩ sɩkɔŋaɣ tɛtʋ ndʋ tɩ-taa yɔ sɩ-taa sakɩyɛ. Piya evelisi nzɩ ɖɩkpɛlɩkɩ-sɩ Bibl alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa yɔ, sɩ-taa lɛɛka wɛ ɛgbɛyɛ piliŋa taa kɔɔmiite taa, nɛ sɩ-taa naalɛ ñɛkɛ nʋmɔʋ lɩzɩyaa kiya. Ðɩsɩnɩ ɛyaa mba pɔkɔŋaɣ ɖe-kediɣzisi taa ɖɔɖɔ yɔ. Pɩnzɩ 1990 waa ɖɩbazɩyɛ taa lɛ, Rusii kʋnʋŋ taa ɖa-takayɩsɩ kaawɛɛ, nɛ kʋnʋŋ ŋgʋ kɩ-taa ɖɔɖɔ ɖɩlakaɣ kediɣzisi. Ɛlɛ ɛyaa mba pɔkɔŋaɣ kediɣzisi yɔ, paawɛ pɔɖɔʋ kɩɖɔʋ nɛ Kyrgyz kʋnʋŋ pa-taa sakɩyɛ nɩɣaɣ camɩyɛ. Pʋyɔɔ mɛnɖɛzaɣ tɔm ndʋ pɔyɔɔdaɣ kediɣzisi taa yɔ kʋnʋŋ ŋgʋ kɩ-taa se pɩsɩnɩ-wɛ ɛ panɩɩ toovenim tɔm taa camɩyɛ.

Ma nɛ ma-halʋ nɛ ɖe-piya lutozo, pɩnaɣ 1989 taa

Ma nɛ ma-halʋ ɖɩlakaɣ tʋmɩyɛ ɖɔɖɔ siŋŋ se pɩsa nɛ ɖɩcɔnɩ ɖɔ-hɔʋ ŋgʋ kɩɩwɛɛ nɛ kɩpaɣlɩɣ yɔ kɩ-yɔɔ. Ðɩkpɛndaɣnɩ ɖe-piya tɔm susuu nɛ kediɣzisi taa. Pʋbʋ taa lɛ, ɖɛ-pɛlɛ Gulsayra kaawɛnɩ pɩnzɩ 12 nɛ ɛɛsɔɔlɩ aseɣɖe lɩzʋʋ habɛɛ yɔɔ nɛ ɛwɩlɩɣ ɛyaa Bibl taa toovenim  tɔm. Ðe-piya kaasɔɔlɩ Bibl Masɩ taa tɔm ɖɔkʋʋ sɩ-ñʋʋ taa. Piyeba nɛ ɖe-piya, nɛ pʋwayɩ lɛ ɖɛ-sɛyɩnaa ɖɔɖɔ ka ñʋʋ nɛ fezuu taa tʋma. Ðe-piya 9 nɛ ɖɛ-sɛyɩnaa 11 mba pɛwɛnɩ pɛ-ɛsa yɔ pa-taa lɛ ɛyaa 16 ɖiɣni sɛʋ Yehowa yaa patɩŋɩɣ pa-lʋlɩyaa wayɩ nɛ pɔkɔŋ kediɣzisi.

LƐƔZƖTƲ SƆSƆTƲ

Lɛɣzɩtʋ sɔsɔtʋ ndʋ tɩkɔm cɩnɛ kpaɣnɩ pɩnzɩ 1950 waa taa pɩkɔɔ pɩtalɩ sɔnɔ yɔ, tɩpɩzɩɣ nɛ tɩɖɩɣzɩ koobiya mba paapaɣzɩ Yehowa tʋmɩyɛ labʋ ɖe-egeetiye taa cɩnɛ alɩwaatʋ ndʋ yɔ. Lɛɣzɩtʋ ndʋ tɩ-taa lɛɛtʋ lɛ se, kpaɣnɩ pɩnzɩ 1990 waa lɛ, ɖɩɩwɛɛnɩ waɖɛ se ɖisusi tɔm nɛ ɖɩla kigbeɣliŋ sɔsɔŋ ɛzɩ ɖɩsɔɔlʋʋ yɔ.

Ma nɛ ma-halʋ ɖiɖiɣni tɔm susuu

Pɩnaɣ 1991 taa ma nɛ ma-halʋ ɖiwobi ɖe-kigbeɣluu kajalaɣ ñɩŋgʋ Kazakhstan ɛjaɖɛ taa, Ata tɛtʋ taa; tɛtʋ ndʋ payaɣ sɔnɔ se Almaty. Pɩnaɣ 1993 taa palabɩ kigbeɣluu kajalaɣ ñɩŋgʋ Kyrgyzstan ɛjaɖɛ taa. Paalabɩ-kʋ pombo kadaɣ ŋga payaɣ se Spartak yɔ ka-taa Bishkek tɛtʋ taa. Koobiya kpaɣ kpɩtaʋ pilim nɛ pɔñɔɔzɩnɩ kigbeɣluu ɖɩlaɖɛ nɛ pɩcɔ alɩwaatʋ talɩ. Ɛzɩma koobiya kaañɔɔzɩ lone nɖɩ yɔ piitukuni weyi ɛcɔŋnɩ pombo kadaɣ ŋga kɔ-yɔɔ yɔ kpem nɛ ɛha-ɖʋ nʋmɔʋ se ɖɩla kigbeɣluu ɛlɛ ɖɩtaahɛyɩ nabʋyʋ.

Pɩnaɣ 1994 taa lɛ, taa leleŋ tɔm lɛɛtʋ ndʋ ɖɩɩkaɣ tɩ-yɔɔ sɔʋ kaaʋ yɔ tɩlaba: Palɩzɩ takayaɣ kajalaɣ ñɩŋga Kyrgyz kʋnʋŋ taa. Lɛɛlɛɛyɔ tɔm ɖɛzʋʋ tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ naɖɩyɛ wɛ Bishkek tɛtʋ taa nɛ ɖɩɖɛzɩɣ ɖa-takayɩsɩ Kyrgyz kʋnʋŋ taa ɖoŋ ɖoŋ. Pɩtasɩ lɛ, kpaɣnɩ pɩnaɣ 1998 taa lɛ, komina sɩm Aseɣɖe Tɩnaa se pɛwɛnɩ waɖɛ se pala pa-tʋma Kyrgyzstan ɛjaɖɛ taa. Tɔm susuyaa huwaa, nɛ lɛɛlɛɛyɔ ɖɩtalɩ ɛyaa 5000. Sɔnɔ agbaa 83 nɛ agbaa cikpena 25 wɛnɩ Kyrgyzstan ɛjaɖɛ taa. Agbaa ana awɛ kʋnʋmɩŋ ndɩ ndɩ taa. Kʋnʋmɩŋ ɛnɩ yɔ: Siini, Aŋglɛɛ, Kyrgyz, Rusii, Rusii ndamaa kʋnʋŋ, Turkii, Uighur, nɛ Uzbek. Koobiya kʋsɔɔlaa mba palɩnɩ ajɛɛ hɔɔlɩŋ ndɩ ndɩ taa nɛ pɛwɛɛ agbaa ana a-tɩŋa a-taa yɔ, pɛkpɛndɩ nɔɔ kʋɖʋmaɣ taa nɛ pɛsɛɣ Yehowa. Yehowa maɣmaɣ kɔnɩnɩ lɛɣzɩtʋ sɔsɔtʋ tʋnɛ tɩ-tɩŋa payɩ.

Yehowa lɛɣzɩ me-wezuu caɣʋ ɖɔɖɔ. Ma-lʋlɩyaa kaakɛ haɖaa nɛ pɩnzɩ kagbanzɩ ɖeke mowobi sukuli. Ɛlɛ Yehowa ha-m waɖɛ se mɛnkɛ ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyʋ nɛ mawɩlɩ Bibl taa toovenim tɔm ndʋ tɩmʋ ñɩm siŋŋ yɔ ɛyaa mba powobi sukuli nɛ pɩkpaɖɩ-m yɔ. Pɩtʋʋ fɛyɩ se mbʋ Yehowa laba yɔ ɛyʋ taapɩzɩɣ se ɛlabɩ-pʋ. Mbʋ mbʋ pɩ-taa mantɩŋ me-wezuu caɣʋ taa yɔ piseɣtiɣ-m se mowolo pɩ-yɔɔ nɛ malɩzɩɣ aseɣɖe Yehowa yɔɔ tam, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛkɛ Ɛsɔ weyi ‘nabʋyʋ fɛyɩ-ɩ kaɖɛ yɔ.’​—Mat. 19:26.

^ tay. 21 Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa kaalɩzɩnɩ-kɛ, ɛlɛ lɛɛlɛɛyɔ paatasɩɣ-kɛ labʋ.