Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa

Lɩzɩ kʋnʋŋ Kabɩyɛ

 Wezuu Caɣʋ Tɔm

Yehowa wazɩ lɩmaɣza wena mankpaɣaa yɔ a-yɔɔ siŋŋ

Yehowa wazɩ lɩmaɣza wena mankpaɣaa yɔ a-yɔɔ siŋŋ

Ðɩɩwɛɛ nɛ ɖɩlɛkɩɣ traktɩwaa ɖɩsɩ nzɩ sɩwɛ ɖɔ-tɔm susuu kooka taa yɔ sɩ-pɔɔyɩŋ tɛɛ, nɛ ɖɩtɛzaɣ kɛdɛzaɣ ɖɩsɩ lɛ, tɛʋ paɣzɩ fem. Pɩɩkɛ pɩnaɣ 1939, nɛ ɖɩkʋyɩ ñalɩŋ yɔɔ ɖoo hɛkʋ nɛ ɖɩkpaɣ ñɩɣyʋʋ kʋyʋmʋʋ mbʋ yɔ nɛ ɖɩsaanɩ lɔɔɖɩyɛ nɛ ɖiwolo Missouri hadɛ kiŋ nɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ tɛtʋ cikpetu ndʋ payaɣ se Joplin, Etaazuunii ɛjaɖɛ taa yɔ tɩ-taa. Ðɩtɩɩtɛm tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-yɔɔ ɖiwobi peeɖe yɔ lɛ, ɖɩkpa lɔɔɖɩyɛ taa nɛ ɖiwolo ɖenɖe ɖɩɩɖʋwa se ɖɩkatɩ yɔ nɛ ɖɩɖaŋ ɖa-taabalaa mba paakpaɣ lɔɔɖa nɛ powolo pɔ-tɔm susuu kooka taa yɔ. Pɩtɩla ŋpɔzʋʋ ña-tɩ se ɛbɛ yɔɔ ɖiwobi tɔm susuu tɛbɩyɛ tɛɛ nɛ pʋwayɩ lɛ ɖɩlɩɩ kooka taa lɔŋ mbʋ. Mankaɣ-mɩ kɛdʋʋ mbʋ pʋyɔɔ ɖɩlabɩ mbʋ yɔ.

MAN-TAA wɛ leleŋ se ma-lʋlɩyaa Fred nɛ Edna Molohan paamʋ toovenim nɛ pʋcɔ palʋlɩ-m, nɛ pʋyɔɔ lɛ Bibl paɣtʋ kila pakpaɣaa nɛ pafalɩsɩnɩ-m. Paamʋ toovenim nɛ pɩla pɩnzɩ 20 nɛ pʋcɔ palʋlɩ-m pɩnaɣ 1934 taa. Paakɛ Bibl kpɛlɩkɩyaa (Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa) mba pɛwɛ kpekpeka yɔ, nɛ mba wɩlɩnɩ-m ɛzɩma mɔnsɔɔlɩ Ɛsɔ yɔ. Ðɔ-hɔʋ kaawɛ Parsons tɛtʋ cikpetu ndʋ tɩwɛ Kansas hadɛ kiŋ nɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa yɔ tɩ-taa, nɛ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-taa ɖɩɩwɛɛ yɔ, Krɩstʋ patam numwaa kaakɩlɩnɩ ɖɔʋ. Ðɔ-hɔʋ wokaɣ kediɣzisi nɛ kisusuu toovenim tɔm ɛyaa lalaa nɛ taa leleŋ. Mazasɩ ɖanasɩ yɔɔ lɛ, ɖisusaɣ tɔm habɛɛ nɔsɩ nɛ tɔm susuu nʋmɔʋ ŋgʋ payaɣ sɔnɔ se samaɣ taa tɔm susuu. Nabʋyʋ taa pɩnɩɣaɣ-ɖʋ, ɛlɛ ɖɩtɛŋ tɔm susuu lɛ, Baaba yakɩ-ɖʋ yaawuunaa.

Ðɛ-ɛgbɛyɛ kaakɛ ɛgbɛyɛ cikpeɖe, ɛlɛ ɖisusaɣ tɔm kooka sɔsɔɔ ŋga ka-taa tɛtʋ cikpetu kaaɖɔ sakɩyɛ yɔ nɛ halɩ pɩkpɛndɩnɩ tɛtʋ cikpetu ndʋ tɩɩñɔtɩnɩ ɖo-kooka ɖɔɖɔ yɔ. Ðiwoki haɖaa cɔlɔ nɛ ɖɩha-wɛ takayɩsɩ lɛ, pɛlɛɣzɩɣnɩ-ɖʋ pa-hayɩm taa tɔɔnaɣ, yala kɩfana, yaa pɛcɛlɩɣ-ɖʋ ɖɔɖɔ kalimee. Ɛzɩma baaba kaatɛm haʋ liidiye takayɩsɩ yɔɔ yɔ pʋyɔɔ lɛ, tɔɔnasɩ nzɩ ɖɩmʋʋ haɖaa cɔlɔ yɔ nzɩ ɖɩtɔkaɣ.

ŊGEE ASEƔÐE LƖZƲƲ

Paacɛlɩ ma-lʋlɩyaa menziini ŋgʋ pamakɩnɩ tɔm ndʋ pakpaɣ tatasɩ yɔɔ yɔ, nɛ ŋgʋ palakaɣnɩ tʋmɩyɛ tɔm susuu taa. Maakɛ pɩɣa nɛ pʋyɔɔ lɛ mantaapɩzɩɣ se malabɩnɩ-kʋ tʋmɩyɛ, paa mbʋ yɔ man-taa kaawɛ leleŋ se mansɩnɩ ma-lʋlɩyaa, alɩwaatʋ ndʋ paalakɩnɩ-kʋ tʋmɩyɛ pɛ-tɛ pɩsɩ nɛ ŋna-ɩ waa nɛ pe-Bibl kpɛlɩkɩyaa cɔlɔ se paba ɩpɩzɩ nɛ pewelisi koobu Rutherford tɔm yɔɔdʋʋ mbʋ pakpaɣ tatasɩ yɔɔ yɔ.

Ma nɛ mon-ɖoo nɛ man-caa ɖɩwɛ lɔɔɖɩyɛ nɖɩ ɖɩmakaɣnɩ tɔm susuu tatasɩ yɔ ɖɩ-cɔlɔ

Baaba kpaɣ ɛ-lɔɔɖɩyɛ nɛ ɛpɩsɩ-ɖɩ lɔɔɖɩyɛ nɖɩ ɖɩmakɩ tatasɩ yɔ; paahɔkɩ ɖɩ-ñʋʋ taa haut-parleur sɔsɔʋ nakʋyʋ. Lɔɔɖɩyɛ nɖɩ ɖɩlakaɣ tʋmɩyɛ siŋŋ Kewiyaɣ tɔm susuu taa. Ðoŋ ɖoŋ lɛ, ɖɩcalɩɣnɩ mabʋ minziiki nakʋyʋ se pɩhɔ ɛyaa lɩmaɣza nɛ pʋwayɩ lɛ  ɖɩma tɔm yɔɔdʋʋ mbʋ pakpaɣ tataɣ yɔɔ yɔ. Tataɣ tɛŋ lɛ ɖɩha takayɩsɩ mba pɔsɔɔlaa yɔ.

Ðɩtalɩ tɛtʋ cikpetu ndʋ tɩwɛ Kansas nɛ payaɣ-tʋ se Cherryvale yɔ tɩ-taa lɛ, polisinaa heyi baaba se paahaɣ-ɩ nʋmɔʋ se ɛsʋnɩ lɔɔɖɩyɛ nɖɩ helim ɖɩmʋyɛ lone nɖɩ ɖɩɩwɛ peeɖe nɛ ɛyaa woki ɖɩ-taa nɛ pamʋʋ helim Kujukasɩ yɔ ɖɩ-taa, ɛlɛ ɛpɩzɩɣ nɛ ɛsɩɩ-ɖɩ awayɩ. Baaba tɩkaɖɩnɩ-wɛ ɛlɛ etuzi lɔɔɖɩyɛ nɛ ɛsɩɩ-ɖɩ habɩyɛ nɖɩ ɖɩñɔtɩnɩ peeɖe yɔ ɖɩ-yɔɔ se pɩsa nɛ ɛyaa mba pɛwɛ peeɖe yɔ, papɩzɩ nɛ pewelisi tɔm kɛlɛʋ. Ma nɛ baaba nɛ man-ɖalʋ Jerry ɖisusuu tɔm lɛ, pɩkɛdɩɣnɩ-m pɩdɩɩfɛyɩ.

Pʋcɔ nɛ pɩtalɩɣ pɩnaɣ 1940 lɛ, ɖɩpaɣzɩ ŋgee tɔm susuu ɖʋtʋ labʋ nɛ ɖisusuu tɔm kookasɩ nzɩ sɩ-taa pakaɖaɣnɩ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋma yɔ. Pɩwɛɛ se ɖɩkʋyɩ lɔŋ nɛ pʋcɔ tɛʋ fe (ɛzɩ ɖɩɩlabʋ Joplin, Missouri ɛjaɖɛ taa yɔ) nɛ ɖɩlɛkɩ hɛɛɛ traktɩwaa yaa hatʋ cabɩ takayɩsɩ pɔɔyɩŋ tɛɛ. Ðɩtɛŋ lɛ, ɖa nɛ lalaa ɖɩkatɩ lone naɖɩyɛ taa nɛ ɖɩna se ɛzɩ polisinaa kpa ɖa-taa nɔɔyʋ yaa we.

Pɩnzɩ nzɩ sɩ-taa ɖɔɖɔ ɖɩlabɩnɩ tʋmɩyɛ tɔm susuu nʋmɔʋ ŋgʋ payaɣaɣ se marche publicitaire yɔ. Pɩsa nɛ ɛyaa sakɩyɛ nɩɩ Ɛsɔ Kewiyaɣ tɔm lɛ, ɖɩpaɣaɣ kpatanaa nabɛyɛ nɛ ɖɩpɩlɩɣ ɖama wayɩ nɛ ɖɩɖɔŋ tɛtʋ taa. Mɔntɔzʋʋ se kɩyakʋ nakʋyʋ man-taabalaa kaapa kpatanaa mba pɔ-yɔɔ pamawa se “La religion est un piège et une escroquerie” yɔ. Pɔɖɔm tɛtʋ taa ɛzɩ kilomɛta kʋɖʋmʋʋ nɛ hɔɔlʋʋ mbʋ yɔ nɛ pʋwayɩ lɛ papɩsɩ ɖɩɣa. Ñʋʋ leleŋ se patɩkatɩ nazɩm nabʋyʋ ɛlɛ mba pakalaɣ tɔm ndʋ tɩɩwɛ kpatanaa mba pɔ-yɔɔ yɔ, pɩɩkɛdɩnɩ pa-taa sakɩyɛ.

KAJALAƔ KIGBEƔLIŊ SƆSƆŊ

Ðɔ-hɔʋ kʋyaɣnɩ Kansas nɛ kiwoki kɩlakɩ kigbeɣliŋ sɔsɔŋ Texas. Baaba lakaɣ tʋmɩyɛ Missouri-Kansas-Texas suluku kpɛyaɣ ɛgbɛyɛ naɖɩyɛ taa (payaɣaɣ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɔɖɔ se M-K-T, yaa Katy, Railroad), pʋyɔɔ lɛ papɩzaɣ se pakpaɣ-ɖʋ suluku taa falaa nɛ powoni-ɖʋ ɖɔ-hɔʋ taa ñɩma cɔlɔ yaa kigbeɣliŋ taa. Mon-ɖoo ɖalʋ Fred Wismar nɛ ɛ-halʋ Eulalie paawɛ Temple tɛtʋ taa Texas ɛjaɖɛ taa. Me-egbele Fred kaakɛ pɩɣa evelaɣ lɛ ɛkpɛlɩkɩ toovenim pɩnzɩ 1900 waa ɖɩbazɩyɛ nɛ pamɩyɩsɩ-ɩ lɩm; eeheyi tɔm ndʋ ɛkpɛlɩkaa yɔ e-newaa nɛ mon-ɖoo kaawɛ pɩ-taa. Koobiya mba paawɛ Texas hɛkʋ taa yɔ, paasɩmɩ-ɩ camɩyɛ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, ɛlabɩ ageeta yɔɔ cɔnɩyʋ tʋmɩyɛ peeɖe (lɛɛlɛɛyɔ mba payaɣ se egeetiye yɔɔ cɔnɩyaa). Ɛlakaɣ camɩyɛ lakasɩ, ɛɛwɛ taa leleŋ taa paa ɛzɩmtaa nɛ pɩɩwɛ kɛlɛʋ se pɔñɔtɩnɩ-ɩ. Ɛɛwɛ kpekpeka toovenim taa nɛ ɛɛkɛnɩ-m kɩɖaʋ kɩbaŋʋ me-evebitu taa.

Pɩtalɩ pɩnaɣ 1941 lɛ, ɖɔ-hɔʋ sʋʋ suluku nɛ kiwolo St. Louis tɛtʋ taa Missouri ɛjaɖɛ taa se kɩla kigbeɣluu sɔsɔʋ nakʋyʋ. Paalɩzɩ hɔɔlʋʋ nakʋyʋ se piya evelisi tɩŋa ɩcaɣ peeɖe nɛ si-welisi koobu Rutherford tɔm yɔɔdʋʋ mbʋ pɩ-ñʋʋ tɔŋ se “Les enfants du Roi” yɔ. Ɛtɛzaɣ ɛ-tɔm yɔɔdʋʋ lɛ, ɛha ɖa-taa paa anɩ kʋjɔʋ sɔsɔʋ nakʋyʋ. Kʋjɔʋ ŋgʋ lɛ takayaɣ kɩfalaɣ Enfants ŋga ɛ nɛ mba palakaɣ tʋmɩyɛ yɔ, patayɩ-ɖʋ yɔ. Ða mba ɖɩmʋ fezuu taa kʋjɔʋ ŋgʋ yɔ, ɖɩcɛzɩ 15000.

Pɩtalɩ avril 1943 lɛ, ɖiwolo kigbeɣluu cikpeluu lɛɛkʋ ŋgʋ maakaɣ kɩ-yɔɔ sɔʋ yɔ Coffeyville, Kansas ɛjaɖɛ taa. Kɩ-ñʋʋ yɔ: “Un appel à l’action”. Kigbeɣluu ŋgʋ kɩ-taa papaɣzɩ Teokrasɩ Sukuli ɖʋtʋ nɛ  pawɩlɩ ɛzɩma palabɩ-kʋ agbaa kpeekpe taa yɔ nɛ palɩzɩ ɖɔɖɔ Sukuli ŋgʋ kɩ-takayaɣ ŋga ka-taa ñʋŋ kpɛndɩ 52 yɔ. Pɩnaɣ kʋyʋmaɣ ŋga ka-taa paha-m man-kajalaɣ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩɩkɛnɩ tɔm yɔɔdʋʋ yɔ. Kigbeɣluu ŋgʋ kɩɩwɛ-m ŋgee ɖɔɖɔ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, kɩ-taa pamɩyɩsɩ ma nɛ nabɛyɛ lɩm hiɖe nɖɩ ɖɩɩñɔtɩnɩ peeɖe yɔ ɖɩ-taa. Lɩm mbʋ piiniɣdi sɩɖɩ sɩɖɩ.

TƲMƖYƐ NÐƖ MAASƆƆLAA SE MALA YƆ: BETƐƐLƖ TƲMƖYƐ

Mɛntɛm mon-sukuli pɩnaɣ 1951, nɛ pɩɩwɛɛ se mɛnsɛtɩ man-tɩ tɔm pɩlɩɩnɩ mbʋ mankaɣ labʋ me-wezuu caɣʋ taa yɔ pɩ-yɔɔ. Maasɔɔlɩ siŋŋ se mala tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ, ɖenɖe Jerry kaalabɩ tʋmɩyɛ yɔ. Pitileɖi lɛ, mentiyini Betɛɛlɩ tʋmɩyɛ pɔzʋʋ takayaɣ Brooklyn. Lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ ɖɩkɔnɩ-m fezuu taa wazasɩ sɔsɔsɩ siŋŋ. Pɩlabɩ alɩwaatʋ pazɩ yem pʋwayɩ lɛ, paha-m waɖɛ nɖɩ nɛ manpaɣzɩ tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ 10 mars 1952.

Maasɔɔlaa se mala tʋmɩyɛ takayɩsɩ ɖɩlɩzɩyɛ (imprimerie) nɛ manɖʋ nesi fenaɣ fenaɣ takayɩsɩ nɛ takayɩsɩ lɛɛsɩ lɩzʋʋ. Ɛlɛ peheyi-m se mala tʋmɩyɛ ɖenɖe pamʋʋ ɛyaa yɔ, nɛ pʋwayɩ lɛ tɔɔnaɣ ɖɩdɩzɩyɛ. Tʋma ana ayeba nɛ mɛnkpɛlɩkɩ lɔŋ sakɩyɛ. Patɩha-m waɖɛ wiɖiyi kpa se mala tʋmɩyɛ takayɩsɩ ɖɩlɩzɩyɛ. Paa mbʋ yɔ, ɖʋtʋ ndʋ paalabɩ tɔɔnaɣ ɖɩdɩzɩyɛ yɔ, tɩwazaɣ-m siŋŋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, tɩhaɣaɣ-m alɩwaatʋ evemiye taa se mowolo Betɛɛlɩ taa takayɩsɩ ɖɩzɩyɛ sɔsɔɖɛ taa nɛ mɛnkpɛlɩkɩ. Pɩsɩnɩ-m nɛ mɛnɖɛɛnɩ ɛsɩndaa fezuu taa nɛ men-tisuu kpa ɖoŋ. Piseɣti-m se mowolo pɩ-yɔɔ nɛ malakɩ Yehowa tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ alɩwaatʋ sakɩyɛ. Jerry yebi Betɛɛlɩ tʋmɩyɛ pɩnaɣ 1949 nɛ ɛ nɛ Patricia pɔɖɔkɩ nesi, ɛlɛ pa-ɖɩɣa kaañɔtɩnɩ Brooklyn. Pasɩɣaɣnɩ-m paa ɛzɩmtaa nɛ pakpazɩɣ-m ɖoŋ pɩnzɩ nzɩ manpaɣzɩ Betɛɛlɩ tʋmɩyɛ yɔ sɩ-taa.

Manpaɣzɩ tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ nɛ pitileɖi lɛ, pala ɖʋtʋ se posuyuu Betɛɛlɩ koobiya nabɛyɛ mba pɔcɔʋ nɛ pɔyɔɔdʋʋ samaɣ taa tɔm ɛgbɛyɛ hɩɖɛ taa yɔ, pɔ-yɔɔ. Koobiya mba palɩzaa yɔ, pɩnaɣ taa lɛ pɩɩwɛɛ se pɔɖɔ nʋmɔʋ nɛ powolo agbaa wena aposini Brooklyn ɛzɩ kilomɛtanaa 322 mbʋ yɔ yɔ, a-taa nɛ pɔyɔɔdɩ samaɣ taa tɔm nɛ pa nɛ yɛ posusuu tɔm. Paaha-m waɖɛ se mɛwɛɛ koobiya mba pa-taa. Sɔɔndʋ kpaɣaɣ-m alɩwaatʋ ndʋ manpaɣzɩ man-kajalaɣ samaɣ taa tɔm yɔɔdʋʋ yɔ, nɛ alɩwaatʋ ndʋ lɛ, ñɩɣyʋʋ kʋɖʋmʋʋ pɔyɔɔdaɣnɩ-tʋ. Ðoŋ ɖoŋ lɛ, suluku mansʋʋ nɛ mowoki agbaa taa. Mɔntɔzʋʋ se pɩnaɣ 1954 taa nikaɣ sɔsɔɔ nakɛyɛ kaasʋ-m Kujuka ɖanaɣ nakɛyɛ, alɩwaatʋ ndʋ mansʋ suluku nɛ manpɩsɩɣ Niyuu Yɔrɩkɩ yɔ, nɛ pɩɩwɛɛ se ɖɩtalɩ wɩsɩ wɛlʋʋ. Ɛlɛ ɖɩlɩ nʋmɔʋ taa lɛ, helim sɔsɔm nabʋyʋ ma nɛ pɩkpɛndɩnɩ ɖɔm pɛɛ. Laatriki menziini waa mba palakaɣ tʋmɩyɛ suluku taa yɔ, pɛwɛɛkɩ. Piyeba nɛ mantalɩ Niyuu Yɔrɩkɩ Hodo wiye tanaŋ tɛɛ ñɩɣtʋ 5 yɔɔ. Mankpaɣ nʋmɔʋ nɛ mɛnɖɛɛ Brooklyn nɛ mantalaa lɛ, mansʋʋ tɔɔnaɣ ɖɩdɩzɩyɛ nɛ manpaɣzɩ tʋmɩyɛ kpaagbaa. Maacaɣ wayɩ pazɩ nɛ pɩɩnɩ-m siŋŋ ɖɔɖɔ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, mantɩpɩzɩ monɖoo ɖoo kpeekpe. Ɛlɛ taa leleŋ weyi mehiɣ agbaa wena maawobi a-taa yɔ nɛ ɛzɩma mankatɩ koobiya mba mantaasɩm-wɛ yɔ, pɩɩkɛnɩ wazasɩ nzɩ sɩkpaɖɩ kɩlaŋ weyi payɩ malaba yɔ.

Ðɩwɛɛ nɛ ɖɩñɔɔzʋʋ ɖa-tɩ se ɖɩyɔɔdɩ tɔm raadiyoo WBBR yɔɔ

Pɩnzɩ nzɩ maapaɣzɩ tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ yɔ, sɩ-taa paaha-m waɖɛ se mala tʋmɩyɛ raadiyoo WBBR yɔɔ. Pʋbʋ taa lɛ, raadiyoo ŋgʋ kɩ-tɛ tɔm ɖɩyɔɔdɩyɛ kaawɛ 124 Columbia Heights kuduyuu kɩtɩnʋʋ naalɛ ñɩŋgʋ taa. Man-tʋmɩyɛ lɛ se mɛnkɛdɩ ɛyaa mba paɖʋʋ nesi Bibl kpɛlɩkʋʋ ɖʋtʋ ndʋ palakɩ paa kpɩtaʋ ŋgʋ yɔ, pa-taa nɔɔyʋ yɔɔ tɔm. Koobu A. H. Macmillan weyi ɛlabɩ pɩnzɩ sakɩyɛ Betɛɛlɩ hɔʋ taa yɔ, ɛyɔɔdaɣ raadiyoo ŋgʋ kɩ-yɔɔ ɖɔɖɔ. Payaɣaɣ-ɩ ɖɔɖɔ se koobu Mac. Ɛzɩma ɛɛwɛnɩ tɩ ɖɔkʋʋ Yehowa tʋmɩyɛ taa yɔ, pʋyɔɔ lɛ, ɛɛkɛnɩ ɖa piya evelisi nzɩ sɩɩwɛ Betɛɛlɩ hɔʋ taa yɔ kɩɖaʋ kɩbaŋʋ siŋŋ.

Ðɩtayaɣ WBBR takayaɣ kanɛ tɔm susuu taa se pɩhɔ ɛyaa lɩmaɣza

Pɩtalɩ pɩnaɣ 1958 lɛ, paha-m waɖɛ se manɖʋ nesi Gileyaadɩ sukuli tʋma. Man-tʋmɩyɛ lɛ se mansɩnɩ sukulibiya nɛ sɩwɛɛnɩ takayɩsɩ nzɩ pɩpɔzʋʋ-sɩ nɛ sɩpɩzɩ sɩɖɔ nʋmɔʋ nɛ siwolo sɩla ajɛɛ wena a-taa petiyini-sɩ yɔ. Pɩnzɩ nzɩ sɩ-taa lɛ, ɛsɔdaa lɔɔɖɩyɛ sʋʋ kaawɛ liidiye siŋŋ nɛ pʋyɔɔ lɛ, sukuli piya ññɩɩ yem sʋwaɣnɩ ɛsɔdaa lɔɔɖa. Sukulibiya sakɩyɛ nzɩ sɩɖɔŋaɣ nʋmɔʋ nɛ siwoki Afrika nɛ Extrême-Orient yɔ, mɛlɛnaa pasʋwaɣ. Ɛsɔdaa lɔɔɖa sʋʋ liidiye kɔm nɛ pɩpasɩ lɛ, Ɛsɔtɔm tiyiyaa sakɩyɛ paɣzɩ-yɛ sʋʋ nɛ powoki ɖenɖe petiyini-wɛ yɔ.

Mɛwɛɛ nɛ mɔñɔɔzʋʋ takayɩsɩ nzɩ pɛcɛlɩɣ mba pɛtɛm Gileyaadɩ sukuli yɔ se pʋcɔ nɛ sɩ-cɛlʋʋ ɖʋtʋ paɣzɩ

KIGBEƔLIŊ WOBU

Pɩnaɣ 1960 taa lɛ, posuyi-m tʋmɩyɛ se mala haya ɛsɔdaa lɔɔɖɩyɛ naɖɩyɛ nɛ koobiya kpaɣ-ɖɩ nɛ Etaazuunii nɛ powolo Erɔɔpɩ nɛ pala pɩnaɣ 1961 taa kigbeɣliŋ sɔsɔŋ. Ma ɖɔɖɔ mansʋ ɛsɔdaa lɔɔɖɩyɛ nɖɩ nɛ  Niyuu Yɔrɩkɩ nɛ mowolo kigbeɣluu sɔsɔʋ ŋgʋ palabɩ Hamburg, Caama ɛjaɖɛ taa yɔ. Kigbeɣluu tɛma lɛ, ma nɛ Betɛɛlɩ koobiya naadozo ɖɩla haya lɔɔɖɩyɛ nɛ ɖiwolo Itaalii se ɖikilimi ɛgbɛyɛ piliŋa ŋga kɛwɛ Room yɔ kɔ-yɔɔ. Ðɩkʋyɩnɩ peeɖe lɛ, ɖɩɖɛɛ Pyrénées Pʋŋ taa Fransɩ ɛjaɖɛ taa, nɛ pʋwayɩ lɛ ɖiwolo Ɛsɩpaañɩ ɖenɖe pakaɖaɣnɩ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋma yɔ. Pɩsa nɛ ɛyaa ɩtaatɩlɩ ɛgbɛyɛ takayɩsɩ lɛ, ɖɩɩkpaɣ mbʋ pɔhɔkʋʋnɩ kʋjɔŋ yɔ nɛ ɖɩhɔkɩnɩ-sɩ nɛ ɖiwoni ɖo-koobiya mba paawɛ Barɩselɔɔnɩ yɔ. Ða-taa kaawɛ leleŋ se ɖɩna-wɛ! Ðɩkʋyɩnɩ peeɖe lɛ ɖiwolo Amɩsɩtɛrɩdaam, nɛ pʋwayɩ lɛ ɖɩpɩsɩ Niyuu Yɔrɩkɩ.

Pɩlabɩ pɩnaɣ mbʋ yɔ pʋwayɩ lɛ, patasɩ-m tʋmɩyɛ ɖʋʋ se mala ɖʋtʋ nɛ koobiya nabɛyɛ wolo ɛgbɛyɛ hɩɖɛ taa nɛ pala kigbeɣliŋ sɔsɔŋ lona ndɩ ndɩ taa tɛtʋ kpeekpe yɔɔ. Pɩɩkɛnɩ “La bonne nouvelle éternelle” kigbeɣluu ŋgʋ paalabɩ pɩnaɣ 1963 taa yɔ. Paalabɩ ɖʋtʋ se koobiya 583 ɩlɩɩnɩ tɛtʋ hɔɔlɩŋ kpeekpe taa nɛ powolo kigbeɣliŋ weyi palabɩ Erɔɔpɩ, Aazii, Pacifique Sud, nɛ pʋwayɩ lɛ pɛtɛzɩnɩ Honolulu, Hawayii, nɛ Pasadena, Kalifɔrnii ɛjaɖɛ taa yɔ. Paawobi ɖɔɖɔ se pana Libaŋ nɛ Yɔɔrdaŋ tɛtʋ ndʋ pɔyɔɔdɩ tɩ-tɔm Bibl taa yɔ. Palakaɣ ɖʋtʋ lɛ, palabɩ takayɩsɩ nzɩ sɩhaɣ koobiya nʋmɔʋ se pasɩŋ ajɛɛ ndɩ ndɩ taa, pa-nʋmɔʋ ɖɔm taa yɔ.

MEHIƔ ƐYƲ KƖFALƲ WEYI MA NƐ Ɩ ÐƖKAƔ NƲMƆƲ ÐƆM YƆ

Lɩmaɣzɩyɛ sɔsɔyɛ naɖɩyɛ yɔɔ ɖɔɖɔ maasɔʋ pɩnaɣ 1963 yɔɔ. 29 Juin wiye ma nɛ Lila Rogers weyi ɛlɩnɩ Missouri ɛjaɖɛ taa yɔ, ɖɩɖɔkɩ nesi; nɛ ɛkɛʋ Betɛɛlɩ hɔʋ taa tʋ yɔ, pɩlakɩ pɩnzɩ naadozo yɔ. Ma nɛ Lila ɖɩɖɔkɩ nesi nɛ pɩla kpɩtaʋ lɛ, ɖɩpaɣzɩ wobu ɛjaɖɛ kpeekpe yɔɔ lona ndɩ ndɩ taa. Ðiwobi Grɛɛsɩ, Ejipiti nɛ Libaŋ. Ðɩkʋyɩnɩ peeɖe lɛ, ɖɩkpaɣ ɛsɔdaa lɔɔɖɩyɛ Beirut nɛ ɖiwolo Yɔɔrdaŋ. Ɛzɩma pakaɖaɣnɩ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋma Yɔɔrdaŋ yɔ pʋyɔɔ lɛ, peheyi Yehowa aseɣɖe Tɩnaa se paahaɣ-wɛ takayɩsɩ nzɩ sɩhaɣ-wɛ waɖɛ se pasʋʋ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa yɔ. Nɛ ɖɩɩwɛ nʋmɔʋ taa lɛ, ɖɩpɔzaɣ ɖa-tɩ se ɛzɩ ɛbɛ pɩkaɣ-ɖʋ tɛmnʋʋ! Ða-taa kaalabɩ leleŋ siŋŋ alɩwaatʋ ndʋ ɖɩtalaa nɛ ɖɩna samaɣ nakɛyɛ sɩŋ ɛsɔdaa lɔɔɖa ɖɩzɩŋɩyɛ nɛ pɔɖɔkɩ kpata ŋgʋ kɩ-yɔɔ pamawa se “Ɩtalɩ ɖeu Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa” yɔ! Ða-taa kaalabɩ leleŋ kpem ɖɔɖɔ se ɖɩna tɛtʋ ndʋ paayɔɔdɩ tɩ-tɔm Bibl taa yɔ! Ðiwoba nɛ ɖɩna lona wena a-taa caanaʋ taa Ɛsɔ sɛyaa nabɛyɛ kaacaɣ wezuu yɔ, ɖenɖe Yesu nɛ e-apostoloowaa posusi tɔm yɔ nɛ ɖenɖe krɩstʋ wɩlɩtʋ calɩ yɛlʋʋ nɛ pɩtalɩ nɛ pʋcɔ pɩtalɩɣ tɛtʋ kpeekpe yɔɔ yɔ.​—Tʋma 13:47.

Lila ɖʋ-m nesi nɛ ɛ-laŋɩyɛ pilim Ɛsɔ sɛtʋ tʋma wena paɖʋ-ɖʋ pɩnzɩ 55 nzɩ sɩɖɛwa yɔ sɩ-taa. Ðiwobi Pɔrtiigaalɩ nɛ Ɛsɩpaañɩ tam sakɩyɛ alɩwaatʋ ndʋ pakaɖaɣnɩ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋma ajɛɛ ana a-taa yɔ. Ðɩkpazɩ ɖo-koobiya ɖoŋ nɛ ɖɩha-wɛ ɛgbɛyɛ takayɩsɩ nɛ wondu lɛɛtʋ ndʋ tɩtɛɖaɣ-wɛ yɔ. Halɩ ɖihiɣ waɖɛ nɛ ɖiwolo nɛ ɖɩna koobiya mba paaɖɩɣ-wɛ salaka Cádiz, Ɛsɩpaañɩ ɛjaɖɛ taa yɔ. Man-taa kaawɛ leleŋ se manpɩzaa nɛ mantɩŋnɩ Bibl yɔɔ nɛ mankpazɩ-wɛ ɖoŋ.

Ma nɛ Patricia nɛ Jerry Molohan ɖɩwɛɛ nɛ ɖiwoki 1969 taa kigbeɣluu sɔsɔʋ “Paix sur la terre”

Kpaɣnɩ pɩnaɣ 1963 lɛ, maawɛnɩ waɖɛ se manɖʋ nesi kigbeɣliŋ sɔsɔŋ ɖʋtʋ ndʋ paalabɩ Afrika, Ositralii, Amerika hɛkʋ taa nɛ kɩ-hadɛ kiŋ, Erɔɔpɩ, Extrême-Orient, Hawayii, Nuvɛɛlɩ Zelandɩ nɛ Puerto Rico yɔ. Ma nɛ Lila ɖɩlabɩ kigbeɣliŋ sɔsɔŋ sakɩyɛ nɛ ɖɩɩkaɣ ɩ-yɔɔ sɔʋ kpa, nɛ ɩ-taa lɛɛkʋ lɛ ŋgʋ ɖɩlabɩ  Warsaw, Pɔlɔɔñɩ ɛjaɖɛ taa pɩnaɣ 1989 yɔ. Rusii koobiya sakɩyɛ kaahiɣ waɖɛ nɛ pala kigbeɣluu sɔsɔʋ ŋgʋ, nɛ ŋgʋ kaakɛnɩ pa-kajalaɣ kigbeɣluu sɔsɔʋ! Pa-taa sakɩyɛ mba ɖɩɩkataa yɔ, paaɖʋ-wɛ Union soviétique salakanaa taa pɩnzɩ sakɩyɛ pe-tisuu yɔɔ.

Pɩɩkɛnɩ-m waɖɛ sɔsɔɖɛ nɛ taa leleŋ siŋŋ se menkilimi ɛgbɛyɛ pilinzi sakɩyɛ yɔɔ ɛjaɖɛ kpeekpe yɔɔ nɛ mankpazɩ Betɛɛlɩ hɔʋ nɛ Ɛsɔtɔm tiyiyaa ɖoŋ. Ɛgbɛyɛ piliŋa yɔɔ kilimuu mbʋ ɖɩtɛzɩnɩ Kooree Hadɛ Kiŋ ɛjaɖɛ taa yɔ, ɖihiɣ waɖɛ nɛ ɖɩkatɩ ɖo-koobiya mba paawɛ Suwon salaka taa yɔ pa-taa 50. Koobiya mba pa-tɩŋa pɛ-wɛtʋ wɩlaa se pɛwɛnɩ lɩmaɣza kɩbana wɛtʋ ndʋ tɩ-taa pɛwɛɛ yɔ tɩ-yɔɔ nɛ pɛwɛɛnɩ ɖɔɖɔ lidaʋ se pakaɣ lɩʋ salaka taa wiɖiyi nɛ powolo pɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ yɔɔ. Ɛzɩma ɖɩna koobiya mba yɔ, pɩɩkpazɩ-ɖʋ ɖoŋ pɩdɩɩfɛyɩ!​—Roma 1:11, 12.

ƐZƖMA TƲMƖYƐ ÐƐNƖ ƐSƖNDAA YƆ, PƖƖKPAZƖ-ÐƲ ÐOŊ SIŊŊ

Mana ɛzɩma Yehowa wazɩ ɛ-samaɣ nɛ eyele nɛ kohuu pɩnzɩ nzɩ sɩɖɛwa yɔ sɩ-taa yɔ. Tɔm susuyaa 100000 kaawɛna alɩwaatʋ ndʋ paamɩyɩsɩ-m lɩm pɩnaɣ 1943 waa taa yɔ, ɛlɛ lɛɛlɛɛyɔ pɛcɛzɩ miiliyɔɔwaa lutozo ajɛɛ 240 taa. Ɛsɩndaa ɖɛnʋʋ mbʋ pɩ-hɔɔlʋʋ sɔsɔʋ lɩnɩ tɔm susuu tʋmɩyɛ sɔsɔyɛ nɖɩ Gileyaadɩ sukulibiya laba yɔ ɖɩ-cɔlɔ. Pɩkɛnɩ-m taa leleŋ siŋŋ se ma nɛ Ɛsɔtɔm tiyiyaa mba, pa-taa sakɩyɛ ɖɩlabɩ tʋmɩyɛ pɩnzɩ nzɩ sɩɖɛwa yɔ sɩ-taa nɛ mansɩnɩ-wɛ nɛ patalɩ lona kɩfana wena a-taa petiyini-wɛ yɔ!

Man-taa wɛ leleŋ se mankpaɣ lɩmaɣza me-evebitu taa nɛ mɔnpɔzɩ se paha-m waɖɛ nɛ mawalɩsɩ mɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ nɛ mala tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ. Yehowa wazɩ-m, me-wezuu caɣʋ hɔɔlɩŋ kpeekpe taa. Pɩtasɩnɩ se mehiɣ taa leleŋ Betɛɛlɩ tʋmɩyɛ labʋ taa lɛ, ma nɛ Lila ɖihiɣ waɖɛ nɛ ɖɩɖʋ nesi Ɛsɔ sɛtʋ tʋma Brooklyn agbaa taa pɩnzɩ hiŋ sakɩyɛ nɛ ɖihiɣ ɖɔɖɔ taabalaa kɩbama mba ɖɩɩkaɣ pɔ-yɔɔ sɔʋ kpa yɔ.

Lila wɛɛ nɛ ɛɖʋʋ-m nesi paa ɖooye nɛ malakɩ Betɛɛlɩ tʋmɩyɛ nɖɩ paɖʋ-m yɔ. Paa man-pɩnzɩ ɩcɛzɩ 84 lɛɛlɛɛyɔ yɔ, man-taa wɛ leleŋ se mɛwɛɛ nɛ manɖʋʋ nesi tʋmɩyɛ nɖɩ ɛgbɛyɛ piliŋa taa ñɩma lakɩ yɔ.

Ma nɛ Lila sɔnɔ

Man-taa wɛ leleŋ siŋŋ se mɛwɛ Yehowa ɛgbɛyɛ kɩbanɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa nɛ manaɣ tʋkaɣ sɔsɔɔ ŋga kɛwɛ mba pɛsɛɣ-ɩ nɛ mba paasɛɣ-ɩ yɔ pɛ-hɛkʋ taa yɔ. Pɩwɩlɩɣ se tɔm ndʋ tɩwɛ Malakiya 3:18 taa yɔ tɩkɛ toovenim. Pama peeɖe se: “Ɩkaɣ tasʋʋ ɖiɣzinuu mbʋ pɩyʋsɩ ɛyʋ siɣsiɣ tʋ nɛ kɩdɛkɛdʋ pɛ-hɛkʋ taa yɔ, weyi ɛɖʋʋ Ɛsɔ lɩm nɛ weyi ɛɛɖʋʋ-ɩ lɩm yɔ pɛ-hɛkʋ taa.” Sataŋ ɛjaɖɛ wɛɛ nɛ ɖɩtɛzɩɣ wɛɛkʋʋ paa evemiye nɖɩ, nɛ ɛyaa mba pɔcɔ-ɖʋ nɛ pa-taa yɔ pɛfɛyɩnɩ lidaʋ nakʋyʋ nɛ paanɩɣ leleŋ pe-wezuu caɣʋ taa ɖɔɖɔ. Ɛlɛ mba pɔsɔɔlɩ Yehowa nɛ pɛsɛɣ-ɩ yɔ pɛwɛɛ nɛ panɩɣ leleŋ pe-wezuu caɣʋ taa kɛdɛzaɣ kɩyakɩŋ kaɖɛ ñɩŋ ɩnɛ ɩ-taa nɛ pɛwɛnɩ ɖɔɖɔ cee wayɩ lidaʋ kɩbaŋʋ. Pɩkɛnɩ-ɖʋ hɩɖɛ ɖʋʋ siŋŋ se ɖɩɖʋ nesi Kewiyaɣ tɔm susuu tʋmɩyɛ! (Mat. 24:14) Ðɩɖaŋ kpam kɩyakʋ ŋgʋ Ɛsɔ Kewiyaɣ kaɣ ɖɩzʋʋ ɛjaɖɛ kɩdɛkɛdɩyɛ ɖɩnɛ nɛ ɖɩsʋʋ ɛjaɖɛ kɩfaɖɛ taa nɛ ɖihiɣ wazasɩ sakɩyɛ yɔ; sɩ-taa nasɩyɩ lɛ tomnaɣ taa alaafɩya kiya nɛ wezuu maatɛŋ. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, Yehowa sɛyaa siɣsiɣ ñɩma kaɣ caɣʋ wezuu maatɛŋ tɛtʋ yɔɔ cɩnɛ nɛ pɛwɛɛ taa leleŋ taa tam tam.