Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa

Lɩzɩ kʋnʋŋ Kabɩyɛ

 ÑƖM MBƲ PƖWƐ ÐO-WONDU ÐƖÑƆƆZƖYƐ TAA YƆ

Ɛzɩma poɖu Kewiyaɣ pee kajalaɣ ñɩna Pɔrtiigaalɩ ɛjaɖɛ taa yɔ

Ɛzɩma poɖu Kewiyaɣ pee kajalaɣ ñɩna Pɔrtiigaalɩ ɛjaɖɛ taa yɔ

NƲMƆÐƆNAA lalaa nɛ George Young pɛwɛ mɛlɛ taa Atlantique teŋgu yɔɔ nɛ pɛɖɛɣ Erɔɔpɩ. George Young wɛɛ nɛ ɛmaɣzɩɣ Kewiyaɣ pee wena eɖu Preeziili ɛjaɖɛ taa yɔ a-yɔɔ.  * Ɛlɛ pɛwɛɛ nɛ pɛɖɛɣ lɛ, koobu Young paɣzɩ maɣzʋʋ tʋmɩyɛ nɖɩ ɛkaɣ labʋ Pɔrtiigaalɩ nɛ Ɛsɩpaañɩ ajɛɛ taa yɔ, ɖɩ-yɔɔ. Pataasusi Kewiyaɣ tɔm wiɖiyi ajɛɛ sɔsɔna ana a-taa. Ɛtɩɩtalaa lɛ, ɛpaɣzɩ ɖʋtʋ labʋ se Koobu J. F. Rutherford ɛpɩzɩ ewolo peeɖe nɛ ɛyɔɔdɩ samaɣ taa tɔm nɛ pʋyɔɔ lɛ eyele nɛ patayɩ traktɩwaa 300000.

George Young ɖɔm teŋgu yɔɔ nʋmɔŋ sakɩyɛ Ɛsɔtɔm tiyiyu tʋmɩyɛ labʋ taa

Koobu Young talɩ Lisbonne pɩnaɣ 1925 taa lɛ, ɛna se ñam ñam lakasɩ kaawɛ tɛtʋ ndʋ tɩ-taa. Pɩnaɣ 1910 taa komina yɔɔ kʋyʋʋ ñam ñam lakasɩ yeba nɛ kewiyitu tɔɔʋ ɖʋtʋ lɛɣzɩ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa nɛ Katooliki cooci tɩtasɩ wɛnʋʋ ɖoŋ ɛzɩ ɖooo lɛ yɔ. Paaha samaɣ wala wena kañɩnaɣ yɔ a-taa sakɩyɛ ɛlɛ ñam ñam lakasɩ kaawɛ mbʋ.

Alɩwaatʋ ndʋ Koobu Young paɣzɩ ɖʋtʋ labʋ se koobu Rutherford ewolo nɛ ɛyɔɔdɩ samaɣ taa tɔm lɛ, komina paɣzɩ labɩnʋʋ tʋmɩyɛ sɔɔjanaa paɣtʋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, nabɛyɛ ñɩnaɣ se pakʋsɩ ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ weyi ɛɛwɛ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa yɔ nɛ ɖoŋ. (coup d’état) Ɛgbɛyɛ nɖɩ payaɣ se Société biblique britannique et étrangère yɔ ɖɩ-takayaɣ taa mayʋ heyi koobu Young se ɛkaɣ katʋʋ kala sakɩyɛ ɖʋtʋ ndʋ tɩ-labʋ taa ɛlɛ koobu Young la abalɩtʋ nɛ ewolo pɩ-yɔɔ, paa koyindinaa kaaɖʋwa se powoki nɛ pɔtɔ Bɔmbɩwaa ɖenɖe Rutherford kɔŋ tɔm yɔɔdʋʋ yɔ. Ewoba nɛ ɛpɔzɩ se paha-ɩ sukuli ŋgʋ payaɣ se Camões yɔ, kɩ-kpaaŋ ŋgʋ kɩ-taa palakɩ aleɣya yɔ nɛ petisi.

Lɛɛlɛɛyɔ, 13 mai evemiye talaa nɛ puwiye paalabɩ ɖʋtʋ se koobu Rutherford ɛyɔɔdɩ samaɣ taa tɔm. Paa weyi ɛɖaŋ alɩwaatʋ ndʋ kpam! Paama ɛ-tɔm ñʋʋ “Comment vivre pour toujours sur la terre” kolonzi yɔɔ nɛ ɛjaɖɛ yɔɔ tɔm susuu takayɩsɩ taa se paa anɩ ɛpɩzɩ nɛ ewolo. Ɛsɔ sɛtʋ agbaa wena akaɖaɣnɩ-ɖʋ yɔ, anɩ mbʋ lɛ, ama lɛɛ lɛɛ tɔm ñʋʋ nakʋyʋ ɛjaɖɛ yɔɔ tɔm susuu takayaɣ nakɛyɛ taa nɛ apaɣ ka-kalɩyaa se pakpa pa-tɩ nɛ “nayaa cɛtɩyaa” kɩfama mba palɩwa yɔ. Pɩtalɩ puwiye lɛ, koyindinaa mba powolo aleɣya kpaaŋ ŋgʋ kɩ-nɔnɔɔ taa nɛ patayɩ ɖɔɖɔ ɛyaa hatʋ cabɩ takayɩsɩ kudokiŋ sakɩyɛ nzɩ sɩkaɖaɣnɩ Koobu Rutherford wɩlɩtʋ yɔ.

Paa mbʋ yɔ ɛyaa ɛzɩ 2000 mbʋ yɔ kɔma nɛ posu kpaaŋ ŋgʋ kɩ-taa. Nɛ ɛyaa kudokiŋ naalɛ lalaa ñatɩpɩzɩ nɛ pasʋʋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɖɩjaɣyɛ fɛyɩ. Nabɛyɛ kaatɩŋnɩ nima yɔɔ nɛ pakpa kolonzi yɔɔ nɛ lalaa ñakpa aleɣya wondu ndʋ tɩɩwɛ peeɖe yɔ tɩ-yɔɔ nɛ pewelisiɣ tɔm. Nabɛyɛ ñowoba mbʋ pʋyɔɔ yɔ, pamaɣzaɣ se pɩtɩla yɔ koobu Rutherford kaawɛnɩ maajiki peeɖiŋ weyi ɩhaɣ wezuu maatɛŋ yɔ nɛ ɛpɛdɩɣ.

Ɛlɛ pɩtɩŋa pɩtaaɖɔ cɔlɩɩɩ. Mba pakaɖaɣnɩ-ɖʋ yɔ, pamakaɣ kubusi nɛ pɛpɛlɩɣ kpelisi. Ɛlɛ koobu Rutherford ɖɔkɩ ɛ-tɩ nɛ etikemni-wɛ nɛ ɛkpa taabɩlɩ nakʋyʋ yɔɔ se ɛyaa ɩpɩzɩ nɛ panɩɩ ɛ-tɔm camɩyɛ. Ɛtɛma lɛ, ɖoo cɛyaa. Nɛ mba panɩ tɔm ndʋ nɛ tɩkɛdɩnɩ-wɛ nɛ paha pa-hɩla se pɔsɔɔlɩ Bibl kpɛlɩkʋʋ takayɩsɩ yɔ, pɛcɛzɩ 1200. Tɛʋ fema lɛ, ɛjaɖɛ yɔɔ tɔm susuu takayaɣ ŋga payaɣ se O Século yɔ kɔyɔɔdɩ tɔm yɔɔdʋʋ mbʋ Rutherford yɔɔdaa yɔ, pɩ-tɔm.

 Septembre 1925 lɛ, papaɣzɩ Pɔrtiigaalɩ kʋnʋŋ taa feŋuu tilimiye tayʋʋ Pɔrtiigaalɩ ɛjaɖɛ taa. (Pʋcɔ nɛ pɩtalɩɣ mbʋ lɛ, paatɛm paɣzʋʋ tayʋʋ Pɔrtiigaalɩ kʋnʋŋ taa Feŋuu Tilimiye Preeziili ɛjaɖɛ taa.) Alɩwaatʋ ndʋ lɛ, Preeziili Bibl kpɛlɩkɩyʋ weyi payaɣ se Virgílio Ferguson yɔ ɛɛwɛɛ nɛ ɛlakɩ ɖʋtʋ se ewoki Pɔrtiigaalɩ ɛjaɖɛ taa nɛ ɛɖʋ nesi Kewiyaɣ tʋmɩyɛ. Pʋcɔ nɛ pɩtalɩɣ mbʋ lɛ, ɛ nɛ koobu Young paatɛm labʋ tʋmɩyɛ Bibl kpɛlɩkɩyaa tɛ ɛgbɛyɛ piliŋa ŋga kɛwɛ Preeziili yɔ ka-taa. Pitileɖi lɛ Virgílio nɛ ɛ-halʋ Lizzie powolo nɛ posuyi koobu Young yɔɔ. Koobu Ferguson kaatalɩ alɩwaatʋ kɩbandʋ yɔɔ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, koobu Young kaawɛɛ nɛ ɛñɔɔzʋʋ ɛ-tɩ se ewolo tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔɔ ageeta kɩfana naayɛ taa. A-taa naɖɩyɛ lɛ Union Soviétique.

1928 taa takayɩsɩ nzɩ sɩhaɣaɣ nʋmɔʋ Lizzie nɛ Virgílio Ferguson se pɛwɛɛ Pɔrtiigaalɩ ɛjaɖɛ taa yɔ

Alɩwaatʋ ndʋ sɔɔjanaa mʋ kewiyaɣ nɛ ɖoŋ Pɔrtiigaalɩ ɛjaɖɛ taa lɛ, pɩkɔnɩ kaɖɛ siŋŋ nɛ ɛzɩma pakaɖaɣnɩ-ɖʋ peeɖe yɔ, pɩɖaɣnɩ kpaʋ ɖoŋ. Ɛlɛ koobu Ferguson la abalɩtʋ nɛ etise ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa ɛlɛ ewolo pɩ-yɔɔ nɛ ɛñaɣ pana nɛ ehuuzi Bibl kpɛlɩkɩyaa cabɩ waa mba paawɛ peeɖe yɔ pɔ-yɔɔ nɛ pa-tʋmɩyɛ ɖɛɛnɩ ɛsɩndaa. Ɛɛpɔzaa se paha-ɩ nʋmɔʋ nɛ palakɩ kediɣzisi ɛ-ɖɩɣa taa nɛ octobre 1927 lɛ petisi.

Alɩwaatʋ ndʋ sɔɔjanaa tɔkaɣ kewiyitu nɛ ɖoŋ yɔ, Pɔrtiigaalɩ ñɩma mba pamʋwaɣ Feŋuu Tilimiye ɖoŋ ɖoŋ yɔ, paatalɩ 450 mbʋ yɔ. Pɩtasɩ lɛ, pɩtɩŋnɩ traktɩwaa nɛ takayɩsɩ cikpesi yɔɔ lɛ, toovenim yɛlaa nɛ pɩtalɩ hɔɔlɩŋ ndɩ ndɩ weyi ɩ-taa pɔyɔɔdʋʋ Pɔrtiigaalɩ kʋnʋŋ yɔ: Aŋgoolaa, Açores, Cap-Vert, Timor oriental, Goa, Madère, nɛ Moozambiiki.

Pɩnzɩ 1920 waa ɖɩdɛnɖɛ taa lɛ, haɖʋ Manuel da Silva Jordão kʋyaa nɛ ewolo Lisibɔɔnɩ. Alɩwaatʋ ndʋ ɛɛwɛ Preeziili yɔ, ɛɛnɩ koobu Young tɛ samaɣ taa tɔm yɔɔdʋʋ nabʋyʋ. Ɛnɩ tɔm yɔɔdʋʋ mbʋ lɛ, ɛtɩlɩ kpaagbaa se toovenim tɔm pɩkɛnaa nɛ pʋyɔɔ lɛ ɛɛsɔɔlɩ siŋŋ se ɛɖʋ nesi koobu Ferguson nɛ tɔm susuu tʋmɩyɛ ɖɛɛnɩ ɛsɩndaa. Peeɖe Manuel labɩ lɩmaɣza nɛ ɛpaɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ nɛ pʋbʋ taa lɛ, payaɣaɣ-wɛ se colporteur waa. Ɛzɩma paañɔɔzɩ Bibl kpɛlɩkʋʋ takayɩsɩ labʋ nɛ sɩ-tayʋʋ camɩyɛ yɔ, piyeba nɛ Lisibɔɔnɩ tɛtʋ taa ɛgbɛyɛ kɩfaɖɛ wɛɛ nɛ ɖɩɖɛɣnɩ ɛsɩndaa camɩyɛ.

Pɩnaɣ 1934 taa lɛ, pɩɩpɔzaa se koobu Ferguson nɛ ɛ-halʋ papɩsɩ Preeziili. Paa mbʋ yɔ, pɛtɛm ɖuu toovenim ɖomaɣ. Paa you ŋgʋ kɩɩwɛ Ɛsɩpaañɩ ɛjaɖɛ taa yɔ nɛ Caama you naalɛ ñɩŋgʋ kaayeba nɛ pɩkɔnɩ kaɖɛ siŋŋ Erɔɔpɩ ajɛɛ taa yɔ, ɛyaa siɣsiɣ ñɩma cabɩ waa mba paawɛ Pɔrtiigaalɩ ɛjaɖɛ taa yɔ, pañaɣ pana nɛ pacaɣnɩ pɛ-ɛsa fezuu taa. Alɩwaatʋ natʋyʋ taa lɛ, pɩɩwɛ ɛzɩ pɛhɛwa yɔ, ɛlɛ pɩnaɣ 1947 Ɛsɔ tɔm tiyiyu kajalaɣ ñɩnʋ John Cooke wobi peeɖe lɛ, paɖaɣnɩ kpaʋ ɖoŋ. Kpaɣnɩ mbʋ lɛ, Kewiyaɣ tɔm susuyaa wɛɛ nɛ pɔɖɔʋ ɖɔʋ yɔɔ. Paa pɩnaɣ 1962 komina kaaɖɩɣ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa nʋmɔʋ se pataala pa-tʋma yɔ, tɔm susuyaa wobi pɩ-yɔɔ nɛ pɔɖɔʋ ɖɔʋ yɔɔ. Décembre 1974 taa komina ha Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa nʋmɔʋ se pala pa-tʋma faaa lɛ, tɔm susuyaa cɛzɩ 13000 ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa.

Sɔnɔ, Kewiyaɣ tɔm susuyaa mba pɛcɛzɩ 50000 yɔ, pɛwɛɛ nɛ posusuu Ɛsɔ Kewiyaɣ tɔm kɩbandʋ Pɔrtiigaalɩ nɛ lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ ndɩ ndɩ ndʋ tɩ-taa pɔyɔɔdʋʋ Pɔrtiigaalɩ kʋnʋŋ yɔ, pɩkpɛndɩnɩ Açores nɛ Madère. Mba paawelisi koobu Rutherford tɔm yɔɔdʋʋ pɩnaɣ 1925 taa yɔ, pa-sayɩnaa nabɛyɛ wɛ tɔm susuyaa panɛ pa-taa.

Ðɩsɛɣ Yehowa nɛ koobiya halaa nɛ abalaa kajalaɣ ñɩma mba palabɩ ‘Yesu Krɩstʋ lɩmɖʋyʋ’ tʋmɩyɛ nɛ abalɩtʋ nɛ Kewiyaɣ tʋmɩyɛ ɖɛɛnɩ ɛsɩndaa yɔ pɩdɩɩfɛyɩ.—Roma 15:15, 16.—Ðo-wondu ɖɩñɔɔzɩyɛ nɖɩ ɖɩwɛ Pɔrtiigaalɩ yɔ ɖɩ-taa ɖɩlɩzɩnɩ tɔm tʋnɛ.

^ tay. 3 Kalɩ tɔm ñʋʋ “Il y a beaucoup à faire dans la moisson” ŋgʋ kɩwɛ La Tour de Garde 15 Mai 2014, h. 31-32 yɔɔ yɔ.