Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

Koobu Rutherford wɛɛ nɛ ɛyɔɔdʋʋ tɔm kigbeɣluu sɔsɔʋ ŋgʋ palabɩ pɩnaɣ 1919 Sedar Pɩwɛntɩ tɛtʋ taa Ohio egeetiye taa yɔ kɩ-taa

1919​—Pɩlabɩ pɩnzɩ mɩnʋʋ

1919​—Pɩlabɩ pɩnzɩ mɩnʋʋ

PƖTALƖ pɩnaɣ 1919 lɛ, You sɔsɔʋ ŋgʋ papaɣzaa pɩcɛzɩɣ pɩnzɩ naanza nɛ payaa-kʋ pʋwayɩ se Caama You kajalaɣ ñɩŋgʋ yɔ, kɩsɩ tɩnaɣ. Pɩnaɣ 1918 ɖɩdɛnɖɛ, ajɛɛ yebi ɖama yonuu, nɛ 18 janvier 1919 lɛ, papaɣzɩ kediɣzaɣ nakɛyɛ Paarii tɛtʋ taa. Kediɣzaɣ ŋga payaɣ se Conférence de la Paix, à Paris. Mbʋ pɩlɩ kediɣzaɣ ŋga ka-taa yɔ, pɩ-taa nabʋyʋ lɛ se panɩnɩ ɖama nɛ pañɩɣ nesi takayaɣ nakɛyɛ taa nɛ payaa-kɛ se Traité de Versailles. Pañɩɣ nesi takayaɣ ŋga ka-taa 28 juin 1919 se ajɛɛ wena aakpɛndaa nɛ ayouni Caama yɔ, ayebi-kʋ yonuu.

Ðama nɩnʋʋ kediɣzaɣ ŋga ka-taa paɖʋ ajɛɛ kɩgbɛndʋʋ ɛgbɛyɛ kɩfaɖɛ nɖɩ payaɣ se Société des Nations yɔ. Ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-kaɖʋwa lɛ se “ɖiyele nɛ nɔɔ kʋɖʋmaɣ wɛɛ ajɛɛ hɛkʋ taa nɛ laŋhɛzɩyɛ nɛ pɛɛyɛ wɛɛ ɛjaɖɛ kpeekpe yɔɔ.” Ɛsɔ sɛtʋ agbaa wena ayaɣ a-tɩ se Krɩstʋ ñɩma yɔ, a-taa sakɩyɛ ɖʋ nesi ɛgbɛyɛ nɖɩ. Ɛgbɛyɛ nɖɩ payaɣ se le Conseil fédéral des Églises du Christ en Amérique yɔ, ɖɩsam ɛgbɛyɛ kɩfaɖɛ nɖɩ nɛ ɖɩyɔɔdɩ se “pɩkɛnɩ nʋmɔʋ ŋgʋ kɩ-yɔɔ Ɛsɔ Kewiyaɣ tɩŋɩɣna nɛ kalakɩ politiki tɛtʋ yɔɔ yɔ.” Le Conseil fédéral des Églises du Christ en Amérique ɖʋ nesi ɛgbɛyɛ kɩfaɖɛ nɖɩ pɩtɩŋnɩ ɛzɩma ɖitiyini ɖi-lone taa caɣyaa kediɣzaɣ ŋga palabɩ Paarii tɛtʋ taa yɔ ka-taa yɔ, pɩ-yɔɔ. Mba petiyinaa yɔ, pa-taa kʋɖʋm yɔɔdaa se: “Kediɣzaɣ ŋga kɛkɛnɩ ɛyaa wezuu caɣʋ taa alɩwaatʋ kɩfatʋ natʋyʋ ɖɩbazɩyɛ.”

Alɩwaatʋ kɩfatʋ natʋyʋ paɣzaa, ɛlɛ pɩtɩkɛ ɛyaa mba paawobi ɖama nɩnʋʋ kediɣzaɣ ŋga ka-taa yɔ pɔ-cɔlɔ pɩɩlɩnaa. Pɩnaɣ 1919 taa, alɩwaatʋ kɩfatʋ natʋyʋ paɣzɩ tɔm susuu tʋmɩyɛ taa, alɩwaatʋ ndʋ Yehowa ha ɖoŋ ɛ-samaɣ se kosusi tɔm nɛ pɩkpaɖɩ ɛzɩma kaasusaa nɛ pɩɖɛɛ yɔ. Ɛlɛ kajalaɣ lɛ, pɩɩpɔzɩ lɛɣzɩtʋ sɔsɔtʋ natʋyʋ Bibl kpɛlɩkɩyaa hɔɔlʋʋ taa.

LƖMAƔZƖYƐ NÐƖ ÐƖ-KPAƔƲ LABƖ KAÐƐ YƆ

Joseph F. Rutherford

Paa pɩnaɣ ŋga lɛ, pɔtɔwaɣ caca nɛ palɩzɩɣ mba pɛɖɛɣ nɔɔ Watch Tower Bible and Tract Society taa yɔ. Nɛ pɩnaɣ ŋga ka-taa lɛ, palabɩ ɖʋtʋ se Mazaɣ 4 janvier 1919 wiye pɔtɔʋ caca ŋgʋ. Pʋbʋ taa lɛ, paaɖɩɣ Joseph Franklin Rutherford weyi ɛɖɛɣaɣ nɔɔ Yehowa samaɣ taa yɔ, nɛ koobiya lalaa lʋbɛ salaka ɖulum Atlaŋta, Jeyɔɔrjii, Etaazuunii ɛjaɖɛ taa. Tɔm kɛlɛ se ɛzɩ pɩwɛɛ se paatɔʋ caca lɛ, paɖaɣnɩ lɩzʋʋ koobiya mba pɛkɛ sɔsaa nɛ paɖɩɣ-wɛ salaka yɔ? Yaa pɩwɛɛ se pɛlɛɣzɩ-wɛ?

Evander J. Coward

Alɩwaatʋ ndʋ koobu Rutherford kaawɛ salaka taa yɔ, ɛɛwɛɛ nɛ ɛnɩɣzɩɣ mbʋ pɩkaɣ tɛmnʋʋ Yehowa ɛgbɛyɛ yɔ pɩ-yɔɔ. Ɛɛnawa se koobiya nabɛyɛ maɣzaɣ se pɩwɛɣ ɖeu se palɩzɩ ɛyʋ lɛlʋ nɛ ɛkɛ ñʋʋdʋ. Pʋyɔɔ lɛ, ɛma takayaɣ koobiya mba pekpeɣlaa yɔ, nɛ eheyi-wɛ se palɩzɩ koobu Evander Joel Coward nɛ ɛkɛ ñʋʋdʋ. Rutherford yɔɔdɩ koobu Coward yɔɔ tɔm se ɛkɛ ɛyʋ weyi ɛwɛ “hɛɛɛ,” ɛwɛɛ “lɛɣtʋ,” nɛ ɛwɛɛ  “siɣsiɣ Kɩbaɣlʋ ɛsɩndaa” yɔ. Paa mbʋ yɔ, koobiya sakɩyɛ kaasɔɔlaa se potuzi evemiye nɖɩ paaɖʋwa se pɔtɔʋ caca yɔ nɛ piwolo fenasɩ loɖo wayɩ. Lɔyaawaa mba palʋkaɣ koobiya mba pɔtɔ-wɛ salaka yɔ pɔ-yɔɔ yɔ, petisi tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ. Alɩwaatʋ ndʋ pɛwɛɛ nɛ pakpakɩɣ lɩmaɣza se pana mbʋ pɩwɛɛ se pala yɔ lɛ, koobiya nabɛyɛ taa wɩɩ.

Richard H. Barber

Peeɖe nabʋyʋ laba nɛ koobu Richard Harvey Barber yɔɔdɩ pɩ-tɔm pʋwayɩ se ‘pɩwɛ ɛzɩ pɔyɔɔyʋʋ lɩm miŋ taa yɔ.’ Koobiya mba paakpeɣlaa yɔ, pa-taa kʋɖʋm yɔɔdɩnɩ nɔɔ kɩkʋyaɣ se: “Mɛnfɛyɩ niye mbʋ paɣtʋ pɔzʋʋ yɔ pɩ-hɔɔlʋʋ taa, ɛlɛ mansɩm mbʋ siɣsiɣ wɛʋ pɔzʋʋ yɔ. Ɛsɔ sɔɔlaa se ɖɩwɛɛ siɣsiɣ. Nʋmɔʋ kɩbaŋʋ ŋgʋ kɩ-yɔɔ ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩtɩŋna nɛ ɖɩwɩlɩ se ɖɩwɛ siɣsiɣ Ɛsɔ ɛsɩndaa yɔ lɛ se, ɖɩtɔ caca nɛ ɖɩɖaɣnɩ lɩzʋʋ koobu Rutherford nɛ ɛkɛ ñʋʋdʋ.”—Keɣa 17:26.

Alexander H. Macmillan

Koobu Alexander Hugh Macmillan weyi paaɖɩɣ salaka ɖɔɖɔ yɔ, ɛyɔɔdɩ pʋwayɩ se pɔtɔ caca nɛ tɛʋ fe lɛ, koobu Rutherford kɔtɩ ɖaŋ ŋgʋ kɩ-tɛɛ paaɖɩɣ ɛnʋ yɔ kɩ-nɔnɔɔ nɛ ɛcɛlɩ ɛnʋ takayaɣ nakɛyɛ. Koobiya kaatiyini takayaɣ ŋga koobu Rutherford se peheyi-i mbʋ pɩlɩ caca tɔʋ taa yɔ. Macmillan mʋ takayaɣ ŋga lɛ, ɛnɩɩ ka-taa kpaagbaa. Takayaɣ ŋga ka-taa tɔm wɩlaɣ se paɖaɣnɩ lɩzʋʋ koobiya mba pɛɖɛɣaɣ nɔɔ yɔ pa-tɩŋa, nɛ koobu Joseph Rutherford nɛ William Van Amburgh paɖaɣnɩ kɛʋ ɖɔɖɔ sɔsaa. Pɩwɩlɩɣ se koobu Rutherford woki pɩ-yɔɔ nɛ ɛkɛ ñʋʋdʋ.

PALƖZƖ-WƐ SALAKA TAA!

Alɩwaatʋ ndʋ koobiya lutozo waa mba paawɛ salaka taa yɔ, Bibl kpɛlɩkɩyaa siɣsiɣ ñɩma cɔnɩ takayaɣ nakɛyɛ se ɛyaa ɩñɩɣ nesi ka-taa nɛ pɩha nʋmɔʋ nɛ peyele mba paawɛ salaka taa yɔ. Ɛyaa mba pañɩɣ nesi alɩwaatʋ ndʋ Koobiya kpekpeka tɩnaa mba pɔcɔwaɣnɩ takayaɣ ŋga yɔ, pɛcɛzɩ 700000. Pʋcɔ nɛ pɛcɛlɩɣ takayaɣ ŋga komina ñʋndɩnaa lɛ, peyebi koobu Rutherford nɛ koobiya lalaa mba pɛɖɛɣaɣ nɔɔ yɔ Cɩla 26 mars 1919 wiye.

Ɛyaa nabɛyɛ woba se palakɩ koobu Rutherford talɩ ɖeu lɛ, ɛyɔɔdɩ tɔm natʋyʋ se: “Man-taa tɛma se mbʋ payɩ pɩ-taa ɖɩtɩŋnaa yɔ, pɩñɔɔzɩ-ɖʋ siŋŋ se ɖɩpɩzɩ nɛ ɖɩlʋbɩnɩ alɩwaatʋ kaɖɛ ñɩndʋ ndʋ tɩkpaɖaa yɔ. . . . Ɩlʋbʋ yɔ, pɩtɩkɛ se palɩzɩ mi-koobiya salaka taa yɔɔ. Tʋmɩyɛ nɖɩ payɩ ɩlaba yɔ, toovenim taa lɛ pɩtɩkɛ ɖɩ-kaɖʋwa lɛ. . . . Lʋbɩyɛ nɖɩ ɩwɛɛ nɛ ɩlʋkɩ yɔ, ɖɩ-kaɖʋwa lɛ se pɩsa Yehowa, nɛ mba palabɩ mbʋ yɔ, pehiɣ wazaɣ ŋga ka-wayɩ fɛyɩ yɔ.”

Mbʋ mbʋ pɩlabɩ alɩwaatʋ ndʋ ɖo-koobiya katɩ kaɖɛ yɔ, pɩpɩzɩɣ nɛ pɩwɩlɩ se Yehowa wɛna nɛ eɖiyiɣ mbʋ pɩwɛɛ nɛ pɩlakɩ yɔ. 14 mai 1919 wiye tɔm hʋyaa hʋ tɔm nɛ pɔyɔɔdɩ se: “Mba paya-wɛ tɔm yɔ, patɩhʋʋ . . . pɔ-tɔm camɩyɛ, nɛ pʋyɔɔ lɛ paa pɔ-tɔm eɖewa yɔ, pakʋ-tʋ.” Pakʋ koobiya tɔm se palabɩ kɩwɛɛkɩm sɔsɔm, nɛ ye pataakpeɣ-wɛ yaa ye pataapasɩ mbʋ paɖʋwa se palakɩ-wɛ yɔ, pamaɣaɣ tɔm ndʋ pɔ-tɔm hʋʋ takayɩsɩ taa. Nɛ pʋwayɩ patɩtasɩ-wɛ tɔm yaʋ. Mbʋ pɩlɩ pɩ-taa yɔ lɛ se Rutherford ɖaɣnɩ wɛnʋʋ waɖɛ se ɛlʋ Yehowa samaɣ yɔɔ  Etaazuunii Tɔm Ðɩhʋyɛ Sɔsɔyɛ ɛsɩndaa, ɛzɩ ɛɛlabʋ tam sakɩyɛ nɛ pɩɖɛɛ alɩwaatʋ ndʋ palɩzɩ-ɩ salaka taa yɔ.

PƐTƐM PA-TAA SE POSUSUU TƆM

Koobu Macmillan yɔɔdaa se: “Pɩtaapɔzɩ se ɖɩwɛɛ feendu nɛ ɖɩkpɛkɩ ɖe-nesi ɖo-yo taa nɛ ɖɩɖaŋ se Kɩbaɣlʋ ɛkpaɣ-ɖʋ nɛ ɛkpanɩ ɛsɔdaa. Ðiɖiɣzinaa se pɩwɛɛ se ɖɩla nabʋyʋ nɛ pɩsa nɛ ɖɩtɩlɩ mbʋ Kɩbaɣlʋ sɔɔlɩm kɛnɩ keekee yɔ.”

Ɛlɛ koobiya mba paawɛ ɖa-tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ sɔsɔɖɛ taa yɔ, pataapɩzɩɣ se powolo tʋmɩyɛ nɖɩ paalabɩ pɩnzɩ sakɩyɛ nɛ pɩɖɛɛ yɔ ɖɩ-yɔɔ. Ɛbɛ yɔɔ? Mbʋ pʋyɔɔ yɔ, paawɛɛkɩ kpatanaa mba payɩ koobiya lakaɣnɩ tʋmɩyɛ nɛ palɩzɩɣ takayɩsɩ yɔ, alɩwaatʋ ndʋ koobiya mba paawɛ salaka taa yɔ. Piitibi koobiya yɔɔɔ nɛ pa-taa nabɛyɛ pɔzaɣ pa-tɩ se ɛzɩ tɔm susuu tʋmɩyɛ sɩ tɩnaɣ na?

Koobiya pɔzaɣ pa-tɩ se ɛzɩ nɔɔyʋ tasɩɣ mʋʋ Kewiyaɣ tɔm ndʋ Bibl kpɛlɩkɩyaa susaɣ yɔ? Pɩsa nɛ pocosi tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ lɛ, koobu Rutherford kpaɣ lɩmaɣza se ɛyɔɔdʋʋ samaɣ taa tɔm natʋyʋ. Pɩɩwɛ se payaa samaɣ se kɔkɔɔ. Koobu Macmillan yɔɔdaa se “ye nɔɔyʋ ɛtɩkɔɔ kediɣzaɣ ŋga ka-taa yɔ, ɖɩnɛ ɛlɛ ɖiɖiɣziɣna se tɔm susuu tʋmɩyɛ sɩ tɩnaɣ.”

Takayaɣ ŋga payaɣaɣnɩ ɛyaa se pɔkɔɔ Lɔsɩ Anjelɛɛsɩ, Kalifɔrnii ɛjaɖɛ taa pɩnaɣ 1919 nɛ pewelisi koobu Rutherford tɔm ndʋ tɩ-ñʋʋ tɔŋ se: “Un espoir pour l’humanité affligée” yɔ.

Pʋyɔɔ lɛ, Kujuka 4 mai 1919 wiye, paa pɩwɩɣaɣ koobu Rutherford siŋŋ yɔ, ɛyɔɔdɩ samaɣ taa tɔm Lɔsɩ Anjelɛɛsɩ, Kalifɔrnii ɛjaɖɛ taa. Tɩ-ñʋʋ yɔ: “Un espoir pour l’humanité affligée”. Ɛyaa ɛzɩ 3500 kaawobina se pewelisi samaɣ taa tɔm ndʋ, nɛ ɛyaa mɩnɩŋ sakɩyɛ tɩpɩzɩ nɛ pasʋʋ tɔm ɖɩyɔɔdɩyɛ mbʋ pʋyɔɔ yɔ lone tɩwalɩ. Tɛʋ fema lɛ, ɛyaa lalaa mba pɛkpɛndɩ 1500 yɔ powolo. Koobiya hiɣ tɔm ndʋ pɔpɔzaɣ pa-tɩ yɔ, tɩ-yɔɔ cosuu: Ɛyaa tasɩɣ mʋʋ Kewiyaɣ tɔm!

Mbʋ koobiya labɩ pʋwayɩ yɔ, pɩwɛnɩ ɖoŋ ɛzɩma Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa lakɩ pɔ-tɔm susuu tʋmɩyɛ kpaɣnɩ alɩwaatʋ ndʋ nɛ pɩtalɩ sɔnɔ yɔ pɩ-yɔɔ.

PA-TAA KAATƐMA SE TƲMƖYƐ KAƔ ÐƐNƲƲ ƐSƖNDAA

1er août 1919 tɛ Feŋuu Tilimiye (Aŋglɛɛ taa) susaa se septembre ɖɩbazɩyɛ lɛ, pakaɣ labʋ kigbeɣluu sɔsɔʋ nakʋyʋ Sedar Pɩwɛntɩ  tɛtʋ taa Ohio egeetiye taa. Payaɣ Bibl kpɛlɩkɩyʋ pɩɣa evelaɣ nakɛyɛ se Clarence B. Beaty nɛ kalɩnɩ Missouri egeetiye taa. Kɔyɔɔdaa se: “Paa weyi ɛɛyɔɔdaa se pɩwɛɛ se ɛtalɩ peeɖe.” Koobiya mba powobi kigbeɣluu ŋgʋ yɔ, pɛcɛzɩ 6000 nɛ pataamaɣzɩ se mba powoki yɔ, pɔɖɔʋ nɛ pɩtalɩ mbʋ. Mbʋ pɩlaba nɛ kigbeɣluu ŋgʋ kɩla leleŋ nɛ pɩkpaɖɩ yɔ, mbʋ lɛ se ɛyaa mba paha pa-tɩ nɛ pamɩyɩsɩ-wɛ lɩm lɩŋgamʋʋ ŋgʋ kɩñɔtɩnɩ peeɖe nɛ payaɣ-kʋ se Erie yɔ kɩ-taa yɔ, pɛcɛzɩ 200.

L’âge d’or tɛ kajalaɣ takayaɣ ŋga palɩzɩ 1er octobre 1919 yɔ ko-huyuu

Kigbeɣluu kɩyakʋ kagbanzɩ ñɩŋgʋ wiye, 5 septembre 1919, Koobu Rutherford yɔɔdaɣ ɛ-tɔm ndʋ tɩ-ñʋʋ kɛ “Taabalaa yɔɔ tɔm yɔɔdʋʋ” yɔ lɛ, esusi se palɩzɩ takayaɣ kɩfalaɣ ŋga payaɣ se L’âge d’or * yɔ. Takayaɣ ŋga kakaɣ “yɔɔdʋʋ mbʋ piɖiɣni labʋ nɛ pɩ-tɔm cɛyaa yɔ pɩ-tɔm, katɩŋɩɣnɩ Masɩ yɔɔ nɛ kawɩlɩ mbʋ pɩ-yɔɔ piɖiɣni labʋ mbʋ yɔ.”

Peseɣti Bibl kpɛlɩkɩyaa tɩŋa se palabɩnɩ tʋmɩyɛ takayaɣ kɩfalaɣ ŋga nɛ posusi tɔm nɛ kpekpeka. Pama takayaɣ nakɛyɛ nɛ kɔyɔɔdʋʋ ɛzɩma pakaɣ labʋ tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔ. Pɔyɔɔdɩ ka-taa se: “Pɩwɛɛ se mba pɛtɛm-wɛ lɩm mɩyɩsʋʋ yɔ, pa-taa paa anɩ ɛtɔzɩ se waɖɛ sɔsɔɖɛ pɩkɛnɩ-ɩ se esusi tɔm. Nɛ pɩwɛɛ se ɛtɩŋnɩ paa waɖɛ nɖɩ lɛ ɖɩ-yɔɔ lɛɛlɛɛyɔ nɛ ɛɖʋ nesi aseɣɖe lɩzʋʋ tʋmɩyɛ sɔsɔɖɛ nɖɩ pɛwɛɛ nɛ palakɩ ɛjaɖɛ kpeekpe yɔɔ yɔ.” Ɛyaa sakɩyɛ tisaa se pɔɖɔŋ tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ! Pɩtalaɣ décembre mbʋ yɔ lɛ, mba pɛcɛlɩ pa-hɩla Kewiyaɣ tɔm susuyaa kpekpeka tɩnaa se pamʋʋ takayaɣ kɩfalaɣ ŋga yɔ, pɛcɛzɩ 50000.

Koobiya wɛ Brooklyn, Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa, pasɩŋ lɔɔɖɩyɛ nɖɩ ɖɩ-taa paɖʋ L’âge d’or takayɩsɩ yɔ ɖɩ-cɔlɔ

Pɩtalaɣ pɩnaɣ 1919 ɖɩdɛnɖɛ lɛ, paɖaɣnɩ ñɔɔzʋʋ Yehowa samaɣ nɛ kakpa ɖoŋ. Pɩtasɩ lɛ, natʋ tɔm sakɩyɛ ndʋ titukuuni kɛdɛzaɣ kɩyakɩŋ yɔ, tɩlaba. Ɛsɔ samaɣ takʋʋ nɛ kɔ-ñɔɔzʋʋ tɔm ndʋ pɔyɔɔdɩ Malakiya 3:1-4 taa yɔ tɩlaba. Yehowa samaɣ lɩ “Babilɔɔnɩ Sɔsɔʋ” yomiye taa nɛ Yesu lɩzɩ “yom siɣsiɣ tʋ nɛ lɔŋsɩnɖʋ.” * (Natʋ 18:2, 4; Mat. 24:45) Lɛɛlɛɛyɔ lɛ, Bibl kpɛlɩkɩyaa ñɔɔzɩ pa-tɩ se papɩzɩ nɛ pala tʋmɩyɛ nɖɩ Yehowa sɔɔlaa se pala yɔ.

^ tay. 22 L’âge d’or takayaɣ payaɣaɣ pɩnaɣ 1937 taa se Consolation nɛ pɩnaɣ 1946 taa se Réveillez-vous!

^ tay. 24 Kalɩ 15 juillet 2013 tɛ Feŋuu Tilimiye h. 10-12, 21-23 nɛ mars 2016 tɛ Feŋuu Tilimiye h. 29-31.