Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa

Lɩzɩ kʋnʋŋ Kabɩyɛ

 Ñɩm Mbʋ Pɩwɛ Ðo-wondu Ðɩñɔɔzɩyɛ Taa Yɔ

“Krandɩ Pretaañɩ ɛjaɖɛ taa tɔm susuyaa: Ife!”

“Krandɩ Pretaañɩ ɛjaɖɛ taa tɔm susuyaa: Ife!”

DÉCEMBRE 1937 tɛ Kewiyaɣ Ɛsɔ Sɛtʋ Tʋmɩyɛ takayaɣ taa tɔm ñʋʋ nakʋyʋ heyi Krandɩ Pretaañɩ koobiya se: “Krandɩ Pretaañɩ ɛjaɖɛ taa tɔm susuyaa: Ife!” Tɔm ñʋʋ ŋgʋ kɩtasɩ yɔɔdʋʋ se: “Pɩlakɩ pɩnzɩ hiu yɔ, mɩ-tɔm susuu tʋmɩyɛ tɩɖɛɛnɩ ɛzɩdaa.” Takayaɣ ŋga, ka-kajalaɣ hayʋʋ yɔɔ pawɩlɩ ɛzɩma tɔm susuu tʋmɩyɛ ɖɔm peeɖe kpaɣnɩ pɩnaɣ 1928 nɛ piwolo pɩnaɣ 1937 taa yɔ, nɛ pɩwɩlɩɣ se toovenim taa lɛ, pɔ-tɔm susuu taaɖɛɛnɩ ɛzɩdaa.

PAA ÐOOYE NƲMƆƲ LƖZƖYAA KAAKƖLƖ ÐƆƲ NA?

Ɛbɛ kaayeba nɛ tɔm susuu tʋmɩyɛ yele ɖɛʋ nɛ ɛzɩdaa Krandɩ Pretaañɩ ɛjaɖɛ taa? Agbaa yebi tɔm susuu nɛ kpekpeka pɩlakɩ pɩnzɩ sakɩyɛ nɛ ataañakɩ pana se aɖɛɛnɩ ɛzɩdaa. Pɩtasɩ lɛ, ɛgbɛyɛ piliŋa kaayɔɔdaa se pɩtɩmʋna se paa ɖooye nʋmɔʋ lɩzɩyaa ɩcɛzɩ 200 ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa. Nɛ nʋmɔʋ lɩzɩyaa mba, pataacakɩ agbaa taa, ɛlɛ pɛɖɛɣaɣ ageeta wena aawɛ poliŋ yɔ a-taa nɛ posusuu tɔm. Pʋyɔɔ ɛgbɛyɛ piliŋa heyi koobiya mba pe-liu kaawɛɛ se pala nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ yɔ se powolo Erɔɔpɩ ajɛɛ lɛɛna taa nɛ pala tʋmɩyɛ nɖɩ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ pɩtɩtasɩ pɔzʋʋ nʋmɔʋ lɩzɩyaa Krandɩ Pretaañɩ ɛjaɖɛ taa. Koobiya sakɩyɛ mʋnɩ samtʋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, pakʋyaa nɛ powolo ajɛɛ ana a-taa ɛzɩ Fransɩ mbʋ yɔ nɛ pala nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ, paa pataanɩɣ ajɛɛ ana a-kʋnʋmɩŋ camɩyɛ yɔ.

PESEƔTI-WƐ SE PƐWƐƐ KPEKPEKA NƐ PƖKƖLƖ

Pɩnaɣ 1937 tɛ Kewiyaɣ Ɛsɔ Sɛtʋ Tʋmɩyɛ takayaɣ ŋga, kañɩnaɣ se Krandɩ Pretaañɩ koobiya ɩtalɩ kaɖʋwa nakɛyɛ pɩnaɣ 1938 taa. Kaɖʋwa ŋga lɛ se posusi tɔm ñɩɣtʋ miiliyɔɔ kʋɖʋmʋʋ. Pʋcɔ nɛ patalɩ kaɖʋwa ŋga lɛ, pɩɩpɔzaa se paa tɔm susuyu weyi lɛ, esusi tɔm ñɩɣtʋ 15 paa fenaɣ ŋga, nɛ paa nʋmɔʋ lɩzɩyʋ weyi lɛ esusi tɔm ñɩɣtʋ 110. Paalabɩ ɖʋtʋ se palɩzɩɣ kɩyakɩŋ nɩɩyɩ nɛ posusi tɔm ñɩɣtʋ 5 paa evemiye nɖɩ nɛ paka ñʋʋ nɛ pɩsɩ ŋna-ɩ waa labʋ, kɔzɩ kɔzɩ kpɩtaʋ hɛkʋ taa ɖanasɩ yɔɔ.

Nʋmɔʋ lɩzɩyaa kaawɛ kpekpeka tɔm susuu taa

Lɛɣzɩtʋ tʋnɛ, tɩha ɛyaa sakɩyɛ taa leleŋ. Hilda Padgett * kɛdaa se: “Ɛgbɛyɛ labɩnɩ lɛɣzɩtʋ ndʋ, nɛ mbʋ ɖa-taa sakɩyɛ kaaɖaŋaa. Nɛ pitileɖi lɛ, lɛɣzɩtʋ ndʋ tɩlʋlɩ pee kɩbana.” Payaɣ koobu halɩñɩnʋ nɔɔyʋ se Wallis, ɛkɛdaa se: “Ðʋtʋ ndʋ palaba se ɖisusi tɔm avema naayɛ ñɩɣtʋ 5 yɔ, tɩwɛ ɖeu pɩdɩɩfɛyɩ. Ɛzɩma ɖɩkpakaɣ evemiye tɩŋa nɛ ɖɩlakɩnɩ Kɩbaɣlʋ tʋmɩyɛ yɔ, pɩhaɣaɣ-ɖʋ taa leleŋ nɛ pɩkɩlɩ.” Ɛtasɩ yɔɔdʋʋ se: “Ðɩlɩɣnɩ tɔm susuu nɛ ɖɩpɩsɩɣ lɛ pɩnɩ-ɖʋ, ɛlɛ ɖa-taa wɛ leleŋ siŋŋ.” Payaɣ koobu evebu nɔɔyʋ se Stephen Miller. Ɛɛna ɛzɩma lɛɣzɩtʋ ndʋ, tɩ-tɔm kaacɛyaa yɔ nɛ ɛpaɣzɩ paa ɖooye nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Ɛɛsɔɔlaa se ɛtɩŋnɩ waɖɛ nɖɩ ɖɩ-yɔɔ nɛ ɛla tʋmɩyɛ nɖɩ. Ɛtɔzʋʋ se ɛ nɛ koobiya nabɛyɛ pakpakaɣ cɛɛcɛnaa nɛ powoki posusuu tɔm evemiye tɩŋa; nɛ soŋaɣ alɩwaatʋ taa lɛ, pamakaɣ tɔm ndʋ pakpaɣ tatasɩ yɔɔ yɔ ɖanasɩ yɔɔ nɛ ɛyaa welisiɣ. Patɩŋaɣnɩ tɔm susuu kpatanaa nɛ fenaɣ fenaɣ takayɩsɩ yɔɔ nɛ posusuu tɔm nɛ kpekpeka habɛɛ yɔɔ.

Kewiyaɣ Ɛsɔ Sɛtʋ Tʋmɩyɛ takayaɣ ŋga, katasɩ koobiya seɣtuu se: “Ðɩsɔɔlaa se ɛyaa 1000 ɩha pa-tɩ nɛ pala paa ɖooye nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ.” Lɛɛlɛɛyɔ lɛ, nʋmɔʋ lɩzɩyaa ɩɩtasɩɣ posinuu agbaa, ɛlɛ pacakɩ a-taa nɛ pasɩnɩ-yɛ nɛ pakpazɩ-yɛ ɖoŋ. Payaɣ koobu halɩñɩnʋ nɔɔyʋ se Joyce Ellis, ɛkɛdaa se: “Piseɣtaɣ koobiya sakɩyɛ se pala paa ɖooye nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Pʋbʋ  taa lɛ, maawɛnɩ pɩnzɩ 13, nɛ ma ɖɔɖɔ maasɔɔlaa se mala nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ.” Pɩtalɩ juillet 1940 lɛ, Joyce paɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ nɛ ɛɛwɛnɩ pɩnzɩ 15. Payaɣ koobu nɔɔyʋ se Peter nɛ ɛnʋ kɔmna nɛ ɛpɩsɩ Joyce walʋ pʋwayɩ. Alɩwaatʋ ndʋ ɛɛnɩ yatʋ ndʋ yɔ, ɛɖʋ ɛ-taa se ɛlakɩ ɖɔɖɔ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Juin 1940 taa, ɛkpaɣ cɛɛcɛ nɛ ɛla kilomɛtanaa 105 nɛ ewolo Scarborough tɛtʋ taa se ɛla nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ, nɛ pʋbʋ taa lɛ ɛɛwɛnɩ pɩnzɩ 17.

Johnson Cyril nɛ ɛ-halʋ Kitty paakɛ nʋmɔʋ lɩzɩyaa kɩfama mba paawɛnɩ kɩlaʋ lɩmaɣza yɔ. Pakpaɣ lɩmaɣzɩyɛ se pɛpɛdɩɣ pa-ɖɩɣa nɛ po-wondu se pɩsa nɛ pehiɣ liidiye nɛ pala nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Cyril yebi ɛ-tʋmɩyɛ nɛ pɩlakaɣ fenaɣ kʋɖʋmaɣ mbʋ yɔ lɛ, ɛ nɛ ɛ-halʋ papaɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Ɛkɛdaa se: “Ðɩɩwɛnɩ lidaʋ se pɩkaɣ ɖɔm camɩyɛ. Ðɩɩlabɩ kɩlaŋ ɛnɩ nɛ laŋɩyɛ faaa nɛ taa leleŋ.”

PATƲLƖ NƲMƆƲ LƖZƖYAA ÐƖSƖ

Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, koobiya mba pɔcɔŋnɩ tɔm susuu yɔɔ yɔ, panawa se nʋmɔʋ lɩzɩyaa wɛɛ nɛ pohukuu lɛ, pañɩnɩ nʋmɔŋ weyi ɩ-yɔɔ papɩzɩɣ patɩŋna nɛ paɖʋ-wɛ nesi yɔ. Jim Carr kaakɛ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ pɩnaɣ 1938 taa, nɛ ɛɛɖɔm lɔŋ weyi ɛgbɛyɛ kaatasaa se pañɩnɩ nʋmɔʋ lɩzɩyaa ɖɩsɩ tɛtʋ sɔsɔtʋ taa yɔ ɩ-yɔɔ. Peseɣti nʋmɔʋ lɩzɩyaa se pɛkpɛndɩ ɖɩsɩ taa nɛ palɩɣ nɛ posusuu tɔm nɛ pɩsa nɛ pataawɛɛkɩ liidiye sakɩyɛ. Palabɩ haya ɖɩɣa sɔsɔɔ nakɛyɛ Sheffield tɛtʋ taa nɛ palɩzɩ koobu nɔɔyʋ weyi ɛpɩ fezuu taa yɔ se ɛcɔnɩ kɔ-yɔɔ. Ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩɩwɛ tɛtʋ ndʋ tɩ-taa yɔ, ɖɩha liidiye nɛ wondu ndɩ ndɩ se pɩsɩnɩ nʋmɔʋ lɩzɩyaa. Jim tɔzʋʋ se: “Paa weyi ɛɛñaɣ pana se ɖʋtʋ ndʋ tɩɖɔ camɩyɛ.” Nʋmɔʋ lɩzɩyaa hiu kaawɛnɩ ɖɩɣa ŋga ka-taa nɛ paawɛnɩ fezuu taa ɖʋtʋ kɩbandʋ. “Patazaɣ evemiye mayaɣ taa tanamɩŋ tɩŋa tɛɛ alɩwaatʋ ndʋ palɩzɩɣ sɔntɔ yɔ. Nɛ pɛtɛŋ lɛ, pɛɖɛɛ tɔm susuu hɔɔlɩŋ ndɩ ndɩ taa.”

Koobiya sakɩyɛ paɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ Krandɩ Pretaañɩ ɛjaɖɛ taa

Tɔm susuyaa nɛ nʋmɔʋ lɩzɩyaa pañaɣ pana nɛ patalɩ kaɖʋwa ŋga paaɖʋwa se posusuu tɔm ñɩɣtʋ miiliyɔɔ kʋɖʋmʋʋ pɩnaɣ 1938 taa yɔ. Akɔnta ŋgʋ palaba yɔ, kɩwɩlaa se pɛɖɛnɩ ɛzɩdaa tɔm susuu hɔɔlɩŋ tɩŋa taa. Pɩlabɩ pɩnzɩ kagbanzɩ pʋwayɩ lɛ, Krandɩ Pretaañɩ ɛjaɖɛ taa tɔm susuyaa huu ɛzɩ tam nabudozo mbʋ yɔ. Ɛzɩma Yehowa samaɣ kaakam ñʋʋ nɛ Kewiyaɣ tɔm susuu yɔ, pɩkpazɩ-kɛ ɖoŋ se kapɩzɩ nɛ kalʋbɩnɩ kala wena kakaɣ katʋʋ nɛ ɛzɩdaa you alɩwaatʋ taa yɔ.

Sɔnɔ, Armaagedɔɔ you ñɔtɩ kpam, nɛ Krandɩ Pretaañɩ ɛjaɖɛ taa nʋmɔʋ lɩzɩyaa wɛɛ nɛ pohukuu siŋŋ. Pɩnzɩ hiu nzɩ sɩɖɛwa yɔ sɩ-taa, nʋmɔʋ lɩzɩyaa huwaa nɛ pɛcɛzɩ pɩnzɩ lɛɛsɩ taa, nɛ patalɩ 13 224 octobre 2015 taa. Nʋmɔʋ lɩzɩyaa mba, panɩ pɩ-taa se ye ɛyʋ ɛkpaɣ e-wezuu nɛ ɛlabɩnɩ alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ yɔ, pɩkɩlɩ pɩtɩŋa ɖeu.

^ tay. 8 Pɔyɔɔdɩ koobu halɩñɩnʋ Padgett wezuu caɣʋ tɔm 1er octobre 1995 tɛ Feŋuu Tilimiye, hɔɔlɩŋ 19-24 yɔɔ.