Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo menuwaa cikpema ɖeɖe

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa

Kabɩyɛ

Feŋuu Tilimiye—Nɖɩ pɛkpɛlɩkɩɣ yɔ  |  Février 2017

 WEZUU CAƔƲ TƆM

Ðihiɣ Ɛsɔ wazasɩ hɔɔlɩŋ sakɩyɛ taa

Ðihiɣ Ɛsɔ wazasɩ hɔɔlɩŋ sakɩyɛ taa

MAN-CAA Arthur kaakɛ evebu lɛ, ɛɛsɔɔlɩ Ɛsɔtɔm siŋŋ. Pʋyɔɔ ɛɛɖʋ ɛ-taa se ɛñakɩ pana nɛ ɛpɩsɩ Méthodiste cooci taa Ɛsɔtɔm wɩlɩyʋ. Ɛlɛ alɩwaatʋ ndʋ ɛkɔm nɛ ɛkalɩ Bibl Kpɛlɩkɩyaa takayɩsɩ nɛ ɛpaɣzɩ wobu pe-kediɣzisi lɛ, ɛ-lɩmaɣza lɛɣzɩ. Pɔkɔm pamɩyɩsɩ-ɩ lɩm pɩnaɣ 1914; nɛ alɩwaatʋ ndʋ lɛ, ɛɛwɛnɩ pɩnzɩ 17. Caama You kajalaɣ ñɩŋgʋ paɣzaa lɛ, payaa-ɩ se ewolo sɔɔjatʋ. Ɛzɩma ekizaa se ɛɛlakɩ you yɔ, piyeba nɛ paɖʋ-ɩ salaka fenasɩ hiu Ontaariyo tɛtʋ taa salaka sɔsɔɔ ŋga kɛwɛ Kiŋgistɔɔnɩ, Kanadaa ɛjaɖɛ taa yɔ. Peyebi-i lɛ, ɛpaɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ nɛ alɩwaatʋ ndʋ lɛ, payaɣaɣ ɖɩ-laɖaa se Ɛsɔtɔm tayɩyaa.

Arthur Guest nɛ Hazel Wilkinson pɔɖɔkɩ nesi pɩnaɣ 1926 taa. Hazel ɖoo kaakpɛlɩkɩ toovenim pɩnaɣ 1908 taa. Palʋlɩ-m Ðomaɣ fenaɣ kɩyakʋ 24 ñɩŋgʋ wiye pɩnaɣ 1931 taa. Ðɩkpɛndɩ piya naanza nɛ maakɛnɩ naalɛ ñɩŋga. Ðɔ-hɔʋ kaasɔɔlɩ Yehowa sɛtʋ tʋma labʋ pɩdɩɩfɛyɩ nɛ ɛzɩma ɖa-caa kaasɔɔlɩ Bibl tɔm yɔ piyeba nɛ ɖa ɖɔɖɔ ɖɩkɔɔ ɖɩsɔɔlɩ-kʋ siŋŋ. Ðoŋ ɖoŋ lɛ, ɖa-tɩŋa ɖiwokaɣ nɛ ɖisusuu tɔm kpaɣ ɖɩɣa nɛ ŋwolo ɖɩɣa.—Tʋma 20:20.

MENKIZI POLITIKI LABƲ NƐ MANPAƔZƖ NƲMƆƲ LƖZƲƲ TƲMƖYƐ ƐZƖ MAN-CAA YƆ

Caama You naalɛ ñɩŋgʋ paɣzɩ pɩnaɣ 1939 nɛ pɩsɩŋ pɩnaɣ lɛ, paɖaŋ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa se pataatasɩ tɔm susuu Kanadaa ɛjaɖɛ taa. Nɛ papaɣzɩ ɛjaɖɛ sɔɔlʋʋ kadadayaɣ sɔnzɩ ndɩ ndɩ labʋ komina sukulinaa taa ɛzɩ kɩɖaʋ kɛdɛɛka sɛʋ nɛ ke-hendu teu mbʋ yɔ. Alɩwaatʋ ndʋ palakaɣ sɔnzɩ nzɩ yɔ, pɔɖɔɔnaɣ ma nɛ mɔn-kɔɔ sɔsɔ Dorothy se ɖɩlɩɩ sukuli ɖaŋ taa. Kɩyakʋ nakʋyʋ ma-wɩlɩyʋ ɖʋ-m fɛyɛ sukuli piya lalaa ɛzɩdaa nɛ eheyi-m se mɛnkɛ sɔɔndʋ tʋ sɔsɔ. Pɩhʋlaa lɛ, man-taabalaa paɣzɩ-m tɔm caʋ nɛ potuzi-m nɛ pɛpɛɖɩ tataa. Paa mbʋ yɔ, pa-lakasɩ nzɩ sɩtɩkpa-m sɔɔndʋ; ɛlɛ siyeba nɛ mɛntɛ man-taa se mowoki pɩ-yɔɔ nɛ ‘maña Ɛsɔ nɛ pɩkɩlɩ ɛyaa.’—Tʋma 5:29.

 Mɔnkɔma nɛ mɛwɛɛnɩ pɩnzɩ 11 lɛ, pamɩyɩsɩ-m lɩm Hasɩyaɖɛ fenaɣ taa pɩnaɣ 1942, hayɩm nabʋyʋ taa lɩm ñanaɣ sɔsɔɔ nakɛyɛ taa. Malakaɣ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ sɩnɩyʋ tʋmɩyɛ nʋmɔʋ haʋ alɩwaatʋ taa lɛ, man-taa kaawɛ leleŋ pɩdɩɩfɛyɩ. Pɩnaɣ nakɛyɛ mowobi Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa naadozo waa mba posusaɣ tɔm tɩŋ keɖiyaa nabɛyɛ yɔ pɔ-cɔlɔ, Ontaariyo egeetiye taa nɛ hayo kiŋ nɛ ɖisusi-wɛ tɔm.

Manpaɣzɩ paa ɖooye nʋmɔʋ lɩzɩyʋ tʋmɩyɛ pɩnaɣ 1949 taa, Agoza fenaɣ kɩyakʋ kajalaɣ ŋgʋ wiye. Alɩwaatʋ ndʋ lɛ pamaɣaɣ ɛgbɛyɛ piliŋa ɖamɩŋ nɩɩyɩ nɛ paya-m se mowolo mansɩnɩ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-labʋ. Mbʋ pɩlaba nɛ manpɩsɩ Kanadaa Betɛɛlɩ tʋmlaɖʋ Saŋayɩŋ fenaɣ kɩyakʋ kajaɣ ñɩŋgʋ wiye. Pʋwayɩ lɛ, peheyi-m se manpaɣzɩ tʋmɩyɛ labʋ takayɩsɩ ɖɩlaɖɛ nɛ mɛnkpɛlɩkɩ ɛzɩma palabɩnɩ tʋmɩyɛ menziiniwaa mba palakɩnɩ takayɩsɩ yɔ. Malakaɣ tʋmɩyɛ ɖoo taa kpɩtaŋ sakɩyɛ, se pɩsa nɛ papɩzɩ nɛ petiyini agbaa traktɩ ŋgʋ kɩyɔɔdʋʋ nazɩm mbʋ pɩ-taa Kanadaa koobiya wɛɛ yɔ, pɩ-tɔm yɔ.

Pʋwayɩ lɛ, manpaɣzɩ tʋmɩyɛ labʋ Ɛgbɛyɛ Piliŋa hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩcɔŋnɩ tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔɔ yɔ. Nɛ evemiye naɖɩyɛ lɛ, mɔnpɔzɩ tɔm nʋmɔʋ lɩzɩyaa mba patɩŋnɩ ɖa-tʋmɩyɛ taa se pʋcɔ nɛ pɛɖɛɛ Keebɛɛkɩ tɛtʋ taa yɔ. Panazaɣ koobiya siŋŋ Keebɛɛkɩ peeɖe. Payaɣaɣ pa-taa lɛlʋ se Mary Zazula, ɛɛlɩnɩ Edmonton, Alberta egeetiye taa. Pa-lʋlɩyaa kaaakɛ orthodoxe ñɩma, nɛ paaɖɔɔnɩ ɛ nɛ ɛ-ɖalʋ ɖɩɣa mbʋ pʋyɔɔ yɔ pekizaa se paayeki Bibl kpɛlɩkʋʋ. Mɩsɩgʋm fenaɣ taa pɩnaɣ 1951 taa lɛ, pamɩyɩsɩ-wɛ lɩm. Nɛ pɩlabɩ fenasɩ loɖo pʋwayɩ lɛ, papaɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Alɩwaatʋ ndʋ mɔnpɔzaɣ-wɛ tɔm yɔ, ɛzɩma Mary kaapɩ fezuu taa yɔ, pɩɩlabɩ mɔ-yɔɔ tʋmɩyɛ siŋŋ. Peeɖe mɔyɔɔdɩ me-liu tɛɛ se ‘ye kaɖɛ naɖɩyɛ ɛfɛyɩ kɔyɔ, pɛlɛ ɛnɛ mankaɣ kpaɣʋ.’ Ðɩkɔɔ nɛ ɖɩɖɔkɩ nesi fenasɩ nakʋ wayɩ Kɔlaɣ fenaɣ kɩyakʋ 30 ñɩŋgʋ wiye pɩnaɣ 1954 taa. Pɩlabɩ kpɩtaʋ lɛ, payaa-ɖʋ se ɖiwolo pafalɩsɩ-ɖʋ nɛ ɖɩla egeetiye yɔɔ cɔnɩyaa tʋmɩyɛ. Nɛ pɩnzɩ naalɛ nzɩ sɩtɩŋ pʋwayɩ yɔ sɩ-taa, ɖɩlabɩ tʋmɩyɛ nɖɩ egeetiye nɖɩ ɖɩɩwɛnɩ Ontaariyo nɛ hayo kiŋ yɔ ɖɩ-taa.

Tɔm susuu wɛɛ nɛ pɩyɛlɩɣ lɛ, pɔpɔzɩ koobiya se paha pa-tɩ nɛ pala Ɛsɔtɔm tiyiyaa tʋmɩyɛ. Ðɩmaɣzaɣ se ɛzɩma Kanadaa niŋkaɣ nɛ pɔtʋ malɩnɩ-ɖʋ yɔ, ɖɩkaɣ pɩzʋʋ nɛ ɖɩla ɖa-tʋmɩyɛ paa le. Ðɩtɛm Gileyaadɩ sukuli Hasɩyaɖɛ fenaɣ taa pɩnaɣ 1956 taa lɛ, petiyini-ɖʋ Preeziili Kamɩŋ fenaɣ taa. Ðaakɛnɩ Gileyaadɩ sukuli ɖaŋ 27 ñɩŋgʋ taa sukulibiya.

ÐƖLABƖ ƐSƆTƆM TIYIYAA TƲMƖYƐ PREEZIILI

Ðɩtalɩ ɛgbɛyɛ piliŋa ŋga kɛwɛ Preeziili ɛjaɖɛ taa yɔ ka-taa lɛ, ɖɩpaɣzɩ kpɛlɩkʋʋ Pɔrtiigaalɩ kʋnʋŋ. Ðɩkɔm nɛ ɖɩtɩlɩ sɛtʋ nɛ ɛzɩma ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩyɔɔdɩ tɔm kɛlɛʋ nɛ ɖɩha fenaɣ fenaɣ takayɩsɩ yɔ lɛ, ɖɩpaɣzɩ tɔm susuu. Ye ɖɩɣdʋ ɛmʋ-ɖʋ camɩyɛ yɔ, ɖɩkalɩ-ɩ masɩ nzɩ sɩyɔɔdʋʋ lɛɣzɩtʋ ndʋ tɩkaɣ kɔm ɛjaɖɛ kɩfaɖɛ taa yɔ sɩ-taa nasɩyɩ. Mɔntɔzʋʋ se evemiye nɖɩ ɖɩpaɣzɩ tɔm susuu yɔ, ɖɩkatɩ halɩbɩɣa nakɛyɛ nɛ kamʋ-ɖʋ camɩyɛ. Mankalɩ-kɛ Natʋ 21:3, 4 nɛ mɛntɛ lɛ, pisidi-m nɛ maanaɣ se mɔyɔɔdɩ  suwe! Kaɖɛ lɛɛɖɛ lɛ soŋaɣ ŋga kaawɛ ɛjaɖɛ hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩ-taa yɔ, nɛ pɩɩwɛ-m kaɖɛ se kamalɩnɩ-m.

Campos tɛtʋ taa paawoni-ɖʋ se ɖɩkɛ Ɛsɔtɔm tiyiyaa. Nɛ alɩwaatʋ ndʋ lɛ, ɛgbɛyɛ naɖɩyɛ taawɛɛ ɛlɛ koobiya cabɩ nɛ Ɛsɔtɔm tiyiyaa ɖɩɣa kʋɖʋmaɣ kaawɛna peeɖe. Koobiya halaa naanza waa panɛ paakɛnɩ Ɛsɔtɔm tiyiyaa peeɖe: Esther Tracy, Ramona Bauer, Luiza Schwarz nɛ Lorraine Brookes (ɛnʋ paya pʋwayɩ se Wallen). Ɛlɛ sɔnɔ lɛ, agbaa 15 wɛnɩ peeɖe. Ɛsɔtɔm tiyiyaa ɖɩɣa taa lɛ, mɔncɔŋaɣnɩ wondu cɔtʋʋ nɛ ɖasɩ nzɩ ɖɩɩtɩzɩnɩ tɔɔnaɣ yɔ si-ɖeɖe. Hodo nakʋyʋ wiye ɖɩtɛm kpɛlɩkʋʋ Feŋuu Tilimiye lɛ, ɖʋm nɔɔyʋ labɩ-ɖʋ “kaafaɖa.” Ma-halʋ kaahɔm ɛ-tɩ kpelaɣ sɔsɔɔ nakɛyɛ taa nɛ ɖɩwɛɛ ɖɩyɔɔdʋʋ tʋma wena ɖɩlabɩ evemiye taa yɔ a-tɔm. Ɛkʋsɩ ɛ-ñʋʋ sumɖe yɔɔ se etiki kpelaɣ taa lɛ, ɖʋm lɩɩnɩ sumɖe tɛɛ. Sɔɔndʋ kaakpa-ɖʋ; ɛlɛ mañaɣ pana nɛ mankʋ-ɩ.

Mɛnkpɛlɩkɩ Pɔrtiigaalɩ kʋnʋŋ pɩnaɣ pilim wayɩ. Pʋwayɩ lɛ, paha-m waɖɛ se manpɩsɩ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ. Ðɩɩcaɣ wezuu kɛlɛʋ alɩwaatʋ ndʋ ɖiwoki kɔfɩnaa taa yɔ: Laatriki miŋ fɛyɩ; ɖɩpɔwaɣ pɩsaŋ tataa nɛ ɖɩhɩnɩɣ, ɖɩcakaɣ kpaŋnʋ yaa kpaŋnaŋ kɛɛkɛɛnaa yɔɔ. Alɩwaatʋ natʋyʋ ɖɩkpaɣ suluku nɛ ɖɩɖɛɛ tɔm susuu egeetiye nɖɩ ɖɩ-taa tɔm susuyaa fɛyɩ yɔ; pɩɩkɛ pʋŋ egeetiye taa nɛ ɖɩtalaa peeɖe lɛ ɖɩla haya ɖaŋ nakʋyʋ. Ɛgbɛyɛ piliŋa kaatiyini-ɖʋ fenaɣ fenaɣ takayɩsɩ 800 se ɖisusuni tɔm. Pɩɩpɔzaa se ɖiwolo takayɩsɩ nzɩ sɩ-ɖɩgbaɣyɛ tam sakɩyɛ pʋcɔ nɛ ɖɩpɩzɩ ɖɩtɛm-sɩ.

Pɩnaɣ 1962 taa palabɩ Kewiyaɣ Ɛsɔ Sɛtʋ Sukuli Preeziili ɛjaɖɛ taa nɛ pafalɩsɩ koobiya abalɩñɩma. Paaha nʋmɔʋ ɖɔɖɔ koobiya halɩñɩma mba paakɛ Ɛsɔtɔm tiyiyaa yɔ se papɩzɩɣ nɛ powolo-kʋ. Fenasɩ loɖo pɩɩwɛɛ se mɔnɖɔŋ nʋmɔʋ nɛ mowoki lona ndɩ ndɩ wena a-taa palakaɣ sukulinaa mba yɔ, ɛlɛ mantaapɩzɩɣ se mɛnkpɛndɩnɩ ma-halʋ Mary. Paaha-m waɖɛ se mɛnkɛ Kewiyaɣ Ɛsɔ Sɛtʋ sukulibiya wɩlɩyʋ Manaus, Belém, Fortaleza, Recife, nɛ Salvador tɛtʋ taa. Maaɖɛ nɔɔ nɛ ɖɩñɔɔzɩ ageeta kigbeɣluu Manaus ɖɩɣa sɔsɔɔ ŋga ka-taa peteɣaɣ hendu yɔ. Tɛʋ sɔsɔʋ nakʋyʋ kaanɩ puwiye nɛ pɩwɛɛkɩ lɩm kʋñɔñɔm mbʋ paañɔɔzaa nɛ pasɩɩ yɔ. Pipisi ɖɔɖɔ lone nɖɩ ɖɩ-taa koobiya yakaɣ tɔɔnaɣ nɛ pɔtɔkɩ yɔ. (Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, pɛpɛdaɣ tɔɔnaɣ kigbeɣliŋ taa.) Pɩlabɩ mbʋ lɛ, mowolo sɔɔjanaa tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ. Sɔɔja weyi ɛɛmʋ-m yɔ, ɛɛwɛ ɖeu pɩdɩɩfɛyɩ nɛ halɩ eyele nɛ paha-ɖʋ lɩm kʋñɔñɔm nɛ pɩtalɩ kigbeɣluu taa ñɩma kpeekpe. Halɩ etiyi sɔɔjanaa se pɔkɔɔ pesiɣ kizinzikiŋ naadozo nɛ ɖɩtɩzɩ tɔɔnaɣ ɩ-tɛɛ.

Alɩwaatʋ ndʋ maaɖɛwa nɛ meyele Mary lɛ, ɛlɛ kaawobi pɩ-yɔɔ nɛ esusuu tɔm tadɩyɛ ɖɩlaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa pɔyɔɔdʋʋ Pɔrtiigaalɩ kʋnʋŋ yɔ. Lone nɖɩ ɖɩ-taa lɛ, liidiye ñɩnʋʋ paa anɩ ɛza sɛnaa. Pʋyɔɔ lɛ, nɔɔyʋ taatisi se ɛ nɛ ɩ pala faawɩyɛ Ɛsɔtɔm yɔɔ. Pʋyɔɔ eheyi Betɛɛlɩ taa ñɩma nabɛyɛ se “Papɩzɩɣ petiyi-m paa le, ɛlɛ pataatiyi-m Pɔrtiigaalɩ ɛjaɖɛ taa kpa.” Ɛlɛ, piti tɔm! Ɛyɔɔdɩ mbʋ nɛ pɩla pazɩ lɛ, petiyini-ɖʋ takayaɣ se ɖiwolo nɛ ɖɩkɛ Ɛsɔtɔm tiyiyaa Pɔrtiigaalɩ ɛjaɖɛ taa!  Alɩwaatʋ ndʋ lɛ, paasɩnzɩ ɖɔ-tɔm susuu tʋmɩyɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa. Paa kajalaɣ taa pɩɩwɛ kaɖɛ Mary yɔ, ɖitisaa nɛ ɖiwolo.

TƲMƖYƐ NÐƖ ÐƖLABƖ PƆRTIIGAALƖ YƆ

Ðɩtalɩ Pɔrtiigaalɩ tɛtʋ ndʋ payaɣ se Lisibɔɔnɩ yɔ tɩ-taa Kɩyɛɛna fenaɣ taa pɩnaɣ 1964 taa. Pɔrtiigaalɩ mɛɛsaɣ tɛɛ polisinaa (PIDE) nazaɣ ɖo-koobiya pɩdɩɩfɛyɩ. Pʋyɔɔ lɛ, pɩsa nɛ pataana se ɖɩkɛ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa lɛ, tɛtʋ taa koobiya tɩkɔɔ se palabɩ-ɖʋ talɩ ɖeu. Nɛ ɖɩtaañɩnɩɣ se ɖiwolo pɛ-tɛ ɖɔɖɔ. Ðɩɩcaɣ agɔma ɖɩmʋyɛ nɛ ɖɩɖaŋ se komina ɛha-ɖʋ takayɩsɩ nzɩ sɩhaɣ-ɖʋ waɖɛ se ɖɩcaɣ tɛtʋ ndʋ tɩ-taa yɔ. Pɔkɔm paha-ɖʋ takayaɣ lɛ, ɖɩla haya ɖɩɣa nɛ ɖɩwɛɛ ka-taa. Pɩnaɣ 1965 taa ɖa nɛ ɛgbɛyɛ piliŋa ŋga kaawɛ peeɖe yɔ ka-taa koobiya ɖɩpɩzaa nɛ ɖɩkatɩ Kɔlaɣ fenaɣ taa. Fenasɩ kagbanzɩ wayɩ lɛ, ɖa-taa kaalabɩ leleŋ siŋŋ se ɖɩpɩzaa ɖiwolo ɖa-kajalaɣ kediɣzaɣ.

Ðɩnɩ ɛzɩma polisinaa sʋwaɣ ɖɩsɩ taa paa evemiye nɖɩ nɛ pakpaɣ koobiya yɔ. Paaɖɩɣ Kewiyaɣ Kpaamɩŋ, pʋyɔɔ lɛ ɖɩsɩ taa ɖikpeɣlaɣ mɛsaɣ tɛɛ. Powoni koobiya sakɩyɛ polisi tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ nɛ pɔpɔzʋʋ-wɛ tɔm. Panazaɣ koobiya nɛ pañɩkɩɣ pɔ-yɔɔ se payaa koobiya mba pɛɖɛɣ nɔɔ kediɣzisi taa yɔ pa-hɩla. Pʋyɔɔ lɛ, koobiya kaayaɣaɣ ɖama hɩla nɛ hɩla kɩsɛsɛna ɛzɩ José yaa Pɔɔlɩ mbʋ yɔ. Nɛ mbʋ ɖɔɖɔ ɖɩlaba.

Ða-kaɖʋwa sɔsɔɔ lɛ se koobiya ɩtɔkɩ fezuu taa tɔɔnaɣ. Ma-halʋ Mary tʋmɩyɛ lɛ se ɛtɩŋnɩ menziini kɩmamaʋ yɔɔ nɛ ɛma Feŋuu Tilimiye hɔɔlɩŋ weyi pɛkpɛlɩkɩɣ yɔ nɛ takayɩsɩ lɛɛsɩ nɛ pʋwayɩ lɛ paɖaɣnɩ-sɩ labʋ nɛ sɩɖɔɔ.

ƐZƖMA ÐƖLƲBƖ LAŊHƐZƖYƐ TƆM YƆƆ KOMINA ƐZƖDAA YƆ

Pɩnaɣ 1966 Mɩsɩgʋm fenaɣ taa powoni ɛgbɛyɛ naɖɩyɛ taa koobiya 49 Lisibɔɔnɩ tɔm ɖɩhʋyɛ se pʋyɔɔ pekpeɣli ɖɩɣa nakɛyɛ taa nɛ patɩpɔzɩ komina nʋmɔʋ. Pɩsa nɛ koobiya pɩzɩ nɛ pɔñɔɔzɩ pa-tɩ camɩyɛ pʋcɔ nɛ powolo tɔm tɩŋ tɛɛ lɛ, manpɩsɩ man-tɩ lɔyaa weyi ɛkaɖɩɣnɩ-wɛ yɔ, nɛ mɔnpɔzɩ-wɛ tɔm ndʋ pakaɣ-wɛ pɔzʋʋ yɔ. Ðɩɩnawa se pakaɣ ɖɔ-tɔm kʋʋ, ɛlɛ ɖɩɩnawa ɖɔɖɔ se pɩkaɣ kɛnʋʋ aseɣɖe mba payɩ pakaɣ-tʋ nɩʋ yɔ. Lɔyaa weyi ɛlʋkaɣ ɖɔ-yɔɔ yɔ, ɛlabɩ abalɩtʋ nɛ ɛkɔwaɣ ɛ-tɔm ñʋʋ lɛ, ɛyɔɔdɩ tɔm ndʋ Gamaalɩyɛɛlɩ kaayɔɔdɩ kajalaɣ Krɩstʋ ñɩma alɩwaatʋ taa yɔ. (Tʋma 5:33-39) Pɛkɛdɩ tɔm hʋʋ mbʋ pɩ-tɔm ɛjaɖɛ yɔɔ tɔm susuu takayɩsɩ taa nɛ pɔhɔ koobiya 49 waa mba pa-nɩŋgbaaŋ, kpaɣnɩ avema 45 nɛ piwolo fenasɩ kagbanzɩ nɛ hɔɔlʋʋ. Ða-taa labɩ leleŋ siŋŋ se lɔyaa weyi ɛlʋbɩ ɖɔ-yɔɔ yɔ, ɛkɔm nɛ ɛpaɣzɩ Bibl kpɛlɩkʋʋ nɛ halɩ ewoki kediɣzisi pʋcɔ nɛ ɛsɩkɩ.

Saŋayɩŋ fenaɣ taa pɩnaɣ 1966 lɛ, paha-m waɖɛ se mɔncɔnɩ ɛgbɛyɛ piliŋa tʋma yɔɔ nɛ alɩwaatʋ sakɩyɛ lɛ, mɔncɔŋnaɣ tʋma wena atukuuni tɔm hʋʋ yɔ a-yɔɔ. Komina kɔm kɩna se Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa wɛnɩ waɖɛ se pala pɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋma faaa. (Fil. 1:7) Pʋyɔɔ kpaɣnɩ  Saŋayɩŋ fenaɣ kɩyakʋ 18 ŋgʋ wiye pɩnaɣ 1974 taa lɛ, kɩha-wɛ nʋmɔʋ se pala pa-tʋma. Pʋwayɩ palabɩ kediɣzisi sɔsɔsɩ nasɩyɩ. Palabɩ nakɛyɛ Oporto nɛ lɛɛka Lisibɔɔnɩ nɛ ɛyaa mba paawobi kigbeɣliŋ ɛnɩ yɔ paakpɛndɩ 46 870 nɛ pɩɩkɛnɩ-wɛ taa leleŋ alɩwaatʋ siŋŋ. Koobu Nathan Knorr nɛ koobu Frederick Franz mba palakaɣ tʋmɩyɛ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ sɔsɔɖɛ taa Brooklyn yɔ, paakɔm ɖɔɖɔ kigbeɣliŋ ɛnɩ ɩ-taa se pa nɛ koobiya panɩɩ leleŋ nɛ pakpazɩ-wɛ ɖoŋ.

Kpaɣnɩ mbʋ lɛ, Yehowa tʋlɩ nʋmɔʋ se tɔm susuu tʋmɩyɛ ɛɖɛɛnɩ ɛzɩdaa siŋŋ lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ ndʋ tɩ-taa pɔyɔɔdʋʋ Pɔrtiigaalɩ kʋnʋŋ yɔ, pɩkpɛndɩnɩ Açores, Madère, Cap-Vert nɛ São Tomé nɛ Príncipe. Pʋyɔɔ ɖɩkɔm ɖɩwalɩsɩ ɖɛ-ɛgbɛyɛ piliŋa tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ pɩnaɣ 1988 taa. Agoza fenaɣ kɩyakʋ 23 ŋgʋ wiye pɩnaɣ ŋga ka-taa lɛ, koobu Milton Henschel wolo nɛ ɛtʋlɩ ɖɩsɩ kɩfasɩ nzɩ sɩ-nɔnɔsɩ. Ɛyaa mba paawobi sɔnzɩ nzɩ sɩ-taa yɔ, paakpɛndɩ ɛyaa 45 522. Pɩɩlabɩ ɖeu pɩdɩɩfɛyɩ se koobiya mba paakɛ Ɛsɔtɔm tiyiyaa Pɔrtiigaalɩ ɛjaɖɛ taa nɛ pɩɖɛɛ yɔ, pa-taa 20 pɩzaa nɛ pɔkɔɔ kigbeɣluu ŋgʋ kɩ-taa.

LALAA KƖÐAŊ KƖBAŊ SƖNƖ-ÐƲ

Ða nɛ koobiya siɣsiɣ tɩnaa mba ɖɩlabɩ tʋmɩyɛ yɔ, pa-kɩɖaŋ kɩbaŋ sɩnɩ-ɖʋ pɩdɩɩfɛyɩ. Mɛnkpɛlɩkɩ lɛɣtʋ sakɩyɛ koobu Theodore Jaracz cɔlɔ alɩwaatʋ ndʋ maasɩ-ɩ se ɖiwolo ɖɩkpazɩ ɖoŋ ɛgbɛyɛ piliŋa nakɛyɛ yɔ. Ɛgbɛyɛ piliŋa ŋga ka-taa ɖiiwoba yɔ, kaawɛ kaɖɛ naɖɩyɛ taa siŋŋ. Ɛgbɛyɛ piliŋa taa kɔɔmiite kaalabɩ ki-ɖoŋ ɖeɖe kaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa. Pɩsa nɛ pataakɩlɩ nɩɣzʋʋ lɛ, koobu Jaracz heyi-wɛ se: “Lɛɛlɛɛyɔ pɩtalaa se ɖɩha nʋmɔʋ fezuu kiɖeɖeu nɛ kɩla kɩ-tʋmɩyɛ.” Pɩlakɩ pɩnzɩ hiŋ cabɩ yɔ, ma nɛ ma-halʋ Mary ɖiwobi Brooklyn lɛ, ɖa nɛ koobu Franz nɛ koobiya nabɛyɛ cabɩ ɖɩmʋ helim ɖanaɣ nakɛyɛ yɔɔ. Pɔpɔzɩ koobu Franz se suwe ɛpɩzɩɣ ɛyɔɔdɩ tʋmɩyɛ nɖɩ ɛlabɩ Yehowa yɔ ɖɩ-yɔɔ lɛ, ecosi se: “Mɔ-lɔŋ tasʋʋ kɔyɔ: Ðɩñɔɔnɩ Yehowa ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩwɛ tɛtʋ yɔɔ yɔ kpam paa kaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa. Ði-ɖeke ɖɩlakɩnɩ Kewiyaɣ tɔm kɩbandʋ susuu tʋmɩyɛ nɖɩ Yesu ɖʋ ɛ-tɔmkpɛlɩkɩyaa paɣtʋ se pala yɔ.”

Ma nɛ ma-halʋ ɖa-taa wɛ leleŋ se mbʋ ɖeyi ɖeyi ɖiɖiɣni labʋ. Ðɩtɔzʋʋ alɩwaatʋ kɩbandʋ ndʋ ɖiwokaɣ ɖikilimiɣ ɛgbɛyɛ pilinzi yɔɔ yɔ tɩ-yɔɔ lɛ, pɩhaɣ-ɖʋ taa leleŋ siŋŋ. Tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩsɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩpɩzɩ nɛ ɖɩkpazɩ ɖoŋ evebiya nɛ sɔsaa se powolo pɩ-yɔɔ nɛ pala Yehowa tʋma nɛ taa leleŋ.

Pɩnzɩ sakɩyɛ kɔm nɛ sɩɖɛɛ, nɛ lɛɛlɛɛyɔ ma nɛ ma-halʋ ɖɩcɛzɩ pɩnzɩ 80 yɔɔ. Mary wɛɛ ɛlʋkɩnɩ kʋdɔmɩŋ sakɩyɛ. (2 Kɔr. 12:9) Kala wena ɖɩkataa yɔ, ayeba nɛ ɖe-tisuu cɛyɩsɩ nɛ ɖɩɖɔkɩ ɖa-cɩŋgɩlɩm wɛtʋ kpam. Ðɩmaɣzɩɣ ɖe-wezuu caɣʋ yɔɔ lɛ, pɩtʋʋ fɛyɩ se toovenim lɛ, Yehowa wazɩ-ɖʋ wazʋʋ mbʋ yɔ pɩfɛyɩ yɔɔdʋʋ. *

^ tay. 29 Koobu Douglas Guest sɩba Aloma fenaɣ kɩyakʋ 25 ŋgʋ wiye pɩnaɣ 2015 taa alɩwaatʋ ndʋ pɔñɔɔzaɣ tɔm ñʋʋ kʋnɛ yɔ.