Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

 WEZUU CAƔƲ TƆM

Meyebi wondu sakɩyɛ nɛ ma-wayɩ nɛ mantɩŋ Kɩbaɣlʋ wayɩ

Meyebi wondu sakɩyɛ nɛ ma-wayɩ nɛ mantɩŋ Kɩbaɣlʋ wayɩ

“Ye ŋwobi tɔm susuu yɔ, taatasɩ pɩsʋʋ ɖɩɣa taa cɩnɛ. Ye ŋpɩsaa, mɛnpɛlɩɣ ña-nɩŋgbanzɩ.” Manɩ tɔm ndʋ man-caa yɔɔdaa yɔ lɛ, mankpaɣ lɩmaɣza se paa mbʋ yɔ mɛnɖɛɣ. Man-kajalaɣ ɖeɖe lɛ manpaɣzʋʋ yebu wondu sakɩyɛ nɛ ma-wayɩ nɛ mantɩŋɩɣ Kɩbaɣlʋ wayɩ yɔ. Pʋbʋ taa lɛ maawɛnɩ pɩnzɩ 16.

ƐBƐ kaayeba nɛ mɛwɛɛ wɛtʋ ndʋ tɩ-taa? Iyele nɛ mɛnkɛdɩ-mɩ. Palʋlɩ-m 29 Juillet 1929 taa tɛtʋ cikpetu natʋyʋ taa Bulacan egeetiye taa Filipiini ɛjaɖɛ taa. Pʋbʋ taa lɛ ɛyaa cakaɣ wezuu kɛlɛʋ tɛtʋ ndʋ tɩ-taa mbʋ pʋyɔɔ yɔ liidiye tɔm kaawɛ kaɖɛ. Alɩwaatʋ ndʋ Caama You naalɛ ñɩŋgʋ paɣzaa yɔ maakɛ pɩɣa ɛjam yem, nɛ Japɔŋ sɔɔjanaa kɔɔ pasʋʋ Filipiini tɛtʋ taa se pɔyɔkɩ-tʋ. Ɛlɛ ɖenɖe ɖɩɩwɛɛ yɔ piiposaa nɛ pʋyɔɔ lɛ, sɔɔjanaa mba palakaɣ you yɔ patɩtalɩ ɖɛ-tɛ. Ðɩtaawɛɛnɩ raadiyoo, teelee yaa tɔm susuu takayɩsɩ nɛ pʋyɔɔ lɛ ɛyaa nɔsɩ taa ɖɩnɩɣaɣ ɛzɩma you lakaɣ yɔ.

Ðɩɩkpɛndɩ piya lutozo, nɛ maakɛnɩ pɩɣa naalɛ ñɩŋga. Alɩwaatʋ ndʋ maawɛnɩ pɩnzɩ lutozo lɛ, mɔn-cɔzɔnaa mʋ-m nɛ mɛwɛɛ pɔ-cɔlɔ. Paa ɖɩɩkɛ Katooliki ñɩma yɔ, mɔn-cɔzɔ kaasɔɔlaa se ɛtɩlɩ tɔm sakɩyɛ nɛ pʋyɔɔ lɛ ɛmʋwaɣ coocinaa takayɩsɩ ndɩ ndɩ nzɩ ɛ-taabalaa haɣaɣ-ɩ yɔ. Mɔntɔzʋʋ se ɛɛwɩlɩ-m Tagalog kʋnʋŋ taa takayɩsɩ ndɩ ndɩ nzɩ sikulaɣ coocinaa cɛtɩm wɩlɩtʋ yɔɔ yɔ, * halɩ pɩkpɛndɩnɩ Bibl. Maasɔɔlɩ Bibl kalʋʋ, kɔzɩ kɔzɩ Evaŋgilimwaa. Nɛ Bibl kalʋʋ mbʋ pɩsɩnɩnɩ-m nɛ manɖʋ man-taa se mantɩŋɩɣ Yesu kɩɖaʋ.​—Yoh. 10:27.

MƐNKPƐLƖKƖ KƖBAƔLƲ WAYƖ TƖŊƲƲ

Japɔŋ sɔɔjanaa yebi you labʋ nɛ Filipiini mba pɩnaɣ 1945 taa. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa ma-lʋlɩyaa pɔzaa se manpɩsɩ ɖɩɣa. Peeɖe mɔn-cɔzɔ heyi-m se menkpe. Nɛ mentisi nɛ manpɩsɩ ma-lʋlɩyaa cɔlɔ.

Menkpem nɛ pitileɖi lɛ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa nabɛyɛ lɩɩnɩ Angat tɛtʋ taa nɛ pɔkɔɔ nɛ posusi tɔm ɖɛ-tɛtʋ taa décembre 1945. Pa-taa lɛlʋ sʋʋ ɖɛ-ɖɩɣa taa nɛ ɛlɩzɩ-ɖʋ tɔm ndʋ Bibl yɔɔdɩ “wayɩ wayɩ wɛɛ” yaa kɛdɛzaɣ kɩyakɩŋ yɔɔ yɔ tɩ-taa. (2 Tim. 3:1-5) Pʋwayɩ lɛ, ɛyaa-ɖʋ se ɖiwolo Bibl kpɛlɩkʋʋ kediɣzaɣ nakɛyɛ tɛtʋ cikpetu ndʋ tɩɩñɔtɩnɩ-ɖʋ yɔ tɩ-taa. Ma-lʋlɩyaa taapɩzɩ nɛ powolo ɛlɛ ma lɛ, maañaɣ pana nɛ mowolo. Ɛyaa ɛzɩ 20 mbʋ yɔ kaawobi kediɣzaɣ ŋga nɛ pa-taa sakɩyɛ pɔzɩ tɔm pɩlɩɩnɩ Bibl wɩlɩtʋ yɔɔ.

Tɔm ndʋ payɩ pɔyɔɔdaɣ puwiye yɔ, mantaanɩɣ tɩ-taa, nɛ pʋyɔɔ lɛ manɖʋ man-taa se menkpeŋ. Mankʋyaa se menkpeŋ lɛ, papaɣzɩ Kewiyaɣ hendu natʋyʋ teu. Hendu ndʋ peteɣaɣ yɔ, tɩɩlabɩ-m leleŋ nɛ  mɛntɛzɩ caɣʋ. Pɛtɛm hendu teu nɛ pala adɩma lɛ, peseɣti ɖa-tɩŋa payɩ se ɖiwolo kediɣzaɣ ŋga pakaɣ labʋ Angat tɛtʋ taa kujuka wiye yɔ.

Ða-taa sakɩyɛ ɖɔm kilomɛtanaa ɛzɩ 8 mbʋ yɔ pʋcɔ nɛ ɖɩtalɩ kediɣzaɣ ɖɩlaɖɛ Cruz ɖɩɣa taa. Pɩɩlabɩ-m piti kpem se piya cikpesi nzɩ sɩɩwɛ ɛyaa 50 mba paakɔm kediɣzaɣ ŋga yɔ pɛ-hɛkʋ taa yɔ, sicosaɣ tɔm nɛ sɩlɩzɩɣ Bibl taa wɩlɩtʋ cukaŋ ñɩndʋ taa. Mantasɩ kediɣzisi cabɩ wobu lɛ, kɩyakʋ nakʋyʋ koobu Damian Santos weyi ɛɛkɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ yɔ ɛya-m se mowolo nɛ mansʋʋ ɛ-tɛ puwiye. Ðoo ana a-taa ma nɛ ɩ ɖɩkpaɣ alɩwaatʋ sakɩyɛ nɛ ɖɩlabɩnɩ faawɩyɛ Bibl yɔɔ.

Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa ɖoŋ ɖoŋ lɛ, ɛyʋ ñɩtɩɣ nɛ ɛkpɛlɩkɩ Bibl taa toovenim tɔm kajalaɣ ñɩndʋ lɛ, ɛkpakɩɣ ɛ-tɩ nɛ ɛha Ɛsɔ kpaagbaa. Ðɩpaɣzɩ kediɣzisi wobu nɛ pitileɖi lɛ, koobiya pɔzɩ-ɖʋ se: “Ɩsɔɔlaa se pamɩyɩsɩ-mɩ lɩm na?” Nɛ moncosi se, “Ɛɛɛ mɔnsɔɔlaa.” Maasɔɔlaa se ‘mala Kɩbaɣlʋ Krɩstʋ tʋmɩyɛ.’ (Kol. 3:24) Pɩlabɩ mbʋ lɛ, powoni-ɖʋ pɔɔ ŋga kaañɔtɩnɩ-ɖʋ yɔ ka-taa nɛ pamɩyɩsɩ lɩm ɖa-taa naalɛ 15 février 1946 wiye.

Ðiiɖiɣzinaa se pamɩyɩsʋʋ-ɖʋ lɩm nɛ ɖɩpɩsɩ Krɩstʋ mba yɔ, pɩcɛyaa se ɖɩmaɣzɩnɩ Yesu nɛ ɖisusuu tɔm ɖoŋ ɖoŋ. Ɛzɩma monsusaɣ tɔm ɖoŋ ɖoŋ yɔ, pɩtaakɛdɩnɩ man-caa. Eeheyi-m se: “Ŋkɛ pɩɣa taŋayɩ yem nɛ ŋtɩtalɩtɩ tɔm susuu. Paa pamɩyɩsɩ-ŋ lɩm yɔ, pɩtɩwɩlɩ se ŋpɩsɩ tɔm susuyu.” Peeɖe malɩzɩ-ɩ pɩ-taa se Ɛsɔ sɔɔlɩm pɩkɛnaa se ɖisusi e-Kewiyaɣ tɔm kɩbandʋ. (Mat. 24:14) Mantasɩ-ɩ pɩ-taa lɩzʋʋ se: “Mɔnsɔɔlaa se mɔnɖɔ ɖuutu ndʋ malabɩ Ɛsɔ ɛsɩndaa yɔ tɩ-yɔɔ.” Mbʋ yebina nɛ man-caa heyi-m tɔm ndʋ maayɔɔdɩ kiɖe tɛɛ yɔ. Toovenim taa lɛ, ɛɛɖʋ ɛ-taa se ɛlakɩ nɛ meyele tɔm susuu. Man-kajalaɣ ɖeɖe lɛ manpaɣzʋʋ yebu wondu nɛ ma-wayɩ se pɩsa nɛ mantalɩ fezuu taa kaɖʋsɩ.

Pɩlabɩ mbʋ lɛ, Cruz hɔʋ mʋ-m nɛ mowolo mancaɣ pɔ-cɔlɔ Angat. Paaseɣti ma nɛ pɛ-pɛlɛ cikpelu Nora se ɖɩla nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Nɛ ɖa-naalɛ ɖɩpaɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ 1er novembre 1947. Pʋwayɩ lɛ, Nora kɔm nɛ ɛɖɛɛ tɛtʋ lɛɛtʋ taa se ɛɖʋ nesi tɔm susuu tʋmɩyɛ, ɛlɛ ma mowolo man-tʋmɩyɛ yɔɔ Angat tɛtʋ taa.

MANTASƖ WONDU LƐƐTƲ YEBU NƐ MA-WAYƖ

Malabɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ pɩnzɩ naadozo lɛ, koobu Earl Stewart lɩɩnɩ Betɛɛlɩ nɛ ɛkɔɔ ɛyɔɔdɩ samaɣ taa tɔm natʋyʋ Angat tɛtʋ taa. Ɛyaa mba paawelisi-tʋ yɔ pɛcɛzɩ 500. Ɛyɔɔdaɣ ɛ-samaɣ taa tɔm ndʋ nɛ Aŋglɛɛ kʋnʋŋ taa nɛ pʋwayɩ lɛ, mɛnɖɛzɩɣ tɩ-taa lɩmaɣza sɔsɔna Tagalog kʋnʋŋ taa. Paa pɩnzɩ lʋbɛ ɖeke mowobi sukuli yɔ, manpɩzaa nɛ manɩɩ Aŋglɛɛ kʋnʋŋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɖa-wɩlɩyaa yɔɔdaɣ-kʋ ɖoŋ ɖoŋ. Mbʋ pɩtasɩ-m sɩnʋʋ yɔ lɛ se ɖɩtaawɛɛnɩ Bibl kpɛlɩkʋʋ takayɩsɩ sakɩyɛ Tagalog kʋnʋŋ taa. Pʋyɔɔ lɛ Aŋglɛɛ kʋnʋŋ taa takayɩsɩ mankɩlɩ kpɛlɩkʋʋ. Piiyeba nɛ manɩɩ Aŋglɛɛ kʋnʋŋ nɛ mbʋ sɩnɩnɩ-m nɛ mɛnɖɛzɩ samaɣ taa tɔm ndʋ nɛ lɛɛtʋ pʋwayɩ.

Kɩyakʋ ŋgʋ mɛnɖɛzɩ koobu Stewart samaɣ taa tɔm yɔɔdʋʋ yɔ eheyi ɖɛ-ɛgbɛyɛ taa koobiya se ɛgbɛyɛ piliŋa ñɩnɩɣ se ɖɩyaa koobu kʋɖʋm yaa naalɛ mba pɛkɛ nʋmɔʋ lɩzɩyaa yɔ se powolo nɛ pala tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ. Pañɩnaɣ se koobiya mba powolo nɛ paɖʋ nesi Betɛɛlɩ tʋmɩyɛ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, Ɛsɔtɔm tiyiyaa mba palakaɣ tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ yɔ paawobi Accroissement de la théocratie kigbeɣluu ŋgʋ palabɩ Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa Etaazuunii ɛjaɖɛ taa pɩnaɣ 1950 taa yɔ. Maawɛ koobiya mba payaa yɔ pa-taa. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, manɖaɣnɩ yebu me-egeetiye nɛ koobiya mba paamalɩnɩ-m yɔ se mowolo manɖʋ nesi Betɛɛlɩ tʋmɩyɛ.

Manpaɣzɩ Betɛɛlɩ tʋmɩyɛ labʋ 19 juin 1950. Betɛɛlɩ lone nɖɩ ɖɩɩwalaa ɛzɩ ɛkɩtaarɩ kʋɖʋmʋʋ mbʋ yɔ nɛ pɩɩkɛ ɖɩɣa kɩbɩnaɣ ŋga paasɔ tɩŋ sɔsɔŋ nɩɩyɩ nɛ pɩcɔɔ-kɛ nɛ pɩta yɔ. Koobiya aɖamɛɛ ɛzɩ 12 mbʋ yɔ lakaɣnɩ tʋmɩyɛ peeɖe. Tanamɩŋ tɛɛ lɛ, manɖʋwaɣ nesi tɔɔnaɣ tɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Pɩmakɩ ɛzɩ ñɩɣtʋ nakʋ lɛ mowokaɣ wondu ɖɩjɔtɩyɛ nɛ manaŋɩɣ wondu. Mbʋ ɖɔɖɔ malakaɣ wɩsɩ wɛlʋʋ hɔɔlʋʋ taa. Paa pʋwayɩ Ɛsɔtɔm tiyiyaa ɩɩlɩnɩ kigbeɣluu nɛ papɩsɩ yɔ, patiyebi-m se manpɩsɩ Angat. Mɔñɔɔzaɣ takayɩsɩ nzɩ ɛyaa pɔzaɣ se petiyiɣni-wɛ yɔ, mamʋʋ mba pɔpɔzʋʋ takayɩsɩ yɔ pɛ-tɛ adɖɛɛsɩwaa, mamʋʋ agɔma mba pɔkɔŋ nɛ panaɣ-ɖʋ Betɛɛlɩ taa yɔ nɛ malakɩ tʋma wena payɩ paɖʋwaɣ-m yɔ.

MANKƲYƖ FILIPIINI NƐ MOWOLO GILEYAADƖ SUKULI

Pɩnaɣ 1952 taa lɛ, man-taa kaalabɩ leleŋ kpem se paha waɖɛ ma nɛ koobiya lalaa se ɖiwolo Gileyaadɩ sukuli. Ða mba paayanɩ Filipiini ɛjaɖɛ taa yɔ ɖɩɩkɛ ɛyaa loɖo. Gileyaadɩ sukuli ɖaŋ 20 ŋgʋ palakaɣ nɛ payaa-ɖʋ. Mbʋ payɩ ɖɩɩna Etaazuunii ɛjaɖɛ taa yɔ, wiɖiyi ɖɩtaana-pʋ nɛ ɖɩna. Toovenim taa lɛ, pɩtɩŋa pɩɩwɛ ndɩ kpem nɛ mbʋ pɩɩwɛ tɛtʋ cikpetu ndʋ tɩ-taa palʋlɩ-m yɔ.

Ma nɛ Gileyaadɩ sukuli piya nasɩyɩ

Pɩɩpɔzaa se ɖɩkpɛlɩkɩ ɛzɩma ɖɩlabɩnɩ tʋmɩyɛ menziiniwaa nɛ wondu lɛɛtʋ ndʋ tɩtaamalɩnɩ-ɖʋ yɔ. Pɩtasɩ lɛ ɛjaɖɛ yɔɔ wɛtʋ kaawɛ ndɩ. Malɩ tanaŋ nakʋyʋ tɛɛ lɛ,  manaɣ ɛjaɖɛ yɔɔ hʋlʋmɩ yem fammm nɛ pɩwɛɛ cɔnʋʋ. Man-kajalaɣ ɖeɖe lɛ ɛzɩ manaʋ ɖɔmbɛɛ wadɩ tɛtʋ yɔɔ mbʋ yɔ; aaniɣdi sɩɖɩ sɩɖɩ.

Paa mbʋ yɔ, alɩwaatʋ wɛɛ nɛ tɩɖɛɣ lɛ, falɩsʋʋ mbʋ mamʋwaɣ Gileyaadɩ sukuli taa nɛ taa leleŋ weyi mehikaɣ yɔ, piyeba nɛ lɛɣzɩtʋ ndʋ tɩtɩtasɩ lɩʋ pʋyʋ mɛ-ɛsɩndaa. Wɩlɩyaa kaalabɩnɩ tʋmɩyɛ tɔm wɩlʋʋ nʋmɔŋ lɛɣtʋ kɩbandʋ. Paawɩlɩ-ɖʋ ɛzɩma ɖɩpɩzɩɣ ɖɩñɩnɩ tɔm natʋyʋ nɛ ɛzɩma ɖɩkpɛlɩkɩ yɔ. Gileyaadɩ sukuli kaasɩnɩ-m nɛ manɖaɣnɩ pɩʋ fezuu taa nɛ pɩkpaɖɩ.

Sukuli tɛma nɛ pɛcɛlɩ-ɖʋ takayɩsɩ lɛ, paha-m waɖɛ se mɛnkɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya alɩwaatʋ natʋyʋ Bronx , Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa. Pɩtalɩ juillet 1953 lɛ, mehiɣ waɖɛ nɛ mowolo société du Monde Nouveau kigbeɣluu ŋgʋ paalabɩ Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa yɔ. Kigbeɣluu ŋgʋ kɩ-wayɩ lɛ paha-m waɖɛ se manpɩsɩ Filipiini.

MEYEBI TƐTƲ SƆSƆTƲ TAA WEZUU CAƔƲ

Mantalɩ Filipiini lɛ, koobiya mba pɔcɔŋnaɣ ɖɛ-ɛgbɛyɛ piliŋa yɔɔ yɔ peheyi-m se: “Lɛɛlɛɛyɔ lɛ, ŋlakɩ egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ.” Egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ nɖɩ, ɖɩha-m waɖɛ se mɔnɖɔ Kɩbaɣlʋ weyi eewobi tɛtʋ poliŋ ñɩndʋ taa se ɛsɩnɩ Yehowa heŋ yɔ ɛ-nɩŋgbanzɩ taa. (1 Pɩy. 2:21) Paha-m waɖɛ se mala tʋmɩyɛ Filipiini hɛkʋ taa tɛtʋ sɔsɔtʋ ndʋ payaɣ se Luzon yɔ tɩ-taa. Nɛ tɩɩkɛ ɖɔɖɔ Lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ sɔsɔtʋ. Ageeta wena a-taa malakaɣ tʋmɩyɛ Luzon yɔ, ana lɛ Bulacan, Nueva Ecija, Tarlac, nɛ Zambales. Pʋcɔ nɛ mowolo Ageeta ana a-taa naayɛ taa lɛ, pɩɩpɔzaa se mɛntɛzɩ Sierra Madre pʋŋ sɔsɔŋ. Lɔɔɖa naayɛ taawɛɛ nɛ akpakɩɣ ɛyaa nɛ awokini ageeta ana a-taa. Pʋyɔɔ lɛ wena akpaɣaɣ kpoŋgbolonaa yɔ a-sayaa mentendaɣ se mana se manpɩzɩɣ nɛ mancaɣ kpoŋgbolonaa yɔɔ yaa we? Petisaɣ nɛ pakpakɩɣ-m, ɛlɛ lɔɔɖa ana a-sʋʋ taawɛ yɔɔɔ yɔɔɔ.

Agbaa wena aawɛ peeɖe yɔ, a-taa sakɩyɛ kaakɛ kɩfana nɛ ɛyaa taaɖɔɔ a-taa. Pʋyɔɔ lɛ ɛzɩma mowokaɣ nɛ manɖʋʋ-wɛ nesi nɛ palakɩ kediɣzisi nɛ tɔm susuu tʋmɩyɛ camɩyɛ yɔ, pɩɩkɛdɩnɩ koobiya siŋŋ.

Pʋwayɩ mowobi pɩ-yɔɔ nɛ mala egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ tʋmɩyɛ Bicol egeetiye tɩŋa taa. Agbaa cikpena wena aawɛ egeetiye nɖɩ ɖɩ-taa yɔ, aaposini ɖama. Nɛ nʋmɔʋ lɩzɩyaa kiya mba paawɛ peeɖe yɔ, posusaɣ tɔm lona wena a-taa tɔm susuyaa taawɛ yɔ. Paa ɖɩɣa ŋga ka-taa lɛ, awayɩ ɖɩlɩyɛ kʋɖʋmɖɩyɛ wɛna; pɩɩkɛ pɔʋ ŋgʋ pohuyaa nɛ patɩnɩ ɖaŋ naalɛ kɩ-hɛkʋ taa yɔ. Kɩyakʋ nakʋyʋ mowobi awayɩ lɩʋ lɛ, ɖaŋ weyi paatɩnɩ pɔʋ yɔɔ yɔ mɔnɖɔŋaɣ ɩ-yɔɔ lɛ ɩpɛlɩ nɛ ɩkpɛndɩnɩ-m nɛ mɔntɔlɩ pɔʋ taa. Malɩwa lɛ, pɩɩmʋ-m alɩwaatʋ pʋcɔ nɛ mɔñɔɔzɩ man-tɩ nɛ pɩ-wayɩ lɛ malɩzɩ sɔntɔ.

Malakaɣ egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ lɛ manpaɣzɩ maɣzʋʋ Nora weyi ma nɛ ɩ ɖɩɩpaɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ yɔ ɛ-yɔɔ. Pʋbʋ taa lɛ, ɛlɛ kaakɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya Dumaguete tɛtʋ taa. Malabɩ ɖʋtʋ nɛ mowolo nɛ mana ɩ lɛ, ɖɩpaɣzɩ ɖama takayɩsɩ maʋ alɩwaatʋ natʋyʋ nɛ pʋwayɩ ma nɛ ɩ ɖɩkɔɔ ɖɩɖɔkɩ nesi pɩnaɣ 1956 taa. Ðɩɖɔkɩ nesi lɛ, kpɩtaʋ ŋgʋ kɩtɩŋ pʋwayɩ yɔ, ɖiwolo lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ ndʋ payaɣ se Rapu Rapu yɔ tɩ-taa nɛ ɖikilimi  ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩwɛ peeɖe yɔ ɖɩ-yɔɔ. Ðɩɩkpa pʋŋ sakɩyɛ nɛ ɖɩɖɔ ɖɔɖɔ nʋmɔʋ kilomɛtanaa sakɩyɛ. Paa mbʋ yɔ pɩɩkɛnɩ-ɖʋ taa leleŋ se ɖiwolo nɛ ɖɩɖʋ nesi koobiya mba paawɛ poliŋ ageeta taa yɔ.

PAÐAƔNƖ-M YAƲ BETƐƐLƖ

Ma nɛ ma-halʋ ɖɩlabɩ egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ pɩnzɩ naanza mbʋ yɔ lɛ, payaa-ɖʋ se ɖɩla tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ. Kpaɣnɩ janvier 1960 nɛ sɔnɔ ɖɩwɛɛ nɛ ɖɩlakɩ tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ. Alɩwaatʋ ndʋ tɩɖɛwa yɔ tɩ-taa ma nɛ koobiya mba paawɛnɩ sʋʋtʋ sɔsɔtʋ Yehowa ɛgbɛyɛ taa yɔ ɖɩkpɛndaa nɛ ɖɩla tʋmɩyɛ nɛ pɩsɩnɩ-m nɛ mɛnkpɛlɩkɩ lɔŋ sakɩyɛ nɛ Nora ñalakaɣ tʋma ndɩ ndɩ ɖɔɖɔ Betɛɛlɩ taa.

Mɔyɔɔdaɣ tɔm kigbeɣluu nakʋyʋ taa nɛ koobu nɔɔyʋ ɖɛzɩɣ-tʋ Cebuano kʋnʋŋ taa

Waɖɛ nɖɩ maawɛnɩ Betɛɛlɩ taa yɔ ɖɩɩsɩnɩ-m nɛ mana ɛzɩma fezuu taa tʋma ɖɛɣaɣnɩ ɛsɩndaa kpem Filipiini tɛtʋ taa yɔ. Maacalɩ paɣzʋʋ Betɛɛlɩ tʋmɩyɛ alɩwaatʋ ndʋ maakɛ ɛɖanɛ lɛ, tɔm susuyaa ɛzɩ 10000 mbʋ yɔ kaawɛnɩ Filipiini ɛjaɖɛ taa. Sɔnɔ, tɔm susuyaa cɛzɩ 200000 nɛ mba palakɩ tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ taa nɛ paɖʋʋ nesi tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔ patalɩ ɛyaa mɩnɩŋ sakɩyɛ.

Pɩnzɩ wɛɛ sɩɖɛɣ nɛ Kewiyaɣ tʋma ɖɛɣnɩ ɛsɩndaa lɛ, koobiya kɔɔ nɛ pana se Betɛɛlɩ lone kɩlɩ kɔzʋʋ. Pɩlabɩ mbʋ lɛ Nɔɔɖɛyaa Ɛgbɛyɛ heyi-ɖʋ se ɖɩñɩnɩ lone kɩfaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa papɩzɩɣ nɛ pama Betɛɛlɩ nɛ kɩwalɩ nɛ pɩkpaɖɩ yɔ. Ma nɛ koobu weyi ɛcɔŋnɩ takayɩsɩ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ yɔɔ yɔ ɖɩpaɣzɩ cɔʋ ɖɩsɩ nzɩ sɩɩñɔtɩnɩ Betɛɛlɩ yɔ sɩ-taa se ɖɩna se nabɛyɛ sɔɔlaa se pɛpɛdɩ pɛ-tɛtʋ yaa we. Tɛtʋ tɩnaa mba paacɔ-ɖʋ nɛ pata yɔ pa-taa sakɩyɛ kaakɛ Siini mba. Pa-taa nɔɔyʋ taatisi se ɛpɛdɩɣ ɛ-tɛtʋ. Halɩ tɛtʋ-tʋ lɛlʋ heyi-ɖʋ se: “Siini mba ɩɩpɛdɩɣ tɛtʋ; ɖɩyakɩ-tʋ kɩyabʋ.”

Menɖiɣni ɖɛzʋʋ koobu Albert Schroeder tɔm

Ɛlɛ kɩyakʋ nakʋyʋ lɛ, pɩlabɩ piti se tɛtʋ-tʋ nɔɔyʋ caɣaɣ ɖɛʋ Etaazuunii lɛ, ɛpɔzɩ-ɖʋ se ɖɩsɔɔlaa se ɖɩya ɛ-tɛtʋ yaa we. Kpaɣnɩ alɩwaatʋ ndʋ lɛ mbʋ mbʋ ɖɩtɩɖʋna yɔ pɩpaɣzɩ labʋ. Tɛtʋ-tʋ lɛlʋ weyi ɛɛñɔtɩnɩ Betɛɛlɩ yɔ etisi se ɛpɛdɩɣ ɛ-ñɩndʋ ɖɔɖɔ nɛ eseɣti ɛ-cɔlɔ mba lalaa se pala mbʋ. Halɩ ɖɩyaba nɛ pɩkpɛndɩnɩ abalʋ weyi eeheyi-ɖʋ se “Siini mba ɩɩpɛdɩɣ tɛtʋ” yɔ ɛ-tɛtʋ. Pitileɖi lɛ, tɛtʋ ndʋ ɖɩyaba yɔ tɩtalɩ ndʋ ɖɩɩwɛna yɔ tɩ-nabudozo. Piyeba nɛ man-taa tɛ se Yehowa sɔɔlɩna se pɩla mbʋ.

Mɔntɔzʋʋ se pɩnaɣ 1950 taa lɛ, mba palakaɣ tʋmɩyɛ Filipiini Betɛɛlɩ taa yɔ, patɩŋa pa-taa lɛ maakɛnɩ pɩɣa. Ɛlɛ sɔnɔ ma nɛ ma-halʋ ɖɩkɩlɩnɩ kpadɩyʋʋ Betɛɛlɩ hɔʋ taa. Maakpiɖiɣ se mantɩŋ Kɩbaɣlʋ wayɩ. Pɩkɛ toovenim se ma-lʋlɩyaa ɖɔɔnɩ-m ɖɩɣa, ɛlɛ Yehowa ha-m koobiya hɔʋ sɔsɔʋ. Maapɩtɩɣ paa ññɩɩ se Yehowa ha-ɖʋ mbʋ payɩ pɩpɔzɩ-ɖʋ yɔ tʋma wena paɖʋ-ɖʋ ɛgbɛyɛ taa yɔ a-labʋ taa. Ma nɛ ma-halʋ Nora ɖɩsɛɣ Yehowa ɛ-camɩyɛ lakasɩ tɩŋa yɔɔ nɛ ɖiseɣtiɣ lalaa ɖɔɖɔ se patakɩ Yehowa nɛ pana.—Mal. 3:10.

Kɩyakʋ nakʋyʋ Yesu ya Maatiyee weyi ɛɛkɛ lambuu mʋyʋ nɛ patasɩɣ-ɩ yaʋ ɖɔɖɔ se Leevi yɔ nɛ eheyi-i se: “Tɩŋ ma-wayɩ.” Ɛzɩma ɛlɛ laba? Bibl heyiɣ-ɖʋ se Maatiyee kʋyaa nɛ “eyele pɩtɩŋa payɩ nɛ [ɛtɩŋ Yesu]” wayɩ. (Luka 5:27, 28) Mbʋ keekee ma-ɖɔɖɔ malaba nɛ menseɣtiɣ lalaa ɖɔɖɔ se pala mbʋ nɛ pehiɣ wazasɩ sakɩyɛ.

Pɩkɛdɩnɩ-m se menɖiɣni nesi ɖʋʋ Kewiyaɣ tʋma se aɖɛɛnɩ ɛsɩndaa Filipiini

^ tay. 6 Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa kaalɩzɩnɩ takayɩsɩ nzɩ, ɛlɛ lɛɛlɛɛyɔ paatasɩɣ-sɩ labʋ.