Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo menuwaa cikpema ɖeɖe

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa

Kabɩyɛ

Feŋuu Tilimiye—Nɖɩ pɛkpɛlɩkɩɣ yɔ  |  Août 2017

Tɔm ndʋ ɖa-takayɩsɩ kalɩyaa pɔzʋʋ yɔ

Tɔm ndʋ ɖa-takayɩsɩ kalɩyaa pɔzʋʋ yɔ

Ɛbɛ yɔɔ tɔm ndʋ Maatiyee kɛdɩ Yesu wezuu caɣʋ ɖɩbazɩyɛ yɔɔ yɔ, tɩwɛ ndɩ nɛ Luka ñɩndʋ?

Tɔm ndʋ Maatiyee kɛdaa pɩlɩɩnɩ mbʋ pɩlabɩ Yesu lʋlʋʋ alɩwaatʋ taa nɛ mbʋ pɩlabɩ e-wezuu caɣʋ ɖɩbazɩyɛ taa yɔ, tɩwɛ ndɩ pazɩ nɛ Luka ñɩndʋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, pa-taa paa weyi lɛ, mbʋ pɩɩkɩlɩ cɛyʋʋ ɛsɩndaa yɔ pɩ-yɔɔ ɛñɩɣ niye.

Maatiyee kɛdaɣ tɔm lɛ, ɛkam ɛ-lɩmaɣza nɛ tɔm ndʋ titukuuni Yosɛɛfʋ yɔ. Ɛkɛdɩ ɛzɩma Yosɛɛfʋ labɩ alɩwaatʋ ndʋ ɛnɩwa se Maarɩɩ haɣ hoɣa yɔ. Ɛkɛdɩ ɖɔɖɔ ɖoziye nɖɩ ɖɩ-taa tiyiyu nɔɔyʋ wɩlɩ ɛ-tɩ Yosɛɛfʋ nɛ ɛlɩzɩ-ɩ mbʋ piyeba nɛ Maarɩɩ haɣ hoɣa yɔ pɩ-taa yɔ ɖɩ-tɔm; nɛ ɛyɔɔdɩ ɖɔɖɔ ɛzɩma Yosɛɛfʋ nɩ tɔm taa yɔ pɩ-tɔm. (Mat. 1:19-25) Maatiyee tasɩ yɔɔdʋʋ Yosɛɛfʋ ɖoza lɛɛna tɔm. Kajalaɣ lɛ, ɖoziye nɖɩ ɖɩ-taa tiyiyu heyi-i se ɛkʋyɩ nɛ ɛkpaɣ ɛ-hɔʋ nɛ ese nɛ ewolo Ejipiti yɔ. Nɛ pʋwayɩ lɛ, ɖoziye nɖɩ ɖɩ-taa tiyiyu heyi-i se ɛɖaɣnɩ ɛ-hɔʋ kpaɣʋ nɛ papɩsɩ Izrayɛɛlɩ ɛjaɖɛ taa yɔ. Ɛkɛdɩ ɖɔɖɔ lɩmaɣza wena Yosɛɛfʋ kpaɣaa nɛ ɛ nɛ ɛ-hɔʋ pacaɣ Nazarɛɛtɩ tɛtʋ taa alɩwaatʋ ndʋ ɛpɩsɩnɩ Ejipiti yɔ pɩ-tɔm.—Mat. 2:13, 14, 19-23.

Ɛlɛ Luka ñɛkɛdaɣ tɔm lɛ, ɛkam ɛ-lɩmaɣza nɛ ndʋ titukuuni Maarɩɩ yɔ. Ɛkɛdɩ ɛzɩma tiyiyu Gabrɩyɛɛlɩ lɩ Maarɩɩ yɔɔ yɔ, pɩ-tɔm nɛ mbʋ Maarɩɩ labɩ ɛ nɛ tiyiyu pɛ-kɛdaɣ wayɩ yɔ. Ɛzɩma Maarɩɩ woba nɛ ɛna ɛ-hɔʋ taa tʋ Elizaabɛɛtɩ nɛ samtʋ hendu ndʋ ete Yehowa yɔ. (Luka 1:26-56) Luka kɛdɩ ɖɔɖɔ tɔm ndʋ Siimeyɔɔ heyi Maarɩɩ kʋñɔmɩŋ weyi Yesu kaɣ tɔɔʋ yɔ ɩ-yɔɔ yɔ. Halɩ alɩwaatʋ ndʋ Yesu kaawɛnɩ pɩnzɩ 12 nɛ ɛ nɛ ɛ-lʋlɩyaa powolo templo taa nɛ pʋwayɩ pañɩnɩɣ-ɩ paanaɣ yɔ, tɔm ndʋ ɖeyi ɖeyi Maarɩɩ kaayɔɔdɩ alɩwaatʋ ndʋ yɔ, Luka kɛdɩ pɩ-tɔm ɖɔɖɔ. Ɛlɛ ɛtɩkɛdɩ Yosɛɛfʋ ñɩndʋ natʋyʋ. Luka tasɩ yɔɔdʋʋ ɖɔɖɔ se Yesu lebitu kaawɛɛkɩ Maarɩɩ laŋɩyɛ siŋŋ. (Luka 2:19, 34, 35, 48, 51) Ye mbʋ ɖɩnɩɣ pɩ-taa se mbʋ pɩ-yɔɔ Yosɛɛfʋ maɣzaɣ yaa tɔm ndʋ titukaɣni-i kpaagbaa yɔ, ndʋ Maatiyee kamnɩ ñʋʋ. Ɛlɛ Luka ñakamnɩ ñʋʋ Maarɩɩ.

Mbʋ ɖɔɖɔ tɔm ndʋ Maatiyee kɛdaa pɩlɩɩnɩ Yesu liɖe taa ñɩma yɔɔ yɔ tɩwɛ ndɩ nɛ ndʋ Luka ñɛkɛdaa yɔ. Maatiyee tɩŋnɩ Yosɛɛfʋ cɔzɔnaa yɔɔ nɛ ɛwɩlɩ se Yesu weyi ɛkɛ Yosɛɛfʋ pɩyalʋ kɩɖɔkʋ yɔ ɛnʋ mʋnɩna se ɛtɔɔ kewiyitu Daviid lone taa. Ɛbɛ yɔɔ? Mbʋ pʋyɔɔ yɔ, Daviid pɩyalʋ Salomɔɔ sɛyɩ Yosɛɛfʋ kɛnaa. Ye mbʋ Kewiyitu tɔʋ nʋmɔʋ taa lɛ, Yesu mʋnɩna se ɛtɔɔ Kewiyitu mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛlɩnɩ Yosɛɛfʋ weyi ɛkɛ ɖɔɖɔ Wiyaʋ Daviid sayɩ yɔ ɛ-hɔʋ taa. (Mat. 1:6, 16) Ɛlɛ Luka ñatɩŋnɩ Maarɩɩ cɔzɔnaa yɔɔ nɛ ɛwɩlɩ se “ɛyʋtʋ taa” yaa tomnaɣ yɔɔ lɛ, Yesu mʋnɩna se ɛtɔɔ kewiyitu Daviid lone taa. (Roma 1:3) Ɛbɛ yɔɔ? Mbʋ pʋyɔɔ yɔ, Daviid pɩyalʋ Naataɣ sɛyɩ Maarɩɩ ñɛkɛnaa. (Luka 3:31) Ɛlɛ ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩpɔzɩ tɔm tʋnɛ se: “Helii lʋlɩnɩ Maarɩɩ, ye mbʋ ɛbɛ yɔɔ Luka tɩyaa Maarɩɩ hɩɖɛ alɩwaatʋ ndʋ ɛtʋʋzaɣ Yesu liɖe yɔ?” Mbʋ pʋyɔɔ yɔ, pʋbʋ taa lɛ, abalaa yɔɔ patɩŋaɣna nɛ patʋʋzʋʋ ɛyʋ nɔɔyʋ liɖe. Ye mbʋ ye Luka ɛyɔɔdaa se Yosɛɛfʋ kɛnɩ Helii pɩyalʋ yɔ, alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, ɛyaa nɩɣaɣ pɩ-taa kɛlɛʋ se ɛcaɣ ɛyɔɔdɩ se Yosɛɛfʋ kɛ Helii ɛtɩ.—Luka 3:23.

Yesu cɔzɔnaa mba Maatiyee ya pa-hɩla nɛ pɩkɔɔ pɩtalɩ Yosɛɛfʋ nɛ mba Luka ñaya pa-hɩla nɛ pɩkɔɔ pɩtalɩ Yosɛɛfʋ yɔ, pa-tɩŋa pawɩlɩ kpayɩ kpayɩ se Yesu kɛnɩnɩ Mesiya weyi paayɔɔdɩ ɛ-tɔm yɔ. Toovenim taa lɛ, paa anɩ ɛɛsɩm liɖe nɖɩ ɖɩ-taa Yesu lɩnaa yɔ camɩyɛ. Nɛ pʋyɔɔ lɛ, halɩ Farɩsɩ ñɩma nɛ Saduki ñɩma pataakpɛzɩ tɔm ndʋ. Ɛsɔ yeba nɛ Yesu liɖe yɔɔ tɔm ndʋ Maatiyee nɛ Luka pamawa yɔ tɩwɛɛ Bibl taa se tɩkpazɩɣ ɖe-tisuu ɖoŋ nɛ tɩwɩlɩɣ se lidaʋ tɔm ndʋ payɩ Ɛsɔ yɔɔdaa yɔ tɩ-tɩŋa tɩkaɣ pɩ-taa kɔm.