Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo menuwaa cikpema ɖeɖe

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa

Kabɩyɛ

Feŋuu Tilimiye—Nɖɩ pɛkpɛlɩkɩɣ yɔ  |  Août 2017

Ŋsɔɔlaa se ŋɖʋ suuɖu nɛ ŋɖaŋ?

Ŋsɔɔlaa se ŋɖʋ suuɖu nɛ ŋɖaŋ?

“Mɩ ɖɔɖɔ, ɩɖɔkɩ mɩ-tɩ mbʋ kpam.”—YAK. 5:8.

HENDU: 114, 79

1, 2. (a) Wɛtʋ ndʋ pɩzɩɣ tiyele nɛ ɖɩpɔzɩ ɖa-tɩ se “pɩkɔŋ nɛ pɩsɩɩnɩ ɖooye?” (b) Ɛzɩma caanaʋ taa Yehowa sɛyaa siɣsiɣ ñɩma kɩɖaŋ pɩzɩɣ nɛ ɩkpazɩ-ɖʋ ɖoŋ?

ALƖWAATƲ natʋyʋ taa nayʋ Izaayii kaapɔzɩ Ɛsɔ se: ‘Pɩkɔŋ nɛ pɩsɩɩnɩ ɖooye?’ Nayʋ Habakuuki ñɔpɔzɩ-ɩ se: “[Yehowa], mamakɩ kubusi nɛ ŋŋwelisiɣ?” (Iza. 6:11; Hab. 1:2) Wiyaʋ Daviid maɣaɣ ɖɔɖɔ Keɣa 13 ŋga lɛ, ɛpɔzɩ Ɛsɔ tam nabʋnaza se: “Pɩkɔŋ nɛ pɩsɩɩnɩ ɖooye?” (Keɣa 13: 1, 2, nwt) Halɩ ɖa-Kɩbaɣlʋ Yesu Krɩstʋ kaawɛ ɛyaa mba pataawɛɛnɩ tisuu yɔ pɛ-hɛkʋ taa lɛ, ɛɛpɔzɩ tɔm ndʋ ɖɔɖɔ. (Mat. 17:17) Pʋyɔɔ lɛ, ye nabʋyʋ taa ɖɩpɔzʋʋ ɖa-tɩ tɔm ndʋ yɔ, pɩtɩpɔzɩ se pɩɖɩɣzɩ-ɖʋ.

2 Ɛbɛ pɩzɩɣ piyele nɛ ɛyʋ pɔzɩ ɛ-tɩ tɔm ndʋ? Pɩtɩla yɔ, ɖɩwɛ kaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa yɔ, nɖɩ yekina nɛ ɖɩpɔzʋʋ ɖa-tɩ se: ‘Pɩkɔŋ nɛ pɩsɩɩnɩ ɖooye?’ Pɩtɩla ɖɔɖɔ yɔ, akpadɩyɩtʋ, kʋdɔŋ nɛ ‘kɛdɛzaɣ kɩyakɩŋ’ ɩnɛ ɩ-taa ɛzɩma wezuu caɣʋ ‘wɛ kaɖɛ’ yɔ, pɩpɩzɩɣ nɛ piyele nɛ ɖɩpɔzɩ ɖɔɖɔ tɔm ndʋ. (2 Tim. 3:1) Yaa ɛyaa lakasɩ kɩdɛkɛdɩsɩ yeba nɛ wezuu caɣʋ nɩɩ-ɖʋ. Paa ɛbɛ kaayeba nɛ ɖɩpɔzʋʋ ɖa-tɩ tɔm ndʋ yɔ, pɩtaacɛyɩ-ɖʋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, caanaʋ taa Yehowa sɛyaa siɣsiɣ ñɩma nabɛyɛ kaapɔzɩ ɖɔɖɔ tɔm ndʋ; ɛlɛ Ɛsɔ tɩkalɩ-wɛ se pʋyɔɔ pɔpɔzɩ-tʋ.

3. Ye ɖɩwɛ wɛtʋ kaɖɛ ñɩndʋ natʋyʋ taa, ɛbɛ pɩzɩɣ pɩsɩnɩ-ɖʋ?

 3 Ɛlɛ ye ɖɩwɛ wɛtʋ kaɖɛ ñɩndʋ natʋyʋ taa, ɛbɛ pɩzɩɣ nɛ pɩsɩnɩ-ɖʋ? Tɔmkpɛlɩkɩyʋ Yakubu weyi ɛɛkɛ Yesu hɔʋ taa tʋ yɔ, fezuu kiɖeɖeu sɩnɩ-ɩ nɛ ɛma se: “[Ɩɖɔkɩ] mɩ-tɩ, koobiya, pɩkɔɔ pɩtalɩ Kɩbaɣlʋ kɔmtʋ wiye.” (Yak. 5:7) Toovenim, pɩpɔzʋʋ ɖa-tɩŋa payɩ se ɖɩɖɔkɩ ɖa-tɩ yaa ɖɩwɛɛ suuɖu. Ɛlɛ pɔtɔm se ɛyʋ ɛwɛɛnɩ suuɖu pʋ-tɔbʋʋ lɛ suwe?

ƐBƐ SUUÐU KƐNAA?

4, 5. (a) Ye pɔtɔm se ɛyʋ ɛwɛɛnɩ suuɖu, pʋ-tɔbʋʋ lɛ suwe? (b) Kɩɖaʋ ŋgʋ Yakubu kpaɣ nɛ ɛwɩlɩ se suuɖu ɖʋʋ pɔzʋʋ se ɖɩsɔɔlɩ faaa nɛ ɖɩɖaŋ? (Cɔnɩ kiɖe tɛɛ kɩlɛmʋʋ.)

4 Bibl heyiɣ-ɖʋ se fezuu kiɖeɖeu pɩzɩɣna nɛ kɩsɩnɩ ɛyʋ nɛ ɛwɛɛnɩ suuɖu. Ɛyʋ tɩtalɩ pilim, pʋyɔɔ lɛ ye Ɛsɔ ɛtɩsɩnɩ-ɩ yɔ, ɛɛpɩzɩɣ nɛ ɛwɛɛnɩ suuɖu ɛzɩ pɩpɔzʋʋ yɔ. Suuɖu kɛnɩ Ɛsɔ kʋjɔʋ; nɛ ɛyʋ weyi ɛwɛ suuɖu yɔ, ɛwɩlɩɣ se ɛsɔɔlɩ Ɛsɔ. Ye ɖɩwɛ suuɖu yɔ, ɖɩwɩlɩɣ ɖɔɖɔ se ɖɩsɔɔlɩ ɛyaa lalaa. Weyi ɛfɛyɩ suuɖu yɔ, ɛ-lakasɩ camɩɣ sɔɔlɩm mbʋ pɩwɛ ɛ nɛ lalaa pɛ-hɛkʋ taa yɔ, ɛlɛ suuɖu tʋ lakasɩ ñakpazɩɣ sɔɔlɩm mbʋ ɖoŋ kɩkpazʋʋ. (1 Kɔr. 13:4; Gal. 5:22) Pʋcɔ nɛ Krɩstʋ tʋ pɩzɩ nɛ ɛwɛɛnɩ suuɖu lɛ, pɩpɔzʋʋ se ɛwɛɛnɩ fezuu taa wɛtʋ kɩbandʋ sakɩyɛ. Fezuu taa wɛtʋ ndʋ tɩsɩɣnɩ-ɩ se ɛpɩzɩ nɛ ɛɖɔkɩ ɛ-tɩ kaɖɛ alɩwaatʋ taa nɛ ɛwɛɛnɩ lɩmaɣza kɩbana. (Kol. 1:11; Yak. 1:3, 4) Suuɖu pɩzɩɣ kɩsɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩtaakpa kɩmɩyɛ nɛ ɖɩɖɔkɩ ɖa-tɩ kpam paa kʋñɔŋ ŋgʋ lɛ kɩ-taa. Pɩtasɩ lɛ, Bibl tasɩɣ-ɖʋ lɔŋ se ɖɩsɔɔlɩ faaa nɛ ɖɩɖaŋ. Tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ Yakubu 5:7, 8 ñɩkɩɣ niye.—Kalɩ Yakubu 5:7, 8.

5 Ɛbɛ yɔɔ pɩcɛyaa se ɖitisi faaa nɛ ɖɩɖaŋ Yehowa? Yakubu kpaɣ ɖɛ-wɛtʋ nɛ ɛmaɣzɩnɩ haɖʋ. Paa haɖʋ ɛlabɩ tʋmɩyɛ ɖoŋ ñɩnɖɛ pʋcɔ nɛ eɖuu tɔɔnaɣ yɔ, ɛɛpɩzɩɣ nɛ eyele nɛ tɛʋ nɩɩ camɩyɛ, nɛ paa kɩnɩ camɩyɛ yɔ, ɛɛpɩzɩɣ nɛ ɛwɛɛnɩ ɖoŋ nɩɩyɩ tɔɔnaɣ ŋga ka-paɣlɩka yɔɔ. Ɛɛpɩzɩɣ ɖɔɖɔ nɛ eyele nɛ tɔɔnaɣ kʋmtʋ talɩ lɔŋ. Ɛnɩɣ pɩ-taa se pɩcɛyaa se ɛɖʋ suuɖu nɛ ɛɖaŋ “tataa tɔɔnaɣ” ŋga kɛkɛ “ɛ-pʋyʋ keem” yɔ. Mbʋ ɖɔɖɔ ɖɩɖaŋ kpam se Yehowa lidaʋ tɔm ɛkɔɔ pɩ-taa lɔŋ, ɛlɛ ɖɩfɛyɩ ɖoŋ hɔɔlɩŋ sakɩyɛ taa, nɛ ɖɩɩpɩzɩɣ ɖiyele nɛ tɔm ndʋ Yehowa heyi-ɖʋ yɔ, tɩla ye alɩwaatʋ ndʋ ɛ-maɣmaɣ ɛɖʋwa yɔ tɩtalɩ yɔ. (Mark. 13:32, 33; Tʋma 1:7) Pʋyɔɔ lɛ, ɛzɩ haɖʋ ɛnʋ yɔ, pɩcɛyaa se ɖɩwɛɛ suuɖu.

6. Lɔŋ weyi Mikee kɩɖaʋ kpɛlɩkɩɣ-ɖʋ?

6 Wɛtʋ ndʋ tɩ-taa ɖɩwɛ sɔnɔ yɔ, tɩnɩɣzɩnɩ wɛtʋ ndʋ ɖeyi ɖeyi tɩɩwɛ nayʋ Mikee alɩwaatʋ taa yɔ. Ɛɛcaɣ wezuu wiyaʋ kañatʋ tʋ Ahaazɩ alɩwaatʋ taa. Pʋbʋ taa lɛ, mulum lakasɩ kaatɔyɩna. Toovenim taa lɛ, samaɣ kpeekpe, ‘kaañɔɔzɩ ke-nesi se kala kɩdɛkɛdɩm’ yaa kaasʋzɩ ka-tɩ kɩwɛɛkɩm labʋ taa. (Kalɩ Mikee 7:1-3.) Mikee kaaɖiɣzinaa se ɛtaapɩzɩɣ se ɛla nabʋyʋ nɛ ɛlɛɣzɩ wɛtʋ ndʋ. Ye mbʋ ɛbɛ ɛpɩzaɣ se ɛla? Eheyiɣ-ɖʋ se: “Ma yɔ, [Yehowa mankpazɩɣnɩ] ɛsa, mantaɣ liu [yaa manɖʋʋ suuɖu nɛ manɖaŋ] Ɛsɔ, ma-ñʋʋ yaɖʋ; mɛ-Ɛsɔ kaɣ-m welisinuu.” (Mik. 7:7) Ða ɖɔɖɔ pɩcɛyaa se ‘ɖɩtaa liu’ Ɛsɔ yaa ‘ɖɩɖʋ suuɖu nɛ ɖɩɖaŋɩ-ɩ’ ɛzɩ Mikee labʋ yɔ.

7. Ye ɖɩɖaŋ Yehowa yem se ɛkaɣ labʋ ɛ-tamaɣ yɔɔ, ɛbɛ yɔɔ pɩtɩmaɣ?

7 Ye ɖɩwɛnɩ tisuu ɛzɩ Mikee yɔ, ɖɩɩɖaŋɩɣ yem. Ɛlɛ ɖɩsɔɔlʋʋ faaa se ɖɩɖaŋ Yehowa. Wɛtʋ ndʋ tɩ-taa ɖɩwɛɛ yɔ, tɩfɛyɩ ɛzɩ salaka tʋ weyi ɛɖaŋ kɩyakʋ ŋgʋ ki-wiye pakaɣ-ɩ lɩzʋʋ yɔ. Salaka tʋ ɛnʋ lɛ, pɩtɩkɛ ɛ-maɣmaɣ ɛ-sɔɔlɩm ɛɖaŋnaa; nɛ pɩtasɩ lɛ, wazasɩ nasɩyɩ ɛɛkaɣ lɩʋ ɛ-tɩ ɖɔkʋʋ mbʋ pɩ-taa. Ðɛ-wɛtʋ wɛ ndɩ kpem nɛ salaka tɩnaa ñɩndʋ. Ðɩsɔɔlɩ faaa se ɖɩɖaŋ Yehowa, mbʋ pʋyɔɔ yɔ, ɖɩnawa se ɛkaɣ yebu nɛ tamaɣ ŋga ɛlabɩ-ɖʋ yɔ kala nɛ ɛha-ɖʋ wezuu maatɛŋ alɩwaatʋ ndʋ tɩmʋnɩ ɖeyi ɖeyi yɔ tɩ-yɔɔ.  Pʋyɔɔ ‘ɖɩɖɔkʋʋ ɖa-laŋɩyɛ nɛ taa leleŋ.’ (Kol. 1:11, 12) Ɛlɛ ye ɖɩɖaŋɩɣ Yehowa ɛzɩ pakpa-ɖʋ nɛ ɖoŋ kɩkpaʋ, nɛ ɖɩkalɩɣ se Yehowa kɩlɩ ninika nɛ ɛ-tɔm yɔɔ labʋ yɔ, ɖɔ-tɔm ɛɛkaɣ-ɩ kɛdɩnʋʋ.—Kol. 3:12.

MBA PAAÐƲ SUUÐU YƆ PA-KƖÐAŊ

8. Ðɩɩtazɩɣ caanaʋ taa Yehowa sɛyaa siɣsiɣ tɩnaa kɩɖaŋ taa lɛ, ɛbɛ yɔɔ pɩwɛɛ se ɖɩmaɣzɩ?

8 Ye ɖɩmaɣzɩɣ caanaʋ taa Yehowa sɛyaa siɣsiɣ tɩnaa mba paaɖʋ suuɖu nɛ paɖaŋɩ-ɩ se ɛkaɣ labʋ lidaʋ tɔm ndʋ eeheyi-wɛ yɔ tɩ-yɔɔ kɔyɔ, pɩkaɣ-ɖʋ sɩnʋʋ nɛ ɖitisi faaa nɛ ɖɩɖaŋɩ-ɩ. (Roma 15:4) Ðɩɩtazɩɣ pa-kɩɖaŋ taa lɛ, pɩwɛɣ ɖeu se ɖɩmaɣzɩ alɩwaatʋ ndʋ paakpaɣ nɛ paɖaŋnɩ Yehowa yɔ tɩ-ɖaɣlɩkɩŋ yɔɔ, mbʋ pʋyɔɔ paasɔɔlɩ faaa se paɖaŋɩ-ɩ yɔ nɛ wazasɩ nzɩ sɩlɩ po-suuɖu ɖʋʋ taa yɔ sɩ-yɔɔ.

Abraham ɖaŋ pɩnzɩ sakɩyɛ pʋcɔ nɛ palʋlɩ Ezaawuu nɛ Yakɔɔb mba pɛkɛ ɛ-sayɩnaa yɔ (Cɔnɩ tayʋʋ 9, 10)

9, 10. Alɩwaatʋ ɛzɩma pɩɩpɔzaa se Abraham nɛ Saara pakpaɣ nɛ paɖaŋnɩ Yehowa?

9 Ðɩkpaɣ Abraham nɛ Saara pa-kɩɖaʋ. Paawɛ ɛyaa mba paawɛnɩ “tisuu nɛ [suuɖu], se pehiɣ ñɩm mbʋ pɔyɔɔdɩ pɩ-tɔm yɔ” pa-taa. Ɛsɔ kaaheyi Abraham se ɛkaɣ-ɩ wazʋʋ nɛ eyele nɛ e-liɖe taa piya ɖɔɔ. Bibl heyiɣ-ɖʋ se “Abraham ɖɔkɩ ɛ-tɩ kpam” nɛ pɩtɛ lɛ, ehiɣ wazaɣ ŋga. (Ebr. 6:12, 15) Ɛbɛ yɔɔ pɩɩcɛyaa se Abraham ɛɖʋ suuɖu? Tobi lɛ, lidaʋ tɔm ndʋ Ɛsɔ kaaheyi-i yɔ, tɩkpakaɣ alɩwaatʋ se pʋcɔ nɛ tɩkɔɔ pɩ-taa. Yehowa ɖʋ ɛgbɛyɛ nɖɩ nɛ Abraham yɔ, ɖɩɩpaɣzɩ Nisaŋ kɩyakʋ 14 ŋgʋ wiye pɩnaɣ 1943 taa pʋcɔ palʋlʋʋ Yesu. Puwiye ɛ nɛ Saara nɛ pa-ɖɩɣa taa mba pɛtɛzɩ Efraatɩ Pɔɔ nɛ pasʋʋ Kanaŋ tɛtʋ taa. Pɩɩpɔzaa se Abraham ɛɖaŋ pɩnzɩ 25, pʋcɔ nɛ ɛlʋlɩ ɛ-pɩyalʋ Izaakɩ, pɩnaɣ 1918 taa pʋcɔ palʋlʋʋ Yesu. Nɛ pɩɩpɔzaa ɖɔɖɔ se ɛtasɩ ɖaŋʋʋ pɩnzɩ  60 pʋcɔ nɛ palʋlɩ ɛ-sayɩnaa Ezaawuu nɛ Yakɔɔb pɩnaɣ 1858 taa pʋcɔ palʋlʋʋ Yesu.—Ebr. 11:9.

10 Hayɩm mbʋ paaha Abraham? Bibl heyiɣ-ɖʋ se: “[Yehowa] tɩha-ɩ hayɩm nabʋyʋ kaaʋ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ yɔ ɖɩ-taa, paa kotoŋa kʋyʋmaɣ se ɛfɛyɩ nɩŋgbaŋaɣ ka-taa, ɛlɛ eheyi-i se ɛcɛlɩɣ ɛ nɛ e-liɖe taa mba, ɛjaɖɛ ɖɩnɛ yɔ, se ɛtɩnɩ-ɖɩ, paa ɛtaafɛyɩnɩ pɩɣa yɔ.” (Tʋma 7:5) Abraham tɛzɩ Efraatɩ Pɔɔ nɛ pɩtɛ lɛ, pɩnzɩ 430 ɖɛwa pʋcɔ nɛ pɔñɔɔzɩ e-liɖe taa piya nɛ sɩpɩsɩ Izrayɛɛlɩ ɛjaɖɛ nɛ sɩmʋ tɛtʋ ndʋ Yehowa kaayɔɔdaa se ɛkaɣ-tʋ cɛlʋʋ Abraham liɖe taa mba yɔ.—Ejl. 12:40-42; Gal. 3:17.

11. (a) Ɛbɛ yɔɔ Abraham kaasɔɔlɩ faaa se ɛɖaŋ Yehowa? (b) Nɛ wazasɩ nzɩ e-suuɖu ɖʋʋ mbʋ pɩkaɣ-ɩ kɔnʋʋ?

11 Abraham kaasɔɔlɩ faaa se ɛɖaŋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ tisuu mbʋ ɛɛwɛnɩ Yehowa yɔɔ yɔ piiyeba nɛ ɛwɛɛnɩ suuɖu. (Kalɩ Ebree 11:8-12.) Lidaʋ tɔm ndʋ Yehowa heyi Abraham yɔ tɩ-tɩŋa tɩtaakɔɔ pɩ-taa pʋcɔ nɛ ɛsɩ, ɛlɛ ɛɛɖaŋnɩ taa leleŋ. Ɛlɛ maɣzɩ kpem nɛ ŋna ɛzɩma Abraham taa kaɣ labʋ leleŋ siŋŋ alɩwaatʋ ndʋ pakaɣ-ɩ fezuu paradisuu taa yɔ! Pɩkaɣ-ɩ labʋ piti se Bibl hɔɔlɩŋ sakɩyɛ kɛdɩ ɛ nɛ e-liɖe taa mba pɔ-tɔm. * Maɣzɩ ɖɔɖɔ nɛ ŋna ɛzɩma ɛ-taa kaɣ labʋ leleŋ kpem alɩwaatʋ ndʋ ɛnɩɣ pɩ-taa se Yehowa tɩŋnɩ ɛ-yɔɔ nɛ tɔm ndʋ ɛɛyɔɔdɩ pʋlʋlaɣ yɔɔ yɔ, tɩkɔɔ pɩ-taa yɔ! Ðɩɩpɩtɩɣ, ɛɛkaɣ kpiɖuu se ɛkpaɣ alɩwaatʋ sakɩyɛ nɛ ɛɖaŋnɩ Yehowa!

12, 13. (a) Ɛbɛ yɔɔ pɩpɔzɩ Yosɛɛfʋ suuɖu? (b) Nɛ wɛtʋ kɩbandʋ ndʋ ɛɛwɛna?

12 Abraham sayɩ Yosɛɛfʋ ɖɔɖɔ wɩlaa se ɛsɔɔlɩ faaa se ɛɖʋ suuɖu. Paalabɩ-ɩ mulum lakasɩ sakɩyɛ. Kajalaɣ lɛ, ɛɛwɛnɩ pɩnzɩ 17 lɛ, ɛ-ɖalaa pɛdɩ-ɩ nɛ ɛpɩsɩ yom. Pʋwayɩ lɛ, paɖʋ-ɩ salaka ɖulum mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛ-ñʋʋdʋ halʋ cɛtɩnɩ ɛ-taa se ɛñɩnaɣ se ɛkpa-ɩ nɛ ɖoŋ nɛ ɛsʋʋnɩ-ɩ. (Kiɖe 39:11-20; Keɣa 104:17, 18) Ðenɖe ɛzɩ eehiɣ wazasɩ e-siɣsiɣ lakasɩ yɔɔ lɛ, piyeba nɛ pɩkɔnɩ-ɩ wɩzasɩ. Ɛlɛ pɩnzɩ 13 wayɩ lɛ, pɩtɩŋa pɩlɛɣzɩ yem kpɛlɩ. Palɩzɩ-ɩ salaka taa nɛ paha-ɩ lone sɔsɔɖɛ Ejipiti ɛjaɖɛ taa se wiyaʋ wayɩ lɛ ɛnʋ tɩŋɩɣna.—Kiɖe 41:14, 37-43; Tʋma 7:9, 10.

13 Mulum lakasɩ nzɩ siiyeba nɛ Yosɛɛfʋ mʋ pana na? Piiyeba nɛ elesi lidaʋ ŋgʋ ɛɛwɛnɩ ɛ-Ɛsɔ Yehowa yɔɔ yɔ? Aayɩ. Ɛbɛ kaasɩnɩ Yosɛɛfʋ se ɛwɛɛnɩ suuɖu nɛ ɛɖaŋ mbʋ? Tisuu mbʋ ɛɛwɛnɩ Yehowa yɔɔ yɔ, mbʋ sɩnɩnɩ-ɩ. Ɛɛna ɛzɩma Yehowa ɖʋ-ɩ nesi ɛ-kʋñɔmɩŋ taa yɔ. Tɔm ndʋ eeheyi ɛ-ɖalaa yɔ, tɩwɩlaa se ɛɛwɛnɩ tisuu. Eeheyi-wɛ se: “Sɔɔndʋ ɛtaakpa-mɩ kaaʋ! Mɔnkɔŋ mansɩɩ man-tɩ Ɛsɔ ɖeɖe yaa we? Kɩdɛkɛdɩm mbʋ ɩtam tamaɣ nɛ ɩlabɩ-m yɔ, Ɛsɔ tamaɣ pɩsɩ-pʋ kɩbandʋ, se ɛla ndʋ tɩlakɩ sɔnɔ” yɔ. (Kiɖe 50:19, 20) Yosɛɛfʋ tɔm tʋnɛ tɩwɩlɩɣ se paa paamuli-i yɔ, pʋwayɩ etikpiɖi se ɛɛɖʋ suuɖu nɛ ɛɖaŋ Yehowa.

14, 15. (a) Ɛzɩma Daviid kaawɛnɩ suuɖu yɔ, ɛbɛ tukuni-ŋ pɩ-taa? (b) Ɛbɛ sɩnɩ Daviid nɛ ɛɖʋ suuɖu nɛ ɛɖaŋ?

14 Wiyaʋ Daviid ɖɔɖɔ katɩ mulum lakasɩ sakɩyɛ. Ɛɛkɛ pɩɣa evelaɣ lɛ, Yehowa kaata-ɩ num se ɛkaɣ pɩsʋʋ Izrayɛɛlɩ wiyaʋ, ɛlɛ pʋwayɩ pɩɩpɔzaa se Daviid ɛɖaŋ pɩnzɩ 15 pʋcɔ nɛ ɛpɩsɩ wiyaʋ Yuuda cejewiye taa. (2 Sam. 2:3, 4) Pɩnzɩ nzɩ sɩ-taa nasɩyɩ taa lɛ, Wiyaʋ Sɔɔlɩ weyi elesi e-siɣsiɣ wɛtʋ yɔ, ɛñɩnaɣ Daviid se ɛkʋ-ɩ. * Nɛ pʋyɔɔ lɛ pɩɩwɛɛ se alɩwaatʋ natʋyʋ taa lɛ, Daviid ɛɖʋ kʋyʋʋ ajɛɛ lɛɛna taa yaa ɛmɛlɩ ñɩtʋ taa kaaŋ sɔsɔŋ tɛɛ. Paa paakɔm nɛ pakʋ Sɔɔlɩ you taa yɔ, pʋwayɩ  pɩɩwɛɛ se Daviid ɛtasɩ ɖaŋʋʋ pɩnzɩ 7 pʋcɔ nɛ ɛtɔɔ kewiyitu Izrayɛɛlɩ ɛjaɖɛ kpeekpe yɔɔ.—2 Sam. 5:4, 5.

15 Ɛbɛ yɔɔ Daviid kaasɔɔlɩ faaa se ɛɖʋ suuɖu nɛ ɛɖaŋ? Ɛ-maɣmaɣ ecosi tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ keɣa ŋga ka-taa ɛpɔzɩ tam nabʋnaza se “Pɩkɔŋ nɛ pɩsɩɩnɩ ɖooye?” yɔ. Ɛyɔɔdaa se: “Nɛ ma yɔ, [Yehowa] mantaɣ ñɔ-sɔɔlɩm liu, ma-laŋɩyɛ ɛna ña-ñʋʋ yabʋ nɛ ɖɩmɛyɩ, ɛɛɛ, manpɩzɩɣ mɛnɖɛyɩ [Yehowa] kɩbam mbʋ ɛlabɩ-m yɔ pɩ-yɔɔ!” (Keɣa 12:6) Daviid kaata liu Yehowa sɔɔlɩm. Ɛɛɖaŋ ñʋʋ yabɩtʋ nɛ taa leleŋ, nɛ ɛɛmaɣzɩ ɖɔɖɔ ɛzɩma Yehowa kaatɛmɩ-ɩ wazʋʋ yɔ pɩ-yɔɔ. Ɛɛɛ, Daviid kaanawa se pɩɩmʋnaa se ɛɖaŋ.

Yehowa ɛɛpɔzʋʋ-ɖʋ yem se ɖɩwɛɛnɩ suuɖu ɛlɛ ɛ-maɣmaɣ ɛha-ɖʋ kɩɖaʋ sɔsɔʋ suuɖu ɖʋʋ nʋmɔʋ taa

16, 17. Ɛzɩma Yehowa nɛ Yesu paɖʋ sɔɔlɩm faaa nɛ paɖaŋ?

16 Yehowa ɛɛpɔzʋʋ-ɖʋ yem se ɖɩwɛɛnɩ suuɖu, ɛlɛ ɛ-maɣmaɣ ɛha-ɖʋ kɩɖaʋ sɔsɔʋ suuɖu ɖʋʋ nʋmɔʋ taa. Yehowa sɔɔlɩ faaa se ɛɖaŋ. (Kalɩ 2 Pɩyɛɛrɩ 3:9.) Yehowa wɛʋ nɛ ɛɖʋʋ suuɖu se pɩsa nɛ ɛcɔnɩ tɔm ndʋ Sataŋ kɔnɩ Edɛɛnɩ kaɖaɣ taa yɔ ti-ɖeɖe camɩyɛ yɔ, pɩlakɩ pɩnzɩ kudokiŋ sakɩyɛ yɔ. Ɛɖʋ suuɖu nɛ ‘ɛɖaŋ’ kpam alɩwaatʋ ndʋ ɛkaɣ yebu nɛ ɛ-hɩɖɛ yɔɔ ñalɩ ɛzɩ ɛ-maɣmaɣ ɛsɔɔlʋʋ yɔ. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, “mba pataɣ-ɩ liu yɔ” pakaɣ hiɣu wazasɩ nzɩ sɩ-wayɩ fɛyɩ yɔ.—Iza. 30:18.

17 Yesu ɖɔɖɔ kaaɖʋ sɔɔlɩm faaa nɛ ɛɖaŋ. Yesu kaaɖɔkɩ ɛ-cɩŋgɩlɩm wɛtʋ alɩwaatʋ ndʋ ɛɛwɛ tɛtʋ yɔɔ yɔ nɛ halɩ ɛkpaɣ ɛ-tɩ nɛ ɛlaa ɖɔ-yɔɔ pɩnaɣ 33 taa ɛzɩ Ɛsɔ kaasɔɔlʋʋ yɔ, paa mbʋ yɔ ɛkɔm nɛ ɛkpa ɛsɔdaa lɛ, ɛɖʋ suuɖu nɛ ɛɖaŋ nɛ pɩkɔɔ pɩtalɩ pɩnaɣ 1914 pʋcɔ nɛ ɛpaɣzɩ kewiyitu tɔɔʋ. (Tʋma 2:33-35; Ebr. 10:12, 13) Nɛ Yesu Pɩnzɩ Kudoku Kewiyitu Tɔɔʋ wayɩ lɛ, Ɛsɔ kaɣ-ɩ haʋ nʋmɔʋ nɛ ɛɖɩzɩ e-koyindinaa tɩŋa caɣ caɣ. (1 Kɔr. 15:25) Pɩkaɣ Yesu pɔzʋʋ alɩwaatʋ sakɩyɛ nɛ ɛɖaŋnɩ Yehowa, ɛlɛ ɛɛkaɣ kpiɖuu alɩwaatʋ ndʋ tɩ-yɔɔ.

ƐBƐ KAƔ-ÐƲ SƖNƲƲ?

18, 19. Ɛbɛ kaɣ-ɖʋ sɩnʋʋ nɛ ɖɩɖʋ suuɖu nɛ ɖɩɖaŋ?

18 Pɩtʋʋ fɛyɩ se pɩcɛyaa se ɖa-tɩŋa ɖɩsɔɔlɩ faaa nɛ ɖɩɖaŋ nɛ ɖɩwɩlɩ se ɖɩwɛnɩ suuɖu. Ɛlɛ ɛbɛ pɩzɩɣ pɩsɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩla mbʋ? Tɩmnɩ Ɛsɔ se ɛha-ŋ e-fezuu kiɖeɖeu. Tɔzɩ se suuɖu kɛnɩ fezuu kiɖeɖeu piye hɔɔlʋʋ nakʋyʋ. (Efɛz. 3:16; 6:18; 1 Tes. 5:17-19) Tɩmnɩ Yehowa se ɛsɩnɩ-ŋ nɛ ŋwɛɛnɩ suuɖu nɛ ŋɖɔkɩ ña-tɩ kpam kala taa.

19 Tɔzɩ ɖɔɖɔ mbʋ pɩɩsɩnɩ Abraham, Yosɛɛfʋ nɛ Daviid nɛ paɖʋ suuɖu faaa nɛ paɖaŋ kpam se Yehowa lidaʋ tɔm ɛkɔɔ pɩ-taa yɔ. Tisuu mbʋ paawɛnɩ Yehowa yɔɔ nɛ lidaʋ ŋgʋ paawɛna se Yehowa kaɣ-wɛ sɩnʋʋ yɔ, ŋgʋ kaaɖɔkɩnɩ-wɛ. Pataaka pa-lɩmaɣza pa-maɣmaɣ pɛ-kɛzɛsɩ yɔɔ ɖeke. Ye ɖɩmaɣzɩɣ ɛzɩma pehiɣ wazasɩ yɔ pɩ-yɔɔ yɔ, pɩhaɣ-ɖʋ abalɩtʋ nɛ ɖɩwɛɛnɩ suuɖu.

20. Ɛbɛ pɩpɔzʋʋ se ɖa-taa paa weyi lɛ ɛtɛ ɛ-taa se ɛlakɩ?

20 Paa ɖɩkatɩɣ kala yaa nazɩm yɔ, ɖɩtɛm ɖa-taa se ɖɩɖʋʋ suuɖu nɛ ‘ɖɩɖaŋ’ Yehowa. Ɛlɛ alɩwaatʋ natʋyʋ taa kala yaa nazɩm nabʋyʋ pɩzɩɣ piyele nɛ ɖɩma kubuka se: ‘Pɩkɔŋ nɛ pɩsɩɩnɩ ɖooye, Yehowa?’ (Iza. 6:11) Ɛlɛ Ɛsɔ fezuu kiɖeɖeu pɩzɩɣ nɛ kɩkpazɩ-ɖʋ ɖoŋ nɛ ɖɩtɛ ɖa-taa nɛ ɖɩyɔɔdɩ ɛzɩ Yereemii weyi ɛyɔɔdaa se: “[Yehowa] kɛnɩ man-pʋyʋ . . . pʋyɔɔ mantaɣ-ɩ liu.”—Witu 3:21, 24.

^ tay. 11 Pakpaɣ ɛzɩ ñʋŋ 15 mbʋ yɔ, Kiɖe Tɛɛ Tɔm takayaɣ taa nɛ pɛkɛdɩnɩ Abraham tɔm. Pɩtasɩ lɛ, Grɛɛkɩ masɩ mayaa ɖɔɖɔ yɔɔdɩ Abraham tɔm tam 70 mbʋ yɔ.

^ tay. 14 Sɔɔlɩ tɔɔ kewiyitu pɩnzɩ naalɛ nɛ pɩla pazɩ lɛ Yehowa kizi-i, ɛlɛ paa mbʋ yɔ ɛɛha-ɩ nʋmɔʋ nɛ ewolo pɩ-yɔɔ nɛ ɛtasɩ kewiyitu tɔɔʋ pɩnzɩ 38 pɩkɔɔ nɛ pɩtalɩ ɛ-sɩm wiye.—1 Sam. 13:1; Tʋma 13:21.