Meri kädekata Odval nünanka Mongolia yebiti kä kwäbe aune ñongwane därebare ye ñaka gare kwin ie. Därebare kä 1921 yete ruin ie. Ñäkä ñaka gare täräbätä ie, ñobätä ñan aune janamene kä kwatibe te kwelate. Nämene chi ye ngwane rün aune meye dimikani kwe nibi ngübare. Bitinkä täräkwatabätä jondron bätäkä ngwarbe üai mikani ye biani ie, köböire kukwe namani gare bäri ie Ngöböbätä aune nire käkwe Ngöbö kukwe nuai aune mikai täte yekwe kukwe kwin rabai ja känenkäre ye namani gare ie. Ye käkwe kä mikani juto krubätebätä.

Kä 2011 yete nitre testiko Jehovakwe täräkwata ye sribebare aune tä sribebare kobu. Täräkwata kobu yebätä jondron üai bätäkä ngwarbe tä mikani, akwa katibätä kukweta tikani bäri.

Täräkwata keteibätä kukweta tikani bäri ye kädekata Mäkwe Ngöbö mika täte aune mäkwe nünain kärekäre, aune kati ye kädekata Mäkwe Ngöbö mika täte. Täräkwata kobu ye kwitanina kukwe keta kabrebiti. Täräkwata Mäkwe Ngöbö mika täte aune mäkwe nünain kärekäre ye kwita köböra kukwe 583 jene jenebiti, aune Mäkwe Ngöbö mika täte ye kwita köböra kukwe 483 jene jenebiti. Täräkwata Declaración Universal de Derechos Humanos, nitre Naciones Unidas yekwe ye kwitani octubre 2013 yete kukwe 413 jene jenebiti, akwa täräkwata kobu ye kwitanina bäri. Ne madakäre, täräkwata kobu ye döräibarera bäsi 80 millón näre.

Juta Brasil yekänti, meri umbre iti käkwe täräkwata Mäkwe Ngöbö mika täte ye kani ngäbiti kä jutobiti aune niebare kwe: “¡Munta ja töi mike nitre ti ne erere dimike ye kwin krubäte! Ñäkä ñaka gare täräbätä tie yebätä ti ñaka nämä tärä munkwe ye kain ngäbiti. Akwa tibike ne den jai”.

Brigitte, meri nünanka Francia aune ñäkä ñaka gare täräbätä ie arato, käkwe niebare: “Mantre jetebe tita jondron üai tä mikani täräkwata nebätä ye mike ñärärä”.

Ni testiko Jehovakwe tä Sudáfrica käkwe niebare: “Täräkwata ne kwin krubäte kukwe metre Bibliabätä driekäre nitre blite kukwe chino yebiti ie. Tikwe nitre ja tötikaka kwela krite aune nitre ie ñäkä ñaka gare täräbätä ye tötikanina täräkwata yebiti. Täräkwata Mäkwe Ngöbö mika täte aune mäkwe nünain kärekäre ye tä ti dimike kukwe metre Bibliabätä ye driere nitre ie kä braibe te. Ora ötare aibe te nitre töi mika raba kukwe mike gare bäri jai täräkwata yebiti”.

Juta Alemania yekänti, ni brare aune meri gure jabe ja tötikaka kwela krite ye meri nibu testiko Jehovakwe sribikä köbö täte Ngöbö kräke tätre tötike Bibliabätä. Täräkwata ye käi namani juto krubäte ni brare yebätä aune ngwanintari kwe: “¿Ñobätä mun ñaka jatani täräkwata ne ngwena kä nuära ti kräke? Kukwe kira kädrieta Bibliabätä aune kukwe ruäre Bibliabätä nüke gare bäri kwin tie”.

Meri iti ie ni kukwe ñaka ruin nünanka Australia käkwe niebare: “Meritre monja tä nüne yekänti tikwe nünanbare kä kwati krubäte te. Nitre bäri ütiäte Iglesiate yebe ti nämä ja kete kwin krubäte. Akwa, dre abokän Gobran Ngöbökwe ye ñaka mikani gare jire kwetre tie. Täräkwata nebätä jondron üai tä mikani ye köböire kukwe nieta Mateo 6:10 yekänti ye dre gärätä ye nüke gare kwin tie”.

Sukursal nitre testiko Jehovakwe Canadá yekänti kukwe ne tikani: “Nitre Sierra Leona ye kwati nete. Täräkwata ye sribebare niaratre kukwei krío yebiti, ye namani niaratre kisete angwane, niaratre kwati käkwe niebare, nitre Testiko tätre ja di ngwen bökän kukwe Bibliabätä mikakäre gare nitre jökrä ie. Nitre ye ruäre käkwe niebarera: ‘Nitre kwati ñaka nun töibikaire, akwa mun abokän töita krubäte nunbätä’”.