Känändre nekänti

¿Däri mikadre ja kwatate yebätä nitre ni kräkäi mikaka tä dre niere kä nengwane?

¿Däri mikadre ja kwatate yebätä nitre ni kräkäi mikaka tä dre niere kä nengwane?

Kä kwati krubäte te, nitre testiko Jehovakwe ñaka däri mike ja kwatate yebätä ñäkätä rüere. Däri mikadre ja kwatate ye ñäkäita Bibliabätä ye medenbätä niaratre ñaka kain ngäbiti (Hechos 15:29). Ruäre ngwane, nitre doctor töita ño ye erere niaratre ñaka tä ja töi mike, ñobätä ñan aune ñaka däri mika nämene ja kwatate ye köböite kukwe tare nämene nemen bare nitre doctor nämene nütüre.

Akwa, nitre doctor ie kukwe gare krubäte ja kräkäi mikadre ño yebätä ye tätre niere käre ja kräkäi mikadre kräkä madabiti ne kwe däri ñaka mikadre ja kwatate ye köböire kukwe kwin rabadre bare.

Täräkwata Stanford Medicine Magazine sribebare kä 2013 yete ye däräibare Kwela Kri Ja Tötikakäre Kräkäbätä kä Stanford (Estados Unidos) yekänti, abokänbätä kukwe ütiäte mika nämene gare däri yebätä. Kukwe keteiti nämene tikanibätä abokän kädeka nämene “Against the Flow—What’s Behind the Decline in Blood Transfusions” (Nitre töita ñaka ja erebe. ¿Ñobätä däri mika ñaka niena krubäte ja kwatate?). Sarah C. P. Williams meri kukwe ye tikaka, käkwe mikani gare: “Bitinkä kä nikani kwäjätä ta yete, ja tötikabare krubäte ye köböire mikani gare hospital keta kabre kä jökräbiti tibien yete nitre tä ja därie bien ye mikata krubäte ni mada kwatate aune ribe ñaka akwa mikata käre nitre kwatate nitre operata yekänti o kä madakänti”.

Kukwe tikani yekänti blitata doctora Patricia Ford yebätä, niarakwe kräkä käi aune nitre operata känti däri mika ñaka ni kwatate ye sribebare aune jie ngwani Hospital Pensilvania (Estados Unidos) yete. Niarakwe niebare: “Däri ñaka krubäte ni bren yebätä angwane krütai aune däri ye köböire ni bren raba nemente nire ye tä nitre doctor ye töite. [...] Kukwe ye tä nemen bare metre nitre ruärebätä akwa ñaka tä nemen bare metre ni jökräbätä”. *

Doctora Ford, tä nitre testiko Jehovakwe 700 näre kräkäi mike kä kwatire kwatire te, ye käkwe mikani gare arato: “Nitre doctor kwati ben tikwe blitaba kena ye nämä nütüre ñaka däri mikadre nitre bren kwatate ye köböite raba krüte. Kukwe ye nämene nemen tuin era tie arato. Akwa bitinkä nükani gare tie kukwe ruäre nuäre nuaindre ye köböire nitre bren ye kräkäi mika raba kwin”.

Hospital keteiti känti nitre brukwä opera nämene yebätä ja tötikabare kukwe mikakäre gare jai kä nikanina 28 ta yete, yekänti dre namani gare ye täräkwata Archives of Internal Medicine käkwe mikani gare sö agosto kä 2012 yete. Nitre Testiko nämene bren ye namaninta räre bäri jötrö nitre kwatate däri mikani ye ngwä. Ne madakäre, ñaka ja tare nikabare krubäte kwetre nämene hospital ye ngwane. Niaratre operabare ye bätärabe namaninte nire aune kä nikani 20 ta ye bitikäre niaratre nämene nire.

The Wall Street Journal yete täräkwata däräibare sö 8 abril kä 2013 ye ngwane, kukwe keteiti mikani gare: “Nitre tä kukwe mike täte yebätä operata ye ngwane ñaka däri mikata kwatate ye kä kwati krubäte te nuainbare kräketre. Akwa ye erere nuainta bäri hospital keta kabre känti. [...] Doctor nitre operaka tä ja mike kukwe yekri ye tä mike gare, däri mika ñaka ni kwatate ye köböire däri kökadre, ükadrekrö, ükadrete, ja tötikadrebätä, aune däri mikadre ja kwatate yebätä ñaka ngwian kitadrekä krubäte ye ñan aibe kräke nuainta, ñakare aune däri ñaka mikadre nitre kwatate ye köböire nitre ñaka rabadre bren bäri, aune ye köböire nitre bren ñaka rabadre nemen raire hospital yete”.

Ye medenbätä, Joaquín Casanova tä doctor nitre operaka jie ngwen kä Manises (Valencia, España) yekänti, käkwe kukwe mikani gare bitinkä ne ñan rabadre ni töi mike ñan krütare: “Nitre operata ye ngwane däri ñaka mikata kwatate ye köböire kukwe kwin tä nemen bare ye gare kwin. Ye köböire nitre bren ye tä nementa räre jötrö, ñaka tä nemen raire hospital aune ñaka tä nemen bren jankunu ñobätä ñan aune däri mika ñaka kwatate yebätä”. Ne madakäre, Robert Lorenz, tä nitre doctor jie ngwen Clínica Cleveland (Estados Unidos) yekänti, tä niere: “Erametre nunta däri mike nitre bren kwatate ye ngwane nunta niaratre dimike nunta nütüre [...]. Akwa ja tötikabarera kukwe yebätä ye tä mike gare ja känenkäre kukwe ñaka kwin tä nemen bare nitre ye kräke”.

^ párr. 5 Nitre testiko Jehovakwe tä töbike ño däri yebätä ye mä törba mikai gare jai angwane, mä raba kukwe kädekata “Kukwe ngwantarita bäri: ¿Ñobätä nitre testiko Jehovakwe ñaka däri mikadre ja kwatate kain ngäbiti?” ye mike ñärärä