Ni kristiano käkwe ja ngwandre ño ye Jesukwe driebare aune ye erere nitre apóstol nuainbare, nun testiko Jehovakwe tä ja di ngwen kukwe ye nuainne arato. Kukwe mikata täte nunkwe ye ruäre mikata gare kukwe nebätä.

  1. Ngöbö. Nunta Ngöbö itibe metre mike täte, niara jondron jökrä sribekä aune ütiäte kri. Niara kä Jehová (Salmo 83:18; Revelación [Apocalipsis] 4:​11). Abrahán, Moisés aune Jesús käkwe Ngöbö ye arabe mikani täte (Éxodo 3:6; 32:11; Juan 20:17).

  2. Biblia. Tärä ye kukwe Ngöbökwe ni kä tibienbätä kräke (Juan 17:17; 2 Timoteo 3:​16). Tärä 66 tä mikani Bibliabätä aune kukwe nieta Antiguo Testamento aune Nuevo Testamento yebätä ye nunta mike täte. Profesor Jason BeDuhn kukwe tikani nitre testiko Jehovakwe yebätä ye ngwane kukwe ye mikani gare metre ta kwe, niebare kwe: “Kukwe nieta Bibliabätä ye erere mikata täte kwetre aune tätre ja ngwen erere aune ñaka ükete o kwite bä jene niaratre tö ie erere”. *

    Kukwe jökrä nieta Bibliabätä ye nunta kain ngäbiti, akwa gare nunye kukwe ruäre kädrietabätä ye ñan rakaikä metre ta nietabätä ye erere. Kukwe ruäre nieta Bibliabätä yebiti kukwe bämikata, ye medenbätä nunta nemen töbike käne kukwe yebätä mikakäre nüke gare kwin jai (Revelación 1:1).

  3. Jesús. Jesukristo kukwe diribare aune kukwe bämikani ye erere nunta nuainne. Arato, niara ye Ngöbö Monsoi aune Nun Mikaka Kwäre yebätä nunta käikitekä (Mateo 20:28; Hechos 5:​31). Kukwe yebiti nunta mike gare nun abokän kristiano (Hechos 11:26). Biblia ñaka tä driere Jesús ye Ngöbö bäri dite aune ñaka niere niara ni nimä ngöböre itibe (Juan 14:28).

  4. Gobran Ngöbökwe. Gobran ye kä kwinbiti aune tuin metre ni kristiano ie. Gobran ye käkwe gobrantre jökrä kä nebätä diainkä aune Ngöbö tö namani dre ie Kä tibien kräke ye mikai nemen bare metre kwe (Daniel 2:​44; Mateo 6:​9, 10). Kä nebera no krubäte kukwe ye nuainkäre, ñan ñobätä aune Biblia tä mike gare nita nüne “kä krüte” näire (2 Timoteo 3:​1-5; Mateo 24:​3-​14).

    Kä 1914 ye ngwane Jesús kädekani reire Gobran Ngöbökwe yete (Revelación 11:15).

  5. Ni rabadre kwäre. Jesukwe ja nire biani ye köböire nitre raba nemen dianintari ngite aune gata yebätä (Mateo 20:28; Hechos 4:​12). Niaratre rabadre tödeke Jesús ie, ja töi kwite aune ja ngökö ñöte ne kwe kukwe kwin ye rabadre kwetre (Mateo 28:19, 20; Juan 3:​16; Hechos 3:​19, 20). Nitre tä ja ngwen ño yebiti tätre bämike tä tödeke bökän (Santiago 2:​24, 26). Ni mikadre kwäre ye ‘ñaka nuain bä ni kräke akwa Ngöbökwe nuaindi ni kräke’ (Gálatas 2:​16, 21).

  6. Kä kwinta. Jehová, Jesukristo aune angeletre ja ngwanka metre tä nüne kä kwinbiti (Salmo 103:19-​21; Hechos 7:​55). * Nitre 144,000 nünandi kä kwinbiti gobrankäre Jesube Gobran Ngöbökwe yete (Daniel 7:​27; 2 Timoteo 2:​12; Revelación 5:​9, 10; 14:​1, 3).

  7. Kä tibien. Ngöbökwe sribebare ne kwe ni kä tibienbätä nünandre kärekäre te (Salmo 104:5; 115:16; Eclesiastés 1:4). Niarakwe kukwe kwin nuaindi nitre niara mikaka täte ye kräke. Kä tibien ükaite bä nuäre kwe nünankäre kärekäre ietre aune niaratre ñaka rabai bren nike (Salmo 37:11, 34).

  8. Ja tare nikata aune kukwe käme nuainta. Biblia tä mike gare ángel iti käkwe ja mikani Ngöbö rüere. Ye medenbätä, ja tare nika jatani aune kukwe käme nuain jatani arato (Juan 8:​44). Ángel jakani bäri yebätä kädekani Diablu aune Satana. Niara ye nitre kena töi mikani ja denkä jakri aune yete ja käne nitre ye ngäbriäntre jatani ja tare nike krubäte (Génesis 3:​1-6; Romanos 5:​12). Satana kukwe niebare Ngöbö rüere ye rabadre gare metre ta yekäre Ngöbökwe ja tare nika aune kukwe käme nuainta ye tuanimetre nakainkä, akwa niara ñaka ye tuainmetre nemen bare jankunu, gwäune ye diainkä kwe.

  9. Gata. Nire tä krüte ye ñaka nemena nüne jire (Salmo 146:4; Eclesiastés 9:​5, 10). Nitre krütani ñaka tä ja tare nike jire kä ñukwäre te.

    Nitre millón kwati krütanina ye Ngöbökwe gaikröta nünankäre (Hechos 24:15). Akwa, nitre gaikröta ye ñaka Ngöbö kukwei mikai täte angwane gaite kärekäre aune ñaka rabaita nüne mada (Revelación 20:14, 15).

  10. Nitre ja mräkäre. Ngöbökwe ükaninte kena ye erere, ni brare rabadre ja mike gure meri itibe ben. Nitre gure tä nemen ni madabe yebe ngwane raba ja tuenmetre (Mateo 19:​4-9). Gare nunye kukwe nieta Bibliabätä mäträkäre ye kwin krubäte aune tä nitre ja mräkäre dimike nüne kä jutobiti jabe (Efesios 5:⁠22–​6:1).

  11. Ngöbö mikata täte. Kruso aune jondron bä sribeta mikakäre ngöböre ye nun ñaka mike täte (Deuteronomio 4:​15-​19; 1 Juan 5:​21). Nunta kukwe ütiäte ne nuainne Ngöbö mikakäre täte:

    • Nunta orare Ngöböi (Filipenses 4:6).

    • Nunta ñäke aune ja tötike Bibliabätä (Salmo 1:​1-3).

    • Kukweta nemen gare nuen Bibliabätä yebätä nunta nemen töbiketari (Salmo 77:12).

    • Nunta ja ükökrö orakäre, ja tötikakäre Bibliabätä, kantakäre gwairebe, tödekata nunkwe ye bämikakäre aune ja di mikakäre kwärikwäri (Colosenses 3:​16; Hebreos 10:23-​25).

    • Nunta “Gobran Ngöbökwe kukwei kwin” driere (Mateo 24:14).

    • Nitre tä ja di ribere ye nunta dimike (Santiago 2:​14-​17).

    • Ju ja ükarakrö aune ju mada ribeta sribi Ngöbökwe nuainkäre kä jökräbiti tibien ye nunta sribere aune ngübare (Salmo 127:1).

    • Kukwe tare tä nakainkä käbiti tibien ye ngwane nunta niken ja mräkätre dimike (Hechos 11:27-​30).

  12. Juta nunkwe. Konkrekasion ketare ketare te nunta ja ükökrö. Konkrekasion jene jene ye ngübabitikäre nitre Testiko diankata, nitre ye kädekata nitre umbre. Niaratre ñaka mikata bäri kri ni madabätä aune ñaka ngwian den (Mateo 10:8; 23:8). Nun ñaka diezmo bien aune ngwian kärere (2 Corintios 9:7). Sribi Ngöbökwe nuainta nunkwe ye kräke ngwian bianta ja töi jeñebiti aune nire nire tä nuainne ye ñaka kä mikata gare.

    Nitre testiko Jehovakwe tä sribi Ngöbökwe nuainne ye Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä tä jie ngwen, niaratre tä oficina bäri kri nunkwe yete (Mateo 24:45).

  13. Nunta keteitibe. Nun därebare juta jene jene te, akwa nun jökrä tä kukwe ja erebe mike täte (1 Corintios 1:​10). Nitre ngwian bökäne, bobre, kwata bä jene, kukwei jene yebe nunta keteitibe (Hechos 10:34, 35; Santiago 2:4). Nunta keteitibe, akwa nun Testiko itire itire törba kukwe meden diain ja käne ye tä gare nunye aune dre nieta Bibliabätä yebätä nunta töbike nuainkäre (Romanos 14:​1-4; Hebreos 5:​14).

  14. Ja ngwanta nunkwe. Nunta ja di ngwen ja tare bämike bökän dre dre nuainta nunkwe yebiti (Juan 13:34, 35). Kukwe meden tuin blo Ngöböi ye nunta ja di ngwen ñaka nuainne. Ye medenbätä, nunta ja ngübarebiti däri yebätä. Ñodre, nun ñaka däri mike ja kwatate (Hechos 15:28, 29; Gálatas 5:​19-​21). Nun töita jäme nitre mada kräke aune nun ñaka rüre (Mateo 5:9; Isaías 2:4). Nunta gobran mike täte aune kukwe ükateta kwetre abokän ñaka ja mike Ngöbö rüere ye nunta kain ngäbiti (Mateo 22:21; Hechos 5:​29).

  15. Nunta ja kete ni madabe. Jesukwe niebare: “Mäkwe ni mada taredre mätä ja tarere ye kwrere”. Arato, mikani gare kwe ni kristiano “ñaka ja mike nitre kä nebätä yekri” (Mateo 22:39; Juan 17:16). Nunta ja di ngwen kukwe kwin nuainne ni jökrä kräke, akwa nun ñaka ja mrite kukwe gobrankwe yete aune nitre kukwe mada mikaka täte yekri nun ñaka ja mike (Gálatas 6:​10; 2 Corintios 6:​14). Nitre mada tä kukwe meden den ja käne ye nunta mike tuin ütiäte jai (Romanos 14:12).

Nitre testiko Jehovakwe tä kukwe mike täte yebätä mä törba kukwe ngwaintari, angwane kukwe mada raba kwen mäi Internet käi nunkwe yete. Arato, mä raba kukwe tike aune juen oficina nunkwe yekänti, mä raba niken Ju Ja Ükarakrö nunkwe yete gätä nuainta nunkwe yebätä, o mä raba kukwe ngwentari ni Testiko nünanka mä bäre ye ie.

^ párr. 4 TäräTruth in Translation (Kukwe metre kukwe kwitata yebätä), página 165 ye mä raba mike ñärärä.

^ párr. 10 Angeletre üaire käme ye juanintari timo (Apocalipsis 12:​7-9).