Känändre nekänti

¿Nitre testiko Jehovakwe tä nitre töi mike jadibiti ja mike kukwe madabätä?

¿Nitre testiko Jehovakwe tä nitre töi mike jadibiti ja mike kukwe madabätä?

Ñakare. Nun ñaka ye nuainne jire chi. Täräkwata La Atalaya abokän nunta döräire käkwe mikani gare: “Ni mada töi mikadre ja dibiti ja mike kukwe madabätä ye blo”. * Nun ñaka ye nuainne kukwe kröröbätä:

  • Jesús ñaka nitre töi mikani jaditibi kukwe drie nämene kwe ye kain ngäbiti. Nitre ruäre aibe niara kukwe nuadi ye nämene gare ie (Mateo 7:​13, 14). Bati, Jesukwe kukwe driebare ye nitre ja tötikaka ben käkwe ñaka kani ngäbiti aune kä mikaninkä kwetrebätä. Jesukwe ñaka dre niebare jire ietre, ñakare aune tuanimetre niken kwe (Juan 6:​60-​62, 66-​68).

  • Jesús diribare nitre nänkä jiebiti yei niaratre ñaka rabadre ni mada töi mike ja dibiti kukwe mikata täte kwe ye tuenmetre. Niaratre rabadre ja di ngwen niken nitre tö nämene niaratre kukwe nuai yekänti (Mateo 10:​7, 11-​14).

  • Ni mada töi mikata ja dibiti niken kukwe madabätä angwane ni ye tä nuainne ngwarbe. Ngöbö tö nitre tuai ja mikamana täte ja brukwä kwinbiti, aune ñaka ni mada tä nuainmana ietre yebätä (Deuteronomio 6:​4, 5; Mateo 22:37, 38).

¿Nun Testiko tä drekwa nuainne ne kwe nitre kwati rabadre ja mike kukwebätä nunbe?

Erametre nunta kukwe Bibliabätä mike gare “kä jökräbti temen” aune Kukwe Ngöbökwe tä niere erere nunta “dirire [nitre] ngwärekri jökrä amne ju kwatirekwatire te” (Hechos 1:8; 10:42; 20:20). Nitre kristiano kena nämene nitre töi mike jadibi ja mike kukwebätä nie nämene bätätre, kukwe ye erere nieta nunbätä (Hechos 18:12, 13). Kukwe nieta nunbätä ye ñaka metre. Ni itire itire törba kukwe meden kai ngäbiti ye tä gare ietre aune nunta mike tuin ütiäte jai. Kukwe nieta Bibliabätä ye rabadre gare nitrei yebätä nun töita. Aune kukwe medenbätä niaratre törbadre ja mikai ye tä gare ietre.

Nun ñaka drekwa nuainne ne kwe nitre ja mikadre kukwebätä nunbe. Gobrantre tä kukwe nuainne ye ngwane nun testiko Jehovakwe ñaka niken blite siba dimikakäre. Arato, nun ñaka kukwe ükete jondron biankäre ni madai o nun ñaka ja ükökrö braibe braibe nitre dimikakäre, ne kwe nitre mada rikadre ja mike kukwebätä nunbe jondron ye täri. Nitre tä ja bien kristiano, akwa ñaka tä kukwe driebare Kristokwe ye mike täte, nitre ye erere nun ñaka ja ngwen jire. *

¿Ni mada raba ja töi mike ja mike kukwe madabätä?

Abrahán rün nämene kukwe mike täte ye Abrahán käkwe tuanimetre

Jän, nitre kwati abokän mräkätre kwe nämene kukwe mike täte käkwe ja töi mikani kukwe ye tuenmetre aune Ngöbö metre mikani täte kwetre ye kädrieta Bibliabätä. Ñodre, Abrahán, Rut, nitre ruäre nünanka Atenas aune apóstol Pablo (Josué 24:2; Rut 1:​14-​16; Hechos 17:22, 30-​34; Gálatas 1:​14, 23). Kukwe mikata täte abokän Ngöböta kain ngäbiti ye nirekwe tuanemetre ye tä kukwe blo den ja käne, akwa ye tä gare ni itire itire ie ye Biblia tä niere (1 Juan 2:​19).

Organización de la Naciones Unidas tä mike gare kukwe meden tä gare ni itire itire ie aune ni mada ñan raba kwite ye Declaración Universal de Derechos Humanos tä kriemike. Täräkwata ye arabebätä mikata gare “ni törba ja mikai kukwe madabätä ye tä gare ni itire itire ie”. Ni törba kukwe meden känäin, kukwe meden kai ngäbiti, kukwe mike gare aune kukwe tuin ño nie ye ni raba kädriere aune ni mada ñaka raba ñäkäire nie. Ni törba ja mikai kukwe medenbätä ye ni itire itire raba den ja käne arato. * Kukwe ükaninte ye tä mike gare nunye ni mada törba blitai kukwe mikata täte kwe yebätä aune ñaka törba kukwe nitre testiko Jehovakwe kain ngäbiti ye tä gare ietre aune nunta mike tuin ütiäte jai.

¿Ja mikata kukwe madabätä ye tä nitre ja mräkäre bämike käme?

Ñaka nütüdre kore. Nitre tädre kukwe madabätä, akwa ni rabadre ni jökrä mike tuin ütiäte jai ye Biblia tä ni nübaire nuainne (1 Pedro 2:​17). Ni rün aune ni meye tädre kukwe mada mike täte, akwa Biblia tä niere niaratre mikadre tuin ütiäte jai ye erere nun testiko Jehovakwe tä nuainne (Efesios 6:​2, 3).

Kukwe nieta Bibliabätä ye nitre jökrä ñaka kai ngäbiti. Ñodre, meri ririabare juta Zambia te tä niere: “Nitre ti käite kräke, nire rikadre ja mike kukwe madabätä ye nämä kukwe blo nuainne mräkätre kwebätä aune nitre jökrä nünanka yete yei ye nämä tuin kore ietre”. Kukwe yebiti ta meri ye nämene bati angwane jatani ja tötike Bibliabätä nitre testiko Jehovakwe ben aune ja töi mikani kwe kukwe mika nämene täte kwe ye tuenmetre. Niarata niere: “Ti rün aune ti meye nieba bä kabre tie nämä rubun ti kräke aune ti nämä niaratre mike ulire. Kukwe ye ñaka rababa nuäre ti kräke, ñobätä ñan aune niaratre rabadre blite kwin tibätä ye nämä ütiäte ti kräke. [...] Tikwe ja ngwandre metre Ngöböi aune kukwe mika nämä täte ti mräkätrekwe ye tikwe ñaka mikadre käne ye ñaka tä mike gare ti mräkätre ñaka tare tikwe ye rababa gare tie”. *

^ párr. 2 La Atalaya 1 enero 2002, página 12, párrafo 15 mikadre ñärärä.

^ párr. 8 Kä 785 ye namanina no angwane rei Carlomagno kukwe ükaninte ne kwe nitre jökrä nämene kukwe Sajonia mike täte aune ñaka tö nämene ñö mikai ja dokwäbiti ni católico kukwei mikakäre täte ye murie ketakäre. Arato, rü namani bare Sacro Imperio Romano yete angwane nitre rükä jabe ketebu ye käkwe täräkwata Paz de Augsburgo yebätä ja kä tikani kä 1555 ye ngwane. Täräkwata yebätä mikani gare principe nitre rükä ketebu yekwe käkwe ja mikadre kukwe católico o kukwe luterano yebätä. Kukwe meden diandrekä kwe mikakäre täte ye arabe nitre rükä kräke rabadre ja mike. Nire ñaka kukwe ye erere nuaindre angwane kä mikadrekä kä yekänti.

^ párr. 11 Carta Africana de Derechos Humanos y de los Pueblos, Declaración Americana de los Derechos y Deberes del Hombre, Carta Árabe de Derechos Humanos de 2004, Declaración de Derechos Humanos de la Asociación de Naciones del Sudeste Asiático, Convenio Europeo de Derechos Humanos y el pacto Internacional de Derechos Civiles y Políticos yete kukwe ükaninte. Akwa juta ruäre känti ñaka kukwe ükaninte ye mikata täte ja erebe.

^ párr. 14 Biblia tä mike gare Ngöbö metre ye kä Jehová.