Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai, arato kädekata Däkien Jesús Mrö Biani Deu o ni Däkien Mröbare, ye nuaindre ño Biblia tä mike gare, aune ye erere nunta nuainne (1 Corintios 11:20). Nitre kukwe madabätä tä kukwe keta kabre nuainne köbö ye kräke, akwa ñaka tätre nuainne Bibliata niere ye erere.

¿Ñobätä köbö ye ngwanta törö jai?

Däkien Jesús Mrö Biani Deu ye nunta ngwen törö jai, ñobätä ñan aune ja nire biani kwe ni kräke aune ye ütiäte nun kräke ye nunta bämike (Mateo 20:28; 1 Corintios 11:24). Däkien Jesús Mrö Biani Deu ye nunta ngwen törö jai ye ngwane nun ñaka niere ban aune vino ye nikwite Jesús ngrabare metre ye erere, arato nun ñaka niere kukwe nuainta nunkwe yebiti ngite juanta drekebe ta nunbiti. * Biblia ñaka tä mike gare nikwe kukwe bätäkä ngwarbe nuaindre ne kwe ngite juandre ta nibiti, ñakare aune tä mike gare nita tödeke Jesús ie angwane Ngöbö raba ngite juen ta nibiti (Romanos 3:25; 1 Juan 2:1, 2).

¿Bäbe köbö ye ngwandre törö jai?

Däkien Jesús Mrö Biani Deu ye nitre ja tötikaka rabadre ngwen törö jai niebare kwe ietre, akwa bäbe nuaindre kwetre ye ñaka mikani gare metre ta kwe ietre (Lucas 22:19). Nuaindre sö kratire kratire te, bämän kratire kratire te, köbö kwatire kwatire te, bä kabre köboitibe o nire törbadre nuain bäbe ye tä gare ietre ye nitre ruäre tä nütüre. Akwa kukwe ruäre ngwandre törö jai köbö yebätä.

Köbö te nitre judío nämene Pascua nuainne ye arabe te Däkien Jesús Mrö Biani Deu; ye bitikäre murie ketani (Mateo 26:1, 2). Kukwe ye ükaninte ne kwe rabadre bare ye erere. Jesús ja nire biani ye Biblia tä bämike cordero kämika nämene Pascua kräke yebe (1 Corintios 5:7, 8). Pascua ye ngwan nämene törö jai batibe kä kwatire kwatire te (Éxodo 12:1-6; Levítico 23:5). Nitre kristiano kena nämene Däkien Jesús Mrö Biani Deu ye ngwen törö jai batibe kä kwatire kwatire te, nun testiko Jehovakwe tä nuainne ye erere, nuain nämene kira nieta Bibliabätä ye erere. *

Köbö aune ñänä okwä

Jesukwe kukwe nuainbare ye tä mike gare nunye bäbe köbö ye ngwandre törö jai, köbö medente bätä ñänä okwä nuäi ngwane nuaindre. Biblia tä mike gare, kirabe sö mika nämene ñärärä köbö täinkäre, ye medenbätä köbö 14 nisán kä 33 ye ngwane Jesukwe Mrö Biani Deu, Ñänä nikani nekä ye bitikäre (Mateo 26:18-20, 26). Nun testiko Jehovakwe tä Däkien Jesús Mrö Biani Deu ye ngwen törö jai köbö ye arabe te kä kwatire kwatire, nitre kristiano kena nuainbare ye erere.  *

Köbö 14 nisán kä 33 ye matabare köbö viernes yete, akwa kä kwatire kwatire 14 nisán ye raba nemen köbö jene jene yete. Nun testiko Jehovakwe ie rabadre gare ñongwane köbö 14 nisán, yekäre nunta köbö täine nitre Jesús näire nämene nuainne ye erere, aune nun ñaka nuainne nitre judío tä köbö täine kä nengwane ye erere. *

Ban aune vino

Pascua nuainbare ye ngwane ban aune vino namaninte ye Jesukwe diani kukwe mrä bämikakäre (Mateo 26:26-28). Ye medenbätä, ban ñaka mritani levadura aune jondron bätäkä ben, bätä vino tain ñaka mane, ñaka mritani sukabe, dö, o jondron mada madabe yebiti nunta kukwe bämike.

Nitre kukwe madabätä tä ban mritani levadurabe yebiti kukwe ye bämike, akwa ja mika ngite ye ketata levadura aune kukwe käme yebätä nieta Bibliakwe (Lucas 12:1; 1 Corintios 5:6-8; Gálatas 5:7-9). Ye medenbätä, ban ñaka mritani levadura aune jondron madabe ye tä Kristo ngrabare ñaka ja mike ngite ye bämike (1 Pedro 2:22). Nitre kukwe madabätä abokän tä dö ye ñäkäire täte, yebätä uva döi mane yebiti tätre kukwe bämike, Biblia tä kukwe niere ye erere ñaka tätre nuainne (1 Timoteo 5:23).

Jesús ngätä aune därie ñaka nikwite metre

Däkien Jesús Mrö Biani Deu ye ngwanta törö jai, ye ngwane ban ñaka mritani levadurabe aune vino tain ye tä Jesús ngätä aune därie bämike. Nitre ruäre tä nütüre ban aune vino ye tä nikwite metrere Jesús ngrabare erere, akwa nun kräke ñaka ye erere. Arato, nun ñaka niere jondronbiti kukwe bämikata tä mritani Jesús ngätä aune därie yebe. Biblia tä kukwe ye mike gare ño ye ani mike gare jai.

  • Jesukwe ribedre nitre ja tötikaka yei rabadre därie kwe ñain, akräke yebiti driedre kwe ietre Ngöbökwe däri ñäkäibare ye niaratre ñaka mikadre täte (Génesis 9:4; Hechos 15:28, 29). Gare nie, kukwe ükaninte Ngöbökwe däri yebätä ye Jesukwe niaratre töi mikani mike täte (Juan 8:28, 29).

  • Nitre apóstol ñaka Jesús därie metre ñani. Köbö ye arabe te Jesukwe niebare niarakwe ja därie iainte, kukwe yebiti mikani gare ja nire biaindi ja känenkäre kwe (Mateo 26:28).

  • Jesukwe “ja biani müre ketadre batibe” (Hebreos 9:25, 26). Däkien Jesús Mrö Biani Deu ye ngwanta törö jai ye ngwane ban aune vino rikwitadre metrere, akräke nitre tä ban kwete aune vino ñain ye tätre bämike Jesukwe ñaka ja nire biani batibe.

  • Jesukwe niebare: “Käre munkwe [ne nuain] kore ti ngwiankrä töre jae”, niarakwe ñaka niebare: “Käre munkwe ne nuain tikwe ja nire biani ye ara nuainkäreta” (1 Corintios 11:24)..

Nitre kukwe kwitaka käkwe texto ruäre Bibliabätä kwitani, yebätä nitre ruäre tä nütüre ban aune vino ye tä nikwite metrere Jesús ngätäre aune däriere. Ñodre, Biblia keta kabre tä niere Jesukwe kukwe ne niebare vino yebätä: “Ne abko ti därie tikwe ara” (Mateo 26:28). Kukwe ye nie raba krörö: “Ne ti därie meden gärätä” o “ne tä ti därie bämike”. * Jesús nämene dirire ye ngwane käre nämene kukwe bämike, ye erere arato köbö deu yete niarakwe kukwe ye bämikani (Mateo 13:34, 35).

¿Nire nire tä ban kwete aune vino ñain?

Nitre testiko Jehovakwe tä Däkien Jesús Mrö Biani Deu ngwen törö jai ye ngwane nitre braibe tä ban kwete aune vino ñain. ¿Ñobätä?

Jesukwe ja därie ianinte yebiti “kukwe mda btin ük[anin]te” kwe. Jehovakwe kukwe ükaninte juta Israel ben ye täte kukwe mrä ye namani (Hebreos 8:10-13). Nitre tä ban kwete aune vino ñain ye tä kukwe ükaninte mrä yete. Nitre kristiano jökrä ñan raba ban kwete aune vino ñain, “ni käräbare Ngöbökwe” ye aibe raba ye nuainne (Hebreos 9:15; Lucas 22:20). Nitre ye gobrandi Kristobe kä kwinbiti. Biblia tä mike gare nitre 144,000 aibe kwe sribi ütiäte ye rabadi (Lucas 22:28-30; Revelación [Apocalipsis] 5:9, 10; 14:1, 3).

“Oveja braibe” gobrandi Kristobe aune nitre mada “kwati kwati krübäte” abokän nünain kärekäre Kä tibienbätä, ye ngätäite nunta arato (Lucas 12:32; Apocalipsis 7:9, 10). Nire nire tä tö ngwen nüna kä tibienbätä yei ye ñaka tä ban kwete aune vino ñain, akwa Däkien Jesús Mrö Biani Deu ngwanta törö jai ye ngwane nunta nemen gätä yete, bämikakäre Jesukwe ja nire biani ni ütiäre ye tuin ütiäte nunye (1 Juan 2:2).

^ párr. 4 Tärä El Espíritu Santo, la Iglesia y los sacramentos tä niere krörö página 12 yete: “Kukwe deme Ngöbökwe ñaka kukwe ‘sacramento’ niere jire: ñakare aune tä blite ‘kukwe bäin’ yebätä. [...] Nuevo Testamento ñaka tä kukwe bäin niere ja ngökata ñöte o Eucaristía ie [Däkien Jesús Mrö Biani Deu nuainta]”.

^ párr. 7 Tärä The New Schaff-Herzog Encyclopedia of Religious Knowledge, volumen IV, página 43-​44, aune McClintock and Strong’s Cyclopedia, volumen VIII, página 836, ye mike ñärärä.

^ párr. 9 The New Cambridge History of the Bible, volumen 1, página 841 ye mike ñärärä.

^ párr. 10 Kä nengwane, sö tä nemen Dobo aune Ñänä ngwareta ja jiebiti ye ngwane nitre judío ni näire yei tä nüke gare ñongwane sö nisán kömikadre aune ye ererebätä köbö täinta kwetre. Nitre siklo kena ñaka nämene nuainne ye erere. Nitre judío kirabe yei nämene gare sö mrä krire nämene tuin klabare Jerusalén ye ngwane sö nisán kömika nämene. Sö tä nemen Dobo aune Ñänä ngwareta ja jiebiti ye bitikäre köbö raba niken ruäre ta angwane sö mrä raba nemen tuin Jerusalén. Ye medenbätä, köbö te nitre testiko Jehovakwe tä Jesús murie ketani Ngwen Törö jai ye ruäre ngwane ñaka tä nemen bare köbö te nitre Judío kä nengwane tä Pascua kwete yete.

^ párr. 20 Biblia ruäre ne mike ñärärä: A New Translation of the Bible, de James Moffatt; The New Testament​—A Translation in the Language of the People, de Charles B. Williams; y The Original New Testament, de Hugh J. Schonfield.