Nun testiko Jehovakwe ñaka cumpleaño käi ngwen juto jabätä, ñobätä ñan aune gare kwin nunye Ngöbö ñaka tö ni tuai ye nuainne. Biblia ñaka kukwe ne ñäkäire metre ta, akwa kukwe tärä keta kabre ütiäte abokän raba ni dimike, kukwe ne tuin ño Ngöböi ye mike nüke gare jai. Ani kukwe ketabokä ütiäte ne mike gare jai, aune Biblia tä dre nierebätä ye arato.

  1. Cumpleaño ye tä mritani kukwe ngwarbe mikata täte yebe. Diccionario Enciclopédico tä mike gare fiesta ne abokän näire ni üaire käme töta nemen ni fiesta käi ngwanka juto jabätä yebätä kukwe tare nuaindi. Yebätä ja ketamuko ni yekwe rikadre köbö ye näire aune “kukwe kwin raba mäkwe niedre kwe ye raba ni ye kriemike ni üaire käme yebätä” (Funk & Wagnalls Standard Dictionary of Folklore, Mythology, and Legend). Kukwe mada tä mike gare, kira täräkwata nita därere ye jä nämene niken ja kitakärebätä ne kwe dre rakaikä nibätä köbö ye näire rabadre gare gäre. Aune tärä ne arabe tä mike gare, vela mikata cumpleaño näire ye abokän kite kukwe chokakwe yekri, aune raba kukwe kwin mike nemen bare ni kräke nitre tä nütüre (The Lore of Birthdays).

    Akwa, ni ja mike kwrare, sukiare aune ‘kukwe mada chokakwe ne erere’ nuainne ye Biblia tä ñäkäire (Deuteronomio 18:14; Gálatas 5:19-21). Kirabe nitre Babilonia ye nämenentre ja tötike mukebätä aune biti nämenentre ja mike sukiare ye köböite Jehovakwe ganinte (Isaías 47:11-15). Nitre testiko Jehovakwe ñaka fiesta keta kabre ye jatani medenkri yebätä töbike krubäte, akwa ni ñaka raba dre nieta Bibliakwe kukwe chokakwe yebätä ye mike ngwarbe jai.

  2. Nitre kristiano kena ye ñaka käkwe cumpleaño ye käi ngwani juto jabätä. Diccionario keteiti tä niere, Cumpleaño aune fiesta mada mada ye kite kukwe ngwarbe mikata täte yekri” o kukwe ngwarbe drieta yekri ye erere nämene tuin nitre kristiano kena ie (The World Book Encyclopedia). Biblia tä mike gare Jesús nämene Kä tibienbätä ngwane, nitre apóstol aune nitre mada ie kukwe driebare kwe, aune kukwe meden nuaindre kwetre ye bämikani kwe ni kristiano jökrä kräke (2 Tesalonicenses 3:6).

  3. Nitre kristiano rabadre köbö keteiti aibe ngwen törö jai, ye abokän ñaka blitata nita därere köböi yebätä, ñakare aune Jesús murie ketani ye abrä nuaindre (Lucas 22:17-20). Kukwe nieta nete ne metre; ñan ñobätä aune Biblia tä mike gare “köbö te nita krüte ye bäri kwin köbö te nita därere kräke” (Eclesiastés 7:1). Jesús nämene mrä Kä tibienbätä angwane ja ngwani metre kwe Ngöbö okwäkänti; ye medenbätä köbö te niara krütani ye namani bäri ütiäte, köbö te niara därebare ye kräke (Hebreos 1:4).

  4. Biblia ñaka niere ni Ngöbö mikaka täte rabadre cumpleaño ye käi ngwen juto jabätä. Kukwe ne ñaka nuainbare nierare, ñakare aune kukwe Ngöbökwe tä blite cumpleaño ketebubätä ye abokän nitre käkwe käi ngwani juto jabätä abokän ñaka nämene Ngöbö mike täte, aune Biblia kätä mike gare köbö ye näire kukwe ñaka kwin namani bare (Génesis 40:20-22; Marcos 6:21-29).

¿Nitre Testiko monsoi tä nütüre niaratre tä kukwe kwin juen ja bäre ñaka tätre cumpleaño käi ngwen juto jabätä yebätä?

Ni rüne jökrä töi kwin ye erere, ni rüne Testiko yekwe monsoi tare krubäte ye medenbätä tätre jondron bien monsotre kwe ie köbö keta kabre te. Kä kwatire kwatire te, aune fiesta sribeta kräketre ne kwe kä ngwandre juto jabätä kwetre. Aune ni rüne tä ja ngwen Ngöbö erere, ñobätä ñan aune Ngöböta jondron bien ni niara mikaka täte ie, köbö keta kabre te (Mateo 7:11). Ye medenbätä, monso nitre Testiko yekwe ie ñaka rabai ruin tä kukwe kwin juen ja bäre. Aune kukwe nieta jatäri nekänti monsotre kätä dre niere ye ani mike ñärärä:

  • “Mä ñaka jondron ngübare ye ngwane bianta mäi ye bäri kwin” (Tammy, kä 12 biti).

  • “Ti rün ñaka jondron bien tie cumpleaño tikwe näire, akwa tä jondron bien tie köbö madate ti ñaka ngübare ye ngwane ye ütiäte ti kräke” (Gregory, kä 11 biti).

  • “Köbö ye näire monsotre kätä jondron mane ye aibe kwete aune tä kantare, fiesta ye erere ñaka tuin kwin tie, nunta nuainne gwi ye bäri kwin ti kräke” (Eric, kä 6 biti).