Känändre nekänti

MONSOTRE BATI TÄ KUKWE NGWENTARI

¿Tikwe dre nuaindre ne kwe ti ñan tädre ulire krubäte?

¿Tikwe dre nuaindre ne kwe ti ñan tädre ulire krubäte?

“Ja ketamukotre tikwe tä ja tuin kukwe tare ben ye ngwane, ti raba niaratre dimike ne kwe ja rabadre ruin kwin ietre ye gare ietre. Akwa tita kaibe cuarto tikwe te ngwane tita ja muaire arato ye ñaka gare nitre jökrä ie” (Kellie).

“Tita ulire ye ngwane, tita kämikekä ni madabätä. Aune ti nübaita niken basare ngwane, tita kukwe keta kabre känene ñan rikakrä. Tita kukwe ye rükente kwin, ñobätä ñan aune ja ruin ño tie ye ñan nemen gare ti mräkätre ie” (Ricardo).

Ja tärä nemen ruin ye erere mäi ngwane, kukwe käme tä nemen bare mäbätä ye mäkwe ñan nütü jötrö ngwarbe jabätä. Ni jökrä ie ruäre ngwane ja tärä nemen ruin kore. Nitre brare aune merire kirabe ja ngwanka metre Ngöböi ye ruäre ngwane ja namani ruin ulire arato ye Biblia tä mike gare (1 Samuel 1:6-8; Salmo 35:14).

Ruäre ngwane drebätä mätä ulire ye gare mäi, akwa ruäre ngwane ñakare. Anna, abokänbiti kä 19, tä niere: “Kukwe tare ben mä tädre ja tuin ye ñan aibe ngwane mä raba nemen ulire; kukwe tädre kwin jökrä, akwa batibe ja raba nemen ruin ulire mäi. Ñan nie bä, akwa ye erere nemen bare”.

Kukwe bökänbätä mätä nemen ulire o ñakare, akwa ja di ñan nemena mäi ja tuakäre kukwe yebe ngwane, mäkwe ja di ngwan kukwe ne nuainne:

  1. Mäkwe blita ni iti ben. Job ni ja ngwanka metre Ngöböi käkwe kukwe ne niebare töi ulirebiti: “¡Tita ulire krubäte yete ta tibike blite!” (Job 10:1).

    “Tita blite ni madabe aune ja ruin ño tie nüke gare ie ye tä ti töi mike jäme. Ni ye tä kö kite tie ti diankakäre kämäkäte yete ye kwrere tä nemen ruin tie” (Kellie).

  2. Ja ruin ño mäi ye mäkwe tika. Ye käkwe mä dimikai krubäte, mätä ulire ye köböite mä ñan töbike kwin ye ngwane bäri raba mä dimike. Ñodre, rei David käkwe salmo tikani ye ruärebätä kukwe nämäne mate tare niarabätä ye tikani kwe (Salmo 6:6). Ja ruin ño mäi ye mäkwe tikadre täräbätä ye köböire, “ja ngwandre töbätä aune ni töi mikani töbikakäre” ye erere mäkwe nuaindi jankunu (Proverbios 3:21).

    “Kukwe keta kabre tä nemen ti töite ye tita tike täräbätä ngwane, tä ti dimike kukwe ye ükete ja töite. Jata nemen ruin ño tie ye tita tike täräbätä ngwane, nüke gare kwin tie aune ti töita nemen bäri jäme” (Elena).

  3. Dreta mä mike töbike ye mäkwe nie Jehovai. Biblia tä niere: “Munkwe blita Ngöböbe jakrä amne, kukwe jökrä mike gare ie munkwe [...]. Kä jäme Ngöbökwe abko ñan rükadre gare jire ni kä nebtäye [...] käkwe mun moto amne mun töi ngibiadibti kuin” (Filipenses 4:6, 7).

    “Ti töi nämä ño ye tikwe ja di ngwanba mike nüke gare jai. Ti ñan törbaba ja tuai ulire mada kukwe ngwarbebätä, aisete Jehovakwe ti dimikadre kä ngwen juto jabätä ye tikwe ribeba ie aune ye ngwane batibe, ja jataba nemen ruin bäri kwin tie. Orasion ye ñan ngwarbekäre, ñakare aune raba ni dimike ye rababa gare tie” (Esther).

    Mäkwe ja di ngwandre aune ni mada käkwe mä dimikadre ye köböire ja ñaka rabai ruin kämäkäte o ulire krubäte mäi.

    Mä raba kukwe ne nuainne: Mäkwe ñäkä Salmo 139:23, 24 yebätä aune ye erere mäkwe orasion nuain. Mäkwe ja drie ja brukwä tätebiti Jehovai aune ñobätä jata nemen ruin ulire mäi ye mä dimikadre kwe mike nüke gare jai ye mäkwe ribe ie.

Ne madakäre, Ngöbö Kukwei ye tä mäkwe ja dimikakäre ye mäkwe ngwan törö jai. Kukwe nieta Bibliabätä yebätä mäkwe töbikadretari aune ye köböire kukwe kwin rabai bare mä kräke ye rabai gare mäi (Salmo 1:1-3).

Ja rabadre ruin jankunu ulire mäi

Raúl tä niere: “Ruäre ngwane ti ñaka tö rükai krö jire ja tuakäre jata nemen ruin jankunu ngwarbe tie yebe”. Bren depresión tä nitre kwati yebätä ye erere tä Raúlbätä. Kukwe mikani gare yekänti nieta, monsotre bati nibokä keteitire keteitire ye ngätäite iti käkwe ja tuai bren yebe jämi nemen tän ye känenkri.

Bren depresión tä mabätä, ¿ye ñokänti raba nemen gare mäi? Kukwe keta kabre tä mike gare. Ñodre, käta juto nibätä o nita jäme akwa batibe nita nemen rubun aune nita nemen ja ngwen jene, ni ñaka tö ni mada tuabätä jire, ni ñaka tö jondron nuainbätä, mröre, kübien aune jata nemen ruin ngwarbe o ngite nie.

Erametre, kukwe kädrite ye ruäre tärä nemen bäsi ni jökräbätä. Akwa, bämän tä niken krobu o bäri ta aune jata nemen ruin jankunu ye erere mäi ngwane, bäri kwin mäkwe blitadre mä rün bätä mä meye ben aune niken doctor känti. Mätä nemen ulire ye bren köböite o ñakare ye doctor raba mike gare mäi.

Bren depresión tä mäbätä niedre mäi ngwane, mä ñaka rabadre jakaire kukwe yebätä. Kräkä bianta bren ye kräke ye köböire, ni kwati tä ja tuin bren yebe ie jata nemen ruin bäri kwin, o bäri kä jutobiti ja nämäne ruin ño ietre käne ye kräke. Ye medenbätä, depresión köböite jata nemen ruin ulire mäi o kukwe madabätä mätä nemen ulire, akwa käre mäkwe kukwe ütiäte tä Salmo 34:18 ne ngwan törö jai: “Jehová tä nitre brukwä nötaninte ye ken; aune nitre di ñakare ye niarata mike kwäre”.