Känändre nekänti

Indice yete känändre

 NITRE TÖ MIKAI GARE JAI

¿Jondron nuainta Navidad käi ngwankäre juto jabätä ye käme?

¿Jondron nuainta Navidad käi ngwankäre juto jabätä ye käme?

Fiesta Navidad ye nitre kristiano käkwe kömikani Jesús därebare ye käi ngwankäre juto jabätä nieta käre. Akwa ñokänti Navidad ye nuain jatani Jesús därebare ye käi ngwankäre juto jabätä ye nitre kwati tä ngwentari jai.

Kena, Santa Claus, o Papá Noel yebätä kukwe mikata era jai. Ni ye bämikata kä nengwane, kä jutobätä, dän tain kitani jabätä, aune klo ngwen, bätä krärä bäräkä tain ye kädrie namani krubäte kä 1931 yete jondron ñadre mrä mikani gare ye ngwane. Kä 1950 ye ngrabare, kä Brasil yekänti Santa Claus ye kwita tö namani ni bä ngäbe kwrere nünanka kä yekänti yebe: Vovô Índio (Abuelo Indio). ¿Namani bare ietre? Profesor Carlos Fantinati tä niere ye erere, Papá Noel ye ñaka Abuelo Indio ye aibe ganainbare, ñakare aune “monso chi Jesús ye ganainbare kwe arato, ye köböire ja känenkäre mikani bäri kri fiesta kä 25 diciembre ye käi ngwankäre juto jabätä”. Akwa kukwe mikata era jai Santa Claus yebätä ye ñan aibe tuin jene Navidad yete. Arato kukwe meden mada mikata era jai, yebätä ani töbiketa nitre kristiano kena nämene nüne ye näire.

Encyclopedia Britannica tä niere: “Siklo 2 yete nitre kristiano kena ye näire, nitre kristiano ye ñaka tö namani nitre murie ketani därebare ye käi ngwain juto jabätä, Jesús därebare ye ñaka käi ngwani juto jabätä kwetre arato”. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nitre kukwe ngwarbe mikaka täte nämene cumpleaño ye nuainne, yebätä ñaka rabadre nuainne jire chi. Ne madakäre, Jesús därebare köbö medente ye nie ñaka Bibliabätä.

Nitre kristiano töi nämene ño cumpleaño yebätä, siklo 4 yete, Iglesia Católica käkwe Navidad ye ükaninte käi ngwankäre juto jabätä. Iglesia tö namani kukwe kwetre ye mikai bäri ütiäte, aune yekäre nitre romano nämene kukwe ngwarbe mike täte aune nuainne ye köböire nuainbare kwetre. Kä kwatire kwatire te, köbö 17 diciembre nemen 1 enero yete “nitre romano jökrä bäsi nämene mröre krubäte, jakain ngwianbätä, nämene niken fiestabätä aune nämenentre jondron mada nuainne ngöbö kwetre yei”, P. Restad tärä tikaka tä niere tärä kwe Christmas in America (La Navidad en América) yebätä. Köbö 25 diciembre yete Ñänä trä ñaka nötöte nämene nüke ye niaratre nämene käi ngwen juto jabätä. Navidad ye ükaninte köbö ye arabe te kwetre angwane, nitre romano ñaka namanina ñänä ye käi ngwen juto jabätä ñakare aune töi mikani kwetre Jesukristo käi ngwen juto jabätä. Tärä kwetre Santa Claus, a Biography (La biografía de Santa Claus) yete, Gerry Bowler tä niere Jondron nuain nämene fiesta yete ye nitre romano nämene käi ngwen juto jabätä. Erametre, niaratre nämenentre fiesta mrä, ye käi ngwen juto jabätä akwa jondron nuain nämene käne ye erere nämenentre nuainne jankunu.

Ye medenbätä, nitre ngöbö ngwarbe mikaka täte ye käkwe fiesta ye kömikani kena. Stephen Nissenbaum käkwe tärä kwe The Battle for Christmas (La batalla en pro de la Navidad) yebätä niebare kwe “fiesta Navidad ye nitre kukwe ngwarbe mikaka täte nämenentre nuainne akwa nämenentre bämike kristiano ye erere”. Ye medenbätä fiesta ye ñaka tuin kwin Ngöbö ie aune Monso kwe, Jesukristo yei. ¿Kukwe ye ñaka ütiäte? Biblia tä niere: “Kukwe era metre Ngöbökwe abko ñakare ja kwrere jire chi kukwe käme yebe. Erere arato, kä iko abko ñakare jire chi kä ngwen kwrere” (2 Corintios 6:14). Kri dokwä tolene ye erere Navidad ye tä tolene krubäte “dötabiti ñaka raba metre” (Eclesiastés 1:15).