Känändre nekänti

Indice yete känändre

 MÄKWE TÖDEKA NIARATRE ERERE | TIMOTEO

Monso tare tikwe aune Ngöbö mike metre täte

Monso tare tikwe aune Ngöbö mike metre täte

TIMOTEO nämene nüne yekänti tä kä mikekä, kukwe tä ja känenkäre kräke yebätä töita. Tä näin ja ketamuko kwe ye jiebiti kä ye gare kwin ie. Juta Listra tä ngutuä chi yete kä kiare yebiti ye kite tuin niken nekä niara trökri. Timoteo jatani jibiti ye ngwane meye aune mölöi okwä ñöi namani nen ye niara tä ngwenta törö jai ye ngwane kötani kwe. ¿Ja kwitadrete kwe aune nikradre mrä kwe ja jiebiti?

Nane nane, apóstol Pablo tä mike ñärärä aune tä kötö ben dimikakäre. Timoteo jämi blite krubäte töi jämebiti ye gare Pablo ie, akwa monso yebätä kä juto ye tä töi mike ñan krütare. Timoteo yebiti kä niena 20 näre aune tä Pablo tarere bätä mike ütiäte jai. Matare, monso bati ne tä näin ni Ngöbö mikaka metre täte ne mukore mente ju kwe ye bäre mento. Nändi gürere kwetre aune rüte mrenbiti, aune kukwe keta kabre tare ben ja tuai ji ngrabare kwetre. Timoteo käkwe mräkä ye tuaita o ñakare ye ñaka gare ie.

¿Ñobätä monso ne käkwe ja töi mikani kukwe ne den ja käne? ¿Ja di ngwani krubäte kwe ye ütiäte? ¿Timoteo tödekabare ye tä dre driere nie?

“NÄMENE CHI YE NGWANE”

Jämi niken mento ye känenkri kä nikani ruäre ta yebätä ani töbike. Listra, yekänti niara ngübabare raba ruin nie, juta chi ye nemenkä kaibe kä kiare kare yekänti. Nitre yei kukwe grieko ye nämene nüke gare raba ruin nie, akwa nämenentre blite kukwe yete, licaónico yebiti. Bati kä namani nokre kä kwekebe yekänti: nitre misionero nibu, Pablo bätä Bernabé, juta Iconio yekänti nükanintre. Nämenentre kukwe driere ye ngwane, ni iti ñaka näin jutuabare Pablo ie aune niara nämene kukwe driere yei nämene tödeke namani tuin ie. Yebätä Pablo käkwe jondron ñan tuabare nuainbare aune mikaninta kwin kwe (Hechos 14:5-10).

Nitre nünanka kä yekänti abokän krütani ye ngöbö keta kabre nämene ngwaka ngwen nie nämene ye nitre kwati nünanka Listra nämenentre mike era jai. Ye medenbätä, Pablo ye abokän ngöbö Hermes aune Bernabé abokän Zeus ara namanintre nütüre. Nitre ye käkwe bäsi jondron kukwani nitre kristiano nibu töi bobre yei mikakäre ngöböre jai akwa niaratre ñaka tuanimetre nuainne jire (Hechos 14:11-18).

Akwa, nitre ruäre Listra käkwe ñaka niaratre ye mikani tuin jai ngöbö nibu ngwarbe kädrie nämene ye erere, ñakare aune nitre metre kukwe kwin krubäte mikaka gare ye erere mikani tuin kwetre jai. Ñodre, Eunice, meri judío nämene gure ni grieko * ben, aune meye kwe Loida käkwe Pablo bätä Bernabé kukwe nuabare kä jutobiti. Mrä mada, nitre judío tö namani kukwe kwin kukwe nuai ye mikani gare ietre: Mesías ye nükani aune kukwe keta kabre niebare niarabätä ye mikani nemen bare kwe.

¿Pablo nükani ye matani ño Timoteo yebätä? Monso ye “nämene chi ye ngwane” kukwe Ngöbökwe tikani griekore ye driebare ie (2 Timoteo 3:15TNM). Niara meye aune mölöi ye erere, Pablo bätä Bernabé nämenentre kukwe metre driere Mesías yebätä ye nükani gare ie. Aune, Pablo ni bren mikaninta kwin yebätä töbike. Timoteo nämene chi  ye ngwane ni ye tuani bä kabre kwe ji ngrabare Listra raba ruin nie. ¡Akwa nengwane krire kena tä tuin dikekä! Ye arabätä meye aune mölöi, bätä niara käkwe ja mikani kristiano. Nitre rüne aune meyere bätä ruai aune mölöi kä nengwane ye raba ja tötike krubäte Eunice bätä Loida yebätä. Mun raba kukwe kwin bämike arato monsotre ye kräke.

“NIKWE JA TARE NIKADI KRI”

Nitre kwati Listra käkwe ja mikani kristiano yebätä kä namani juto krubäte kukwe kwin ja känenkäre mikani gare ietre yebätä. Akwa ja mikadre kristiano ye ñaka nuäre namani gare ietre arato. Nitre judío nünanka Iconio bätä Antioquía ja mikaka rüere ye nükanintre Listra aune nitre töi mikani bäri kwetre Pablo bätä Bernabé rüere. Bengwairebe nitre namani rubun ye nikanintre Pablo jiebiti aune täkäni jäbiti kwetre. Metani krubäte ye bitikäre, ngö namani tibien. Nitre namani rubun rüere yekwe jäkäni tibienta juta ye bäre mento aune ngatanina namani ruin ietre (Hechos 14:19).

Nitre ja tötikaka Listra nikanintre Pablo nämene yekänti aune ja ükaninkrö bäreta kwetre. Pablo jatani betete aune nükaninta krö, ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä aune nikaninta bobukäre juta yete, yebätä töi namaninta jäme krubäte. Jetebe se kwrere, niara aune Bernabé nikanintre Derbe kukwe driekäre jankunu. Nitre mikani kwetre ja tötikaka yete arato, ye bitikäre ñaka kä jürä ngwani kwetre jabätä aune nikaninta bobukäre Listra, nuain raba tare ye kärera. ¿Ñobätä nikaninta bobukäre? Nikaninta “nitre tödekaka Jesubti kita[käre] nünenkä dite”. Monso Timoteo, töita ñan krütare Pablo bätä Bernabé kukwe nuin ye bämike ja töite. Jondron nämene ja känenkäre nitre kristiano kräke ye kwin krubäte, yebätä ñaka ngwarbekäre nämenentre ja tare nike nämene niere ietre. Niebare kwetre ie: “Ngöbö ngämi gobrane nibti [...], ye känenkri nikwe ja tare nikadi kri” (Hechos 14:20-22).

Pablo käkwe Timoteo tötikani ye kani ngäbiti kwe ja brukwä tätebiti

Kukwe ye ererebätä Pablo nämene nüne ye jutuabare Timoteo ie, nitre ja mikani rüere akwa niara ñaka kä jürä ngwani jabätä kukwe kwin ye driekäre nitre mada ietre. Timoteo ja ngwain niara erere angwane, nitre nünanka bäre ye rabai rüere ye namani gare ie. Niara rün arato rabai rüere. Akwa ñaka jondron o ni mada tuainmetre kwe ja di ngwen nekä Ngöbö mikakäre täte. Kä nengwane monsotre kwati tätre ja ngwen Timoteo erere arato. Tätre ja ngwen töbätä ja ketamuko tödeke krubäte raba niaratre dimike ye känene aune rabadre dimike näin ja käne. Niaratre rüeta nakainkä akwa ñaka ja di ngwen nekä arato Ngöbö metre ye mikakäre täte.

 “NAMANI BLITE KUIN TIMOTEOBTÄ”

Kä kubu o komä ye bitikäre, Pablo nikaninta Listra, nieta kena kukwe nekänti ye erere. Apóstol Pablo nükaninta yebätä Timoteo gwirete kä namani juto krubäte raba ruin nie, ye ngwane Silas nükani mukore. Akwa, Pablo nükaninta ye käi namani jutobätä arato. Niarakwe kukwe metre nökani nüra kwrere ye ririabare ño ye tuani ja okwä jeñebiti kwe. Yete Loida bätä ngängän kwe Eunice kwani ie, meritre nibu kristiano ye nämene “tödeke kwatibe Ngöböbti” ye käi nämene jutobätä (2 Timoteo 1:5). ¿Aune Timoteo?

Pablo janamene mrä ye bitikäre, monso ye ririabare krubäte ja üairebiti namani gare ie. Ja mräkätre Listra bätä Iconio “namani blite kuin Timoteobtä”, kä ye nämene nemenkä kilómetro 32 kä noreste yekri (Hechos 16:2). ¿Ñokänti kädrie nämene kwin krubäte?

Timoteo “nämene chi ye ngwane” meye aune mölöi “kukwe deme tikani” driebare ie ye ngätäite, kukwe ütiäte nämene monsotre kräke (2 Timoteo 3:15). Keteiti tä niere: “Mätä bati ye ngwane mäkwe Ni Ütiäte Kri mä Sribekä ye ngwan törö jai” (Eclesiastés 12:1). Timoteo ja mikani kristiano ye ngwane kukwe ne namani bäri ütiäte kräke. Nikwe kukwe kwin driedre Monso kwe Jesukristo yebätä, ye ngwane bäri nita Ngöbö ni Sribekä ye ngwen törö jai nükani gare ie. Bätärekä bätärekä ñaka jatani kä jürä ngwen jabätä blitakäre aune kukwe kwin ye mikani gare ja dibiti kwe.

Niara jatani nirien ja üairebiti ye nitre nämene konkrekasion jie ngwen ye käkwe gani. Monso ye nämene nitre mada dimike ño ye tuani kwe ye käkwe kä mikani jutobätä. Akwa niara nämene nirien ja üairebiti ye Jehovakwe tuani arato, ye abokän bäri ütiäte. Kukwe rabai bare Timoteo yebätä ye Ngöbökwe mikani gare ruäre, ñodre sribi meden nuaindi ja känenkäre kwe konkrekasionte ye erere. Pablo janamene Listra ye ngwane, Timoteo raba niken niara mukore kä ngrabare sribi misionero ye nuainkäre ye gani kwe. Ja mräkätre ie monso ye nämene gare, ye töi nämene apóstol ye erere arato. Kise mikani Timoteo yebiti kwetre, yebiti bämikani kwetre niara dianinkä sribi ütiäte nuainkäre Ngöbökrä (1 Timoteo 1:18; 4:14).

Timoteo ñaka nämene kukwe ye ngübare raba ruin nie, aune mräkätre kukwebätä nämene tö ngwen krubäte ie yebätä töi namani ñan krütare. Nämene juto nänkäre Pablo * ben. Timoteo rün ye ñaka kristiano, monso kwe ye näin kä ngrabare sribi mikani kisete ye nuainkäre namani gare ie, ¿ye ngwane töi namani ño? Niara töi nämene kukwe madabätä monso kwe ye kräke raba ruin nie. ¿Aune Timoteo meye bätä mölöi yekwe töbikabare ño? Erametre, ja namani ruin ütiäte ietre niara yebätä, näin ño yebätä namanintre töibikaire akwa ñaka bämikani kwetre.

Kukwe nekänti nikwe miri gare kena, bati dekä Timoteo nikani Pablo yebe, ye ngwane sribi mrä diani kwe jai abokän köböire nändi kwe kä keta kabre känti. Kia kia jatani kä mikekä Listra ye ngwane, jä aune krikä kwatire kwatire ngö namani ngoto täni ye nämene ngwen mente kä ñaka gare ie ye kokwäre. Kä jatani de, niaratre nänbare krubäte ye bitikäre, Pablo, Silas bätä Timoteo namanintre Iconio. Nitre apóstol aune nitre umbre Jerusalén käkwe kukwe ükaninte mrä ye Pablo bätä Silas nämene mike gare ye monso ye nämene mrusaire. Nitre kukwebätä juta yete dimikani ño kwetre ye tuani kwe arato (Hechos 16:4, 5). Akwa krire kömikani yete.

Konkrekasion jökrä Galacia tuaninbiti kwetre ye bitikäre, nitre romano ji keta kabre kwata kri sribebare ye tuanimetre kwetre ja jiebiti aune nänbare kilómetro kwati krubäte kwetre kä kiare mente tibien Frigia yebiti, nikanintre käne ngwitärikri ye bitikäre nikanintre nedrinkri. Ngöbö üai deme kukwe niebare ietre ye erere nuainbare kwetre, namanintre Troas bätä nikani rute Macedonia kokwäre (Hechos 16:6-12). Ye ngwane, Timoteo raba Pablo dimike krubäte ye namanina gare ie. Mikaninte kwe Berea Silas ben (Hechos 17:14). Arato tuanimetre niken kaibe kwe Tesalónica. Kukwe nuainbare Timoteo okwäbiti ye erere nuainbare kwe aune nitre  kristiano yete ja ngwanka metre ye dimikani kwe tödeke bäri (1 Tesalonicenses 3:1-3).

Pablo tikani Timoteo yebätä: “Ñobtä ñan angwane tita mun tarere metre, ye kwrere Timoteo aibe käta mun tarere, aisete tikwe niara juandi mun känti mun die mikakäre” (Filipenses 2:20). Ñaka ja töbiti kukwe ye nie nämene Timoteo yebätä, ñakare aune nämene sribire krubäte, töi nämene bobre aune ja tuani kwe kukwe tare ben ye ngwane kä ngwani nüke kwe jai ye köböire kädriebare kwin. ¡Kukwe kwin krubäte bämikani kwe monsotre kä nengwane kräke! Mä monso angwane, mätä jondron kwin nuainne kä nengwane yebätä mä rükai gare ye mäkwe ngwan törö jai. Kukwe ütiäte tä mä kisete: mäkwe Jehová mikadre käne aune mäkwe ja töi mikadre kwin ni mada kräke bätä mäkwe ni mada mikai ütiäte jai angwane, ye köböire mä kädriei kwin.

“MA JATA JÖTRÖ TI KÄNTI NETE JA TUAKÄRETA TIBE”

Timoteo nämene monsore ye ngwane, ja töi mikani kwe Ngöbö mike täte

Kä nikani 14 ta yete, Timoteo sribibare krubäte apóstol Pablo ja ketamuko kwe yebe gwaire. Niara yebe kä ngwani juto krubäte kwe jabätä, akwa ja tuani kwetre kukwe tare ben arato (2 Corintios 11:24-27). Bati, kitani ngite arato kukwe driebätä (Hebreos 13:23). Pablo ye erere, Timoteo nämene ja mräkätre ye tarere krubäte aune nämene niaratre töibikaire. Apóstol ye käkwe tikabare ie: “Mä okwä ñöita nüke töre tie” (2 Timoteo 1:4, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). Nitre nämene ja muaire yebe Timoteo nämene müen arato, ñobätä ñan aune ja nämene ruin nitre ye erere ie, aune nämene dimike bätä töi mike jäme (Romanos 12:15). Ni jökrä käkwe ja kitadre ye erere nuainne.

Pablo nämene Timoteo tarere krubäte; ni rün töi kwin ye kwrere, jie ngwani kwe aune mäträbarebätä kwe. Niara rabadre ja ngübarebiti ja mäkäkäre kwin Jehovabe aune rabadre nirien jankunu ja üairebiti ngwani törö bati bobu kwe ie (1 Timoteo 4:15, 16). Nämene monsore aune kukwe nämene nainte ie akwa ye ñan aibätä ñaka rabadre ja di ngwen jankunu jondron kwin nuainne niebare kwe ie (1 Timoteo 1:3; 4:6, 7, 11, 12). Niara raba ja kräkäi mike ño ye Pablo niebare ie arato, käre ngirie nämene bren yebätä raba ruin nie (1 Timoteo 5:23).

Ja känenkäre, Pablo ye murie keta köböi namani gare ie, yebätä tärä mrä tikabare kwe Timoteo ie. Ribebare kwe ie: “Ma jata jötrö ti känti nete ja tuakäreta tibe” (2 Timoteo 4:9). Timoteo nämene tare krubäte Pablokwe, yebätä niebare kwe: “Ti ngobo tare tikwe [...] tä näin metre ni Dänkienbe” (1 Corintios 4:17). Ye medenbätä nämene mrä nire ye ngwane tö namani tuai ja ken. Aune ni, ¿nita ni mada dimike? ¿Nitre tä ja tuin kukwe tare ben ye tätre ni känene ja mukore?

¿Pablo murie keta jämi ye känenkri Timoteo käkwe tuaninta? Ñaka gare nie. Akwa ja di ngwani kwe Pablo dimikakäre aune töi mikakäre nuäre bätä ja mräkätre mada kwati dimikani kwe ye gare metre nie. Erametre Timoteo kä ye ererebätä ja ngwani kwe, niara kä ye “tä Ngöbö käikitekä” meden gärätä. Niarakwe tödekabare krubäte yebiti kukwe kwin bämikani kwe monsotre aune nitre umbre ye kräke.

^ párr. 9 Mäkwe kukwe “¿Ne gare mäi?” ye mika ñärärä täräkwata nebätä.

^ párr. 20 Timoteo ja tarei juda kwata tikadrekä, ye Pablo käkwe ribebare ie ye ngwane ja töi mikani juto kwe nuainkäre. Kukwe ye ñaka ribe nämene nitre kristiano ie, akwa Pablo ñaka tö namani nitre tuai ngoto ritekä monso yebätä ñobätä ñan aune rün ye ñaka judío (Hechos 16:3).