Juta ye nämene ja tare nike. Mräkätre kirakira ye erere arato, nitre judío siklo kena ye käkwe orabare krubäte ne kwe Ngöbökwe mikadre kwäre, juta Bäri dite Roma nämene ngwen ja tare nike ye kisete. Ye ngwane Jesús namani gare ietre, aune Jesús ye Mesías käbämikani ye ara o ñakare ye niaratre ruäre namanintre ngwentari jai. Ye medenbätä “niarakwe nitre Israel mikai kwäre” nitre romano ye kisete nämenentre ngübare (Lucas 24:21, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). Niaratre tö namani ja mikamana kwäre ye erere ñaka namani bare, akwa ye ñan aibe ñakare aune kä 70 yete, nitre rükä romano yekwe Jerusalén aune templo ye ganinte.

¿Ñobätä ñaka nitre judío ye mikani kwäre kwe, nuainbare kirabe kwe ye erere? ¿O ñobätä ñaka tuanimetre kwe rüre ja kriemikakäre? ¿Ngöbökwe ja töi kwitabare rü yebätä? Ñakare. Ñakare aune nitre judío ñaka namanina ja mäke käne ye erere Ngöböbe, ñobätä ñan aune ñaka Jesukristo kani ngäbiti kwetre Mesías ye erere (Hechos 2:36). Ye köböite, Ngöbö ñaka namanina niaratre kain ngäbiti aune ñaka namani juta dianinkä kwe ja kräke ye erere (Mateo 23:37, 38).

Nitre judío aune Kä Käbämikani Ngöbökwe ye Ngöbö ñaka namanina kriemike. Ye medenbätä, nitre judío ye ñaka rabadrera niken jire mada rüre aune Ngöbö täi bentre ñaka rabadrera niere. Jesukwe mikani gare ye erere, Ngöbö ñaka namanina juta Israel ye kain ngäbiti, yebätä ñaka namanina dimike. Yete ja käne, niarakwe juta ja üaire kain ngäbiti, Biblia tä kädeke “Israel Ngöbökwe” (Gálatas 6:16, NGT; Mateo 21:43). Ngöbökwe nitre kristiano braibe dianinkä ye abokän namani Israel Ngöbökwe. Ye medenbätä siklo kena yete niebare ietre: “Mun juta Ngöbökwe mtare” (1 Pedro 2:9, 10).

Nitre kristiano namani juta Ngöbökwe yebätä, ¿Ngöbökwe mikani kwäre nitre romano ye kisete aune rübare kwe niaratre dokwäre? ¿Tuanimetre kwe rüre ja ngie mikakäre? Ñaka nuainbare kwe. ¿Ñobätä ñaka nuainbare kwe? Nikwe miri gare jai kukwe käne yebätä erere, Ngöbö nämene rü nuainmana ye ngwane, ñongwane ni rikadre rüre ye Ngöbö aibe raba niere. Siklo kena yete, Ngöbökwe ñaka rübare nitre kristiano ye dokwäre aune ñaka tuanimetre rüre kwe. Ye tä mike gare metre Ngöbö kräke kä jämi nüke kukwe käme nuainta aune nitre ngwanta ja tare nike ye mikakäre krüte.

Nitre kristiano kena ye rabadre köbö ngübare bätärekä ne kwe Ngöbökwe kukwe ye ükadrete, nitre Ngöbö mikaka täte kirabe käkwe ngübabare ye erere. Ngöbö jämi köböikite angwane, niaratre ñaka rabadre rüre ja töi jeñebiti rüe yebe. Jesukristo käkwe kukwe ye mikani gare metre; ñaka nitre ja tötikaka kwe ye töi mikani kwe rüre. Ñakare aune niebare kwe ietre: “Munkwe mun rüe tare amne nire nire tä näin kisere mun jiebti mun mikakäre ja tare nike, ye abko kräke munkwe blita Ngöböbe” (Mateo 5:44). Nitre rükä romano jatai Jerusalén rüere mikani gare kwe ye ngwane, niaratre ñaka rabadre rüre niebare kwe ietre ñakare aune, gitiadre, aune ye erere nuainbare kwetre (Lucas 21:20, 21).

Ne madakäre, apóstol Pablo käkwe tikani: “Munkwe  ñaka ja ngie mika akwle, [...] ñobätä ñan aune tä tikani krörö: ‘Ja ngie mikadre ye tä ti kisete; tikwe ja ütiä mikai, nieta Jehovakwe’” (Romanos 12:19TNM). Ngöbökwe kukwe niebare kirabe yebätä Pablo nämene blite, tä tikani Levítico 19:18 bätä Deuteronomio 32:35 ye erere. Kirabe Ngöbö nämene juta kwe ye dimike rü yebätä rüe ganainkäre ye nikwe mirira gare jai. Pablo kukwe ye arabe niebareta, ye tä mike gare siklo kena yete, Ngöbö töi nämene ja erebe rü yebätä; rü ye köböire nämene nitre niara mikaka täte ye kriemike aune kukwe käme nuain nämene bätä nitre ngwan nämene ja tare nike ye mika nämene krüte. Namani bare kirabe ye erere, ñongwane rü nuaindre aune nire rikadre rüre ye Jehová aibe nämene niere.

Ne tä mike gare metre, Ngöbökwe ñaka nitre kristiano kena ye juani rübätä. Aune kä nengwane, ¿Ngöbö tärä nitre ruäre Kä tibienbätä dimike rükäre? ¿Kä nükanina ne kwe Ngöbökwe rüdre nitre niara mikaka täte ye mikakäre kwäre? ¿Rü nuainta kä nengwane ye tuin ño Ngöbö? Kukwe ngwantarita ne mikata gare kukwe ja käne yekänti.