Matare, nitre kwati ngwanta ja tare nike. Ngöbökwe niaratre dimikadre ye tätre kärere ja dibiti; akwa Ngöbökwe kukwe nuai o ñakare ye tätre ngwentari jai. ¿Aune nitre tä rüre kukwe blo nuainta ni madabätä ye mikakäre krüte yebätä dre nie raba? ¿Tätre kukwe nuainne ye nemen debe Ngöbö kräke aune tä dimike?

Rü Armagedón ye köböire rü mada jökrä ye mikai krüte

Mäkwe ngwan törö jai: Nitre tä ja tare nike kä tibienbätä ye tuin Ngöböi aune ye ükaite kwe (Salmo 72:13, 14). Ngöbö tä käbämike Bibliabätä, nitre “ja tare nikaka” ye mikai nüne töi jämebiti kwe. ¿Ñongwane nuaindi kwe? “Ni Dänkien Jesu tä kä käinbti abko jatadita angele dite dite kwe ben [...], nire nire ie Ngöbö gare ñakare amne ñan tä ni Dänkien Jesu kukwei kuin mike täte, ni ye abko niarakwe mikadi ja ngie nuen.” (2 Tesalonicenses 1:7, 8.) Jesukwe kukwe nuaindi ne rabai bare ja känenkäre, “[rü] köbö kri Ngöbö dite jökräkwe” yete, rü ye kädekata Armagedón arato (Apocalipsis 16:14, 16).

Köbö ye rükai ngwane, Ngöbökwe ñaka ni kä tibienbätä juain, ñakare aune monso kwe Jesukristo bätä nitre mada üaire ye juain kwe rüre nitre käme yebe. Nitre rükä kä kwinbiti dite krubäte ye käkwe kukwe tare nuainta nitre ngwankäre ja tare nike ye mikai krüte (Isaías 11:4; Apocalipsis 19:11-16).

Ne tä mike gare, Ngöbö ñaka ja töi kwite tä rü mike tuin ño jai yebätä. Rü yebiti niara töi täbe nitre mikata ja tare nike aune kukwe käme nuainta ye diainkä. Aune kirabe ye erere, ñongwane rü nuaindre aune nire raba niken rüre ye Ngöbö aibe raba niere. Ngöbökwe ja töi mikanina kukwe käme nuainta ye mike krüte aune nitre mike kwäre nitre blo ye kisete ja känenkäre aune Monso kwe  Jesukristo käkwe rü ye jie ngwain ye nibira gare nie. Ye medenbätä rü jökrä nuainta kä nengwane ye ñaka nemen kwin Ngöbö kräke, kukwe metrebätä nuaindre rabadre ruin nitre ie ye kärera.

Ani bämike: ni nibu ja etebare rabadre ja mete rün ñaka gwi ye ngwane ye bämike ja töite. Ja rabadre ken ietre aune ye ngwane rün ñäkädre köte ietre. Iti käkwe kömiri käne iti yekwe niedre aune iti ye nietre eteba yekwe nunie tare. Nibutre tö nibi rün ye tuai ja kukwei ye mike era jai. Akwa, nibutre kukwe nuadre kwe ye bitikäre, ñaka rabadre ja mete jankunu aune niara rükaita ye ngübadre kwetre niedre kwe ietre. Ni nibu ja etebare ye käkwe kukwei mikadre täte kä braibe te, akwa ye bitikäre rabadreta ja mete. Mrä mada rün rükadreta ye ngwane, rabadre rubun monsotre nibu ye kräke aune ñaka kukwei miri täte kwe yebätä miri ja jie nuin kwe.

Matare, juta ketebu tätre rüre jabe ye tätre ja di kärere Ngöböi. Akwa rü ye kwrere nuainta yekri niara ñaka ja mike jire. Biblia tä niere arato: “Ni mda mdakwe kukwe nuen käme mun rüere, akwa munkwe ñan kukwe nuenta käme btä ja dokwäre” aune tä niere arato: “Munkwe ñan ja ngie mika au” (Romanos 12:17, 19). Ne madakäre, niarakwe rüdi ye ni kä tibienbätä rabadre ngübare bätärekä tä niere ietre, aune ye rabai bare Armagedón yete (Salmo 37:7). Juta tä nemen rüre jabe kwärikwäri ye ñaka nemen tuin kwin jire ie; aune ñaka niara mike ütiäte jai ye erere tuin ie. Ye medenbätä, Armagedón yete niara tä rubun krubäte ye bämikai kwe aune rü ye mikai krüte kwe kä jökräbiti tibien (Salmo 46:9; Isaías 34:2). Ye erere, rü Armagedón ye köböire rü mada jökrä ye mikai krüte.

Rü mikai krüte ye abokän tä jondron kwin keta kabre rabai bare Gobran Ngöbökwe köböire ye ngätäite. Jesukwe orasion driebare nete blitabare kwe gobran yebätä: “Gobran mäkwe jatadre. Mä töi ye erere rabadre bare, tä nemen bare kä kwinbätä, ye kwrere rabadre bare kä tibienbätä arato” (Mateo 6:10). Ñaka rü ye mikai krüte jerekäbe kwe, ñakare aune kukwe käme nuainta köböite tä nemen bare ye diainkä kwe arato (Salmo 37:9, 10, 14, 15). * Ye medenbätä Gobran Ngöbökwe tä kukwe käbämike ye ni kristiano tö tuai nemen bare jötrö ngwarbe (2 Pedro 3:13).

¿Kä tä mente krubäte ne kwe Gobran Ngöbökwe ye käkwe ja tare nika, ni mada ngwanta ja tare nike bätä kukwe käme ye mikakäre krüte? Kukwe rabai bare nieta Bibliakwe ye erere nita tuin nemen bare ye kätä bämike nita nüne “kä krüte yete” (2 Timoteo 3:1-5). * Kä nebera braibe ne kwe Gobran Ngöbökwe ye rabadre gobrane Kä tibienbiti Armagedón ye bitikäre.

Nikwe mirira gare jai “nire nire [...] ñan tä ni Dänkien Jesu kukwei kuin mike täte” ye aibe murie ketai rü mrä yete (2 Tesalonicenses 1:8). Akwa Ngöbö ñaka tö ni tuai ngatain ye mäkwe ngwan törö jai, nitre kukwe käme nuainkä akwa ñaka tö tuai ngatain arato (Ezequiel 33:11). Rü mrä yete niara “ñaka tö [ni] gaite jire iti”, ye medenbätä niara tö kukwe kwin ye driemana “kä jökräbiti tibien kukwe mikakäre gare juta jökrä ie” kä krütai jämi nüke ye känenkri (2 Pedro 3:8, 9; Mateo 24:14, TNM; 1 Timoteo 2:3, 4). Nitre testiko Jehovakwe tätre kukwe driere kä jökräbiti tibien ye köböire, Ngöbö raba nüke gare nitre ie, ni Däkien Jesús kukwe kwin biani ye raba mike täte aune kä mrä känti rü ñaka rabaira yekänti raba nüne.

^ párr. 9 Gobran Ngöbökwe ye käkwe ni rüe mada kri krubäte ye mikai krüte arato: ye abokän gata. Kukwe kädrieta página 16 ye erere, Ngöbökwe nitre kwati krubäte gaikröta, nitre murie ketani rü köböite mekera nükebe nengwane ye gaikröta arato.

^ párr. 10 Mä törba kukwe mada mikai gare jai kä krüte yebätä angwane, mäkwe känä tärä ¿Dre drieta erametre Bibliakwe? kapitulo 9 yebätä, nitre testiko Jehovakwe sribebare.