“Ti töi nämä jadaka ye aibebätä. Ti tö nämä ngwian ganain ere krubäte yebätä ti nämä orare. Ñaka namani jire tikwe.” (Samuel, * Kenia)

“Kwelate orasion bian nämä nunye ne kwe nunkwe mikadre gare jai aune biti nunkwe niedre töbiti.” (Teresa, Filipinas)

“Kukwe kri tä nemen ti kisete ye ngwane tita orare. Arato tita orare ne kwe ngite juandre ta tibiti aune ja ngwankäre kwin ni kukwebätä ye erere.” (Magdalene, Ghana)

Samuel, Teresa aune Magdalene käkwe kukwe niebare ne tä mike gare nitre tätre orare kukwe jene jenebätä, kukwe ruäre bäri ütiäte krubäte. Orasion ruäre nuainta bökän aune mada abokän kukwe arabe nieta käre, nieta ngwarbe jerekäbe. Erametre, nitre tätre orare ne kwe examen ye rabadre bare kwin ietre, equipo kwetre ye käkwe ganandre, mräkätre kwetre ye tädre kwin o kukwe madabätä tätre orare, akwa kukwe medenbätä tätre orare ye kärera nitre kwati töta nemen oradi. Ñodre, kukwe ye ngwanintari nitre ruäre ie angwane, nitre ruäre ñaka kukwebätä akwa tärä orare namani gare.

Aune mä, ¿mä tärä orare? Ye erere ngwane, ¿mätä dre kärere? Mätä orare käre o ñakare, akwa ruäre ngwane mä tärä ngwentari jai: ¿Oradre ye raba ni dimike? ¿Ni kukwe nuaka tärä? Ni iti kukwe tikaka käkwe niebare “orasion ye abokän kräkä ye kwrere” jerekäbe. Nitre doctor ruäre tätre töbike ye erere arato, orasion ye “kräkä kwrere” köböire ni raba nementa räre nieta kwetre. ¿Mä abokän töita ño? ¿Nitre tätre orare jerekäbe o, nitre ruäre erere, tätre nuainne ne kwe rabadreta kwin?

Biblia tä kukwe bä jene driere. Orasion ye ñaka kräkä ye kwrere jerekäbe nieta kwe. Orasion nuainta bökän aune kukwe debe ererebätä ye kukwe nuaka tärä mikata gare kwe. ¿Kukwe ne metre? Ani mike gare jai.

^ párr. 3 Niaratre ruäre kä kwitani.