Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Ngöbö ye raba nüke gare nie?

¿Ngöbö ye raba nüke gare nie?

“Ngöbö ñaka raba nemen gare nie.” (Filón de Alejandría, ni filósofo siklo kena)

“[Ngöbö] ñaka tä mente krubäte ni itire itirebätä.” (Saulo de Tarso käkwe kukwe niebare nitre filósofo Atenas siklo kena ie)

¿NITRE nibu kukwe niebare ne meden erere ja ruin mäi? Saulo, kädekata Pablo arato käkwe kukwe niebare, ye tä nemen tuin kwin nitre kwati ie. Kukwe niebare kwe ye tä dimike aune töi mike jäme (Hechos 17:26, 27). Kukwe niebare tä ni dimike ye kwrere mada raba kwen Bibliabätä nie. Ñodre, bati Jesukwe niebare orasionte, nitre ja tötikaka kwe yei Ngöbö raba nüke gare aune raba jondron kwin bien ie (Juan 17:3).

Ne madakäre, nitre filósofo Filón kwrere ye nämenentre töbike bä jene. Ngöbö ñaka raba nemen gare nie ñobätä ñan aune niara ñaka raba nemen gare jire niebare kwetre. Angwane, ¿kukwe meden metre?

Kukwe ruäre ñaka nüke gare kwin ni kä tibienbätä ie Ngöbö yebätä Biblia tä mike gare. Ñodre, niara ye kärekäre, töi ngitiekä kri bätä töbätä krubäte. Ni ñaka raba ñäke o täine ñobätä ñan aune ni ñaka töi ngitiekä näre. Akwa kukwe ruäre ñaka nüke gare Ngöböbätä nie ye ñan aibätä ñaka raba nemen gare nie. Ne madakäre, nikwe töbikadretari kukwe yebätä angwane ye käkwe ni dimikai nökrö Ngöbö ni Sribekä ye ken (Santiago 4:8). Kukwe ruäre ñaka nüke gare nie yebätä ani blite, aune mada abokän nüke gare nie yebätä nikwe blitai.

 Kukwe ruäre ñaka nüke gare nie Ngöbö yebätä

NIARA KÄREKÄRE. Ngöbö ye tä “käre aune kärekäre” drieta Bibliakwe (Salmo 90:2). Niara ye ñaka sribebare aune ñaka krütai, täi kärekäre. Ni kräke, “Ngöbö ye bäri kri krubäte kukwe gare nie yebiti ta; kä kwäbe niarabiti ye ni töi ñaka raba ngitiekä mikakäre gare jai” (Job 36:26).

Ñobätä ye ütiäte. Nikwe Ngöbö mikai gare kwin jai angwane ja nire käre raba nemen nikwe käbämikata kwe nie (Juan 17:3). Niara ñaka nüne kärekäre akräke kukwe käbämikata kwe ye ñaka ütiäte jire, ¿ñan ererea? Ngöbö “Gobranka kärekäre” ye aibe raba kukwe ye erere mike nemen bare (1 Timoteo 1:17).

NIARA TÖI. Ngöbö ye “töi ño ye ñaka raba nüke gare täte” drieta Bibliakwe, aune niara ie kukwe gare bäri ni kräke (Isaías 40:28; 55:9). Yebätä tä kukwe ne ngwentari: “¿Nirei Jehová töi ño ye nükanina gare, ne kwe rabadre dirire ie?” (1 Corintios 2:16TNM).

Ñobätä ye ütiäte. Nitre kwati krubäte tätre orare ye Ngöbö raba kukwe nuin jökrä jabe gwaire (Salmo 65:2). Nita ja di kärere ie ye ngwane niara ñaka tä ngwarbe ni kukwe nuakäre ye ni ñaka raba nütüre. Nukwä ngwarbe gorrión ye tä ngatain kwati angwane niarata gain arato, aune Kukwe kwe yebätä tä käbämike nie: “Mun abko bäri ütiäte kri nukwä [gorrión] kabre kabre bti ta” (Mateo 10:29, 31).

TÄ JONDRON NUAINNE ÑO. Biblia kätä driere: “Ngöbö [metre] käkwe jondron sribebare kena nememe mrä” ye ñaka raba nüke gare jire nie (Eclesiastés 3:11). Ye medenbätä kukwe ñaka rabai gare jökrä nie Ngöbö yebätä. Niara töi kri yebiti tä jondron jökrä nuainne ye ni ñaka raba mike gare jai (Romanos 11:33). Akwa yebiti ta, nire nire tö niara mikai täte yei niarata kukwe ne mike gare (Amós 3:7).

Ngöbö ni Sribekä ye kärekäre, töi ngitiekä kri bätä töbätä krubäte ye ni ñaka raba ñäke o täine.

Ñobätä ye ütiäte. Mäkwe ñäkädre aune ja tötikadre Bibliabätä angwane, käre kukwe mrä rabai gare niarabätä mäi aune ji kwe rükai gare mäi. Ne tä mike gare nie kärekäre ni rabai nökrö bäri niara ken.

Ne abrä raba nemen gare nie

Kukwe ñaka raba nemen gare jökrä nie Ngöböbätä ye ñan aibätä ñaka raba nüke gare nie. Bibliabätä kukwe keta kabre mikata gare abokän kätä ni tötike krubäte niara yebätä. Ani mike gare ruäre jai.

NIARA KÄ. Ngöbökwe ja kä ye dianinkä akwle drieta Bibliakwe, ñobätä ñan aune niebare kwe: “Ti Jehová. Ye abokän ti kä”. Niara kä ye tä tikani 7,000 mil näre Bibliabätä, tä tikani bäri kabre krubäte ni mada kä ye kräke (Isaías 42:8).

Ñobätä ye ütiäte. Jesukwe orasion driebare, yete niebare kwe: “Nun Rün kä kwinbiti, mä kä ye mikadre deme” (Mateo 6:9TNM). Ye medenbätä, mäkwe ora ye ngwane mäkwe Ngöbö ye kädekate. Nire nire tä Jehová kä mike ütiäte jai ye jökrä niara tö mikai kwäre (Romanos 10:13).

TÄ NÜNE YEKÄNTI. Kä tärä ketebu nünankäre drieta Bibliakwe: keteiti ja üaire, yekänti nitre üaire aibe tätre nüne, aune keteiti metre, ye abokän Kä tibien aune jondron mada jökrä sribebare (Juan 8:23; 1 Corintios 15:44). Bibliabätä kä kwinta nieta ye nieta blitakäre kä ja üaire yebätä. Ngöbö ni Sribekä ye tä nüne kä kwinta yete (1 Reyes 8:43).

Ñobätä ye ütiäte. Kukwe ne rabadre gare nie angwane, Ngöbö ño ye rabai gare bäri nuäre nie. Ngöbö ni Sribekä ye ñaka jondron dite ñaka gare nie abokän tä kä jökrä känti ye erere. Jehová ye ni nire tä nüne kä metre känti. Kä yekänti jondron  jökrä tuin ie, “jondron jökrä tä butiere aune tuintari merebe Ngöbö okwä ie” (Hebreos 4:13, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte).

NIARA TÖI ÑO. Ngöbö ye töi kwin keta kabre drieta Bibliakwe. Ñodre, “Ngöbö abokän ja tare” nieta kwe, ñaka ni ngökö jire chi, aune kukwe metre nuainne, tä ngite juen ta nibiti, ni tuin bobre ie bätä ñaka nemen rubun drekebe ngwarbe (1 Juan 4:8; Tito 1:2; Éxodo 34:6; Hechos 10:34). Akwa kukwe keteiti tä ni töi mike ñan krütare, “nireta Jehová jürä ngwen jabätä” yebe niara tö “ja ket[ai]” (Salmo 25:14).

Ñobätä ye ütiäte. Töbike nebätä: ¡Mä raba nemen ja ketamuko Ngöbökwe! (Santiago 2:23.) Jehová töi ño ye jatai nüke gare mäi angwane, kukwe ruäre kädrieta Bibliakwe ye jatai nüke gare bäri kwin mäi.

“NIARAKWE JA TUAINMETRE KWEN”

Ngöbö Jehová ño ye Bliblia tä mike gare mrebe nie. Niara raba nüke gare nie, ne madakäre tö rabai ja ketamuko nikwe. Kukwe kwe ye tä käbämike: “Mäkwe känäin angwane, niarakwe ja tuainmetre kwen mäi” (1 Crónicas 28:9). Nikwe ñäkäi Bibliabätä aune töbikaitari kukwe nieta kwe yebätä angwane, niara rükai gare nie, bätä niarakwe “krötadi känime” ni ken (Santiago 4:8).

Mäkwe ñäkädre aune ja tötikadre Bibliabätä angwane, käre kukwe mrä rabai gare niarabätä mäi aune ji kwe rükai gare mäi.

Kukwe jökrä ñaka raba nüke gare nie Ngöbö ni Sribekä yebätä angwane, nikwe ja ketadre ben ye bäri ñaka raba nemen bare mä raba nütüre. Akwa töbike nebätä: “¿doctor ni operaka yebe ni rabadre ja kete yekäre diploma bianta doctor ie ye ribeta nie? ¡Ñakare! Nitre ja ketamuko bäri kwin doctor ni operaka yekwe ye ruäre ngwane tätre jondron mada bä jene nuainne. Akwa ye ñan aibätä ñaka raba nementre ja kete kwin, doctor operaka ye gare kwin ie, dre tuin kwin ie aune dre ñaka tuin kwin ie ye gare ie angwane raba ja kete kwin. Ye erere arato, Jehová ño ye raba nüke gare mäi, aune mä rabadre ye mike gare jai ne kwe mä rabadre ja ketamuko kwe.

Ngöbö ni Sribekä ye ño ye Biblia ñaka üke nibätä, ñakare aune kukwe meden rabadre gare nie ye tä mike gare. ¿Mä törba rabai ja ketamuko kwe? Nitre testiko Jehovakwe raba mä tötike Bibliabätä kä jutobiti. Mä raba blite niaratre yebe. Arato mä raba kukwe känene Internet käi nunkwe, www.jw.org/jw-ngb yete.