Kä nämä 17 tibiti ye ngwane, kukwe meden tä monsotre bati ngwen töbike aune töta nemen dre dre ie ye erere ti töi nämä. Ti tö nämä ja tuai keteitibe ja ketamuko tikwe yebe, jübenkä ñöte aune bola täkete. Akwa batibe derekri ti ñaka rababara nüne käne ye erere. Moto yebiti ti juruainba tare krubäte yebätä ti roro yete timonkwäre ti namani nikraninkä. Kä nikanina 30 ta kukwe ye namani bare aune nükebe nengwane tita kwekebe jänbiti.

Ti ririabare juta España kä Alicante yekänti, mar Mediterráneo ye ken. Ti gwirete kukwe kri keta kabre nämä nakainkä, yebätä käre ti nämä niken kä madakänti. Ti nämä nüne ye ken taller nämä känti llanta ükate nämä aune ni sribikä iti yete kädekä nämä José María ben ti rababa ja kete. Niara nämä ja töi mike kwin krubäte ti kräke, ye erere ti mräkätre ñaka nämä ti tarere. Niara bäri umbre ti kräke nämä kä ngwen 20 ti käne, akwa ti nämä ja tare nike ye ngwane rababa ti eteba ye erere ti kräke, rababa ja ketamuko erametre ti kräke.

José María nämä ja tötike Bibliabätä nitre testiko Jehovakwe ben. Aune kukwe jatani nüke gare ie ye nämä tuin kwin ie rababa gare tie ñobätä ñan aune käre nämä kädriere tibe. Ti nämä kukwe nuin kwin, akwa ti töi ñaka nämä kukwe yebätä. Ti nämä bati aune jondron mada nämä tuin kwin tie. Akwa ti ñaka rabaira nüne ye erere ye ñaka nämä gare tie.

TI JURUAINBA TARE

Ti juruainba tare ye ti ñaka tö kädriei; tikwe ja ngwani ni töi ñaka ye erere tibike niere jerekäbe. Köböitibe ti ñaka rababara nüne käne ye erere. Ti nämä bati aune dite akwa batibe ti rababara kwekebe jänbiti hospital yete. Kukwe rababa bare tibätä ye ñaka rababa tuin metre tie. Drekäre ti tädre nire jankunu ti nämä nemen nütüre.

José María rükaba ti tuin känti, aune bengwairebe nitre testiko Jehovakwe nünanka hospital ken ye rikadre ti tuin känti niebare kwe ietre. Nitre Testiko nämä nemen käre ti tuin känti ye mataba ti brukwäte. Ti ñaka rababara bren krubäte ye ngwane bengwairebe ti jataba ja tötike Bibliabätä. Ñobätä nitre tätre ja tare nike bätä tätre krüte, aune ñobätä Ngöböta kukwe tare tuenmetre nakainkä ye rababa gare tie. Ngöböta kukwe käbämike ja känenkäre, Kä tibienbätä nitre töi metre aibe käkwe nünandi aune “ni iti jire käkwe ñaka niedi: ‘Tita bren’” ye rababa gare tie arato (Isaías 33:24). Yete ja käne, ti jataba tö ngwen kukwe kwin ie ja känenkäre.

Ti juanbata ja gwirete ye ngwane, kukwe keta kabre Bibliabätä rabara gare tie. Nitre testiko Jehovakwe tä gätä nuainne yete ti janama arato aune ti janama kukwe driere silla rueda yete. Kä rababa 20 tibiti angwane, köbö 5 noviembre 1988 yete, tikwe ja ngökaba ñöte. Jehovakwe ti dimikani tö ngwen kukwe kwin ie ja känenkäre. ¿Ti nämä debe bien ie ye ti rabadre bämike ño?

 TITA JA TARE NIKE AKWA TI ÑAKA NEMEN KWEKEBE

Ti töi nämä kwatibe ñaka kukwe mada tuenmetre ja di ngwen nekä Jehová mikakäre täte; ti raba dre nuainne erere ti törbaba nuaindi (1 Timoteo 4:15). Kena ñaka rababa nuäre ti kräke, ñobätä ñan aune ti mräkätre nämä ja mike kukwe ye rüere. Akwa ti mräkätre Testiko ye käkwe ti dimikaba. Niaratre käkwe ja di ngwanba ne kwe gätä ye ñaka rikadre ti bäre aune tikwe kukwe driedre.

Ja känenkäre ti rababa ja di ribere dibire aune rare. Tikwe ja di ngwanba ju känene kwäräkwärä, mrä mada ju nitre bren kräke kwanba tie Valencia, kä ye nemenkä kilómetro 160 (milla 100) Alicante ye ngwitärikri. Ye ngwane ja käne tita nüne yete.

Tita kwekebe tibien jänbiti, akwa kukwe mada ñaka raba ti ketebätä kukwe Ngöbökwe driekäre nitre madai

Tita kwekebe tibien jänbiti, akwa ti töita kwatibe Jehová mikabätä täte. Ti ñaka raba jondron nuainne jire yebätä pensión bianta tie aune ngwian bianta tie, ye ütiäbiti tikwe computadora kökaba kwati jai aune mikani ti ken. Arato tikwe celular kökaba jai. Käre dekä dekä ni iti sribikä ju yete kätä computadora aune celular ye okwä mike. Tita ja krärä yebiti computadora yete jondron nuainne, tita krito chi krienkä kadabiti teclado yete aune número tike celular yete.

Krito chi yebiti tita número tike celular yete

¿Computadora ye tä ti dimike ño? Yebiti ti raba Internet käi jw.org yete kukwe känene aune ja tötike BIBLIOTECA EN LÍNEA Watchtower yete. Jondron ye tä ti dimike krubäte. Mantre jetebe bäsi tita kukwe känene te ja tötikakäre Bibliabätä tärä aune täräkwata yebätä, aune ye köböire tita ja tötike jankunu Ngöböbätä bätä niara töi kwin keta kabre yebätä. Jata nemen ruin kaibe tie o tita nemen di nekä ye ngwane, kukwe tärä kwen tie Internet yete köböire jata nemen ruin kwin tie.

Ne madakäre, nun Testiko tä gätä nuainne ye tita kukwe nuin computadora yete. Ti ñaka tä gätä ye kukwe nuin jerekäbe, ñakare aune tita blite, orare, kukwe kädriere aune ruäre ngwane tita ñäke täräkwata Ni Mikaka Mokre yebätä akwa ja gwirete. Ti ñaka raba niken gätäbätä, akwa tita yete konkrekasionte ye erere ja ruin tie.

Celular aune computadora ye köböire käre tita kukwe driere. Ti ñaka raba niken ju ju te ja mräkätre mada ye erere, akwa tita kukwe driere. Celular aune computadora yebiti tita kukwe driere nitre madai. Ti töta nemen kukwe driei nitre madai celular yete, yebätä nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ye käkwe ti mikani kukwe drieta teléfono yebiti ye köböikite. Köbö ükateta kukwe driekäre teléfono yebiti, ye köböire ja mräkätre mada konkrekasionte ñaka raba niken ju ju te ye tätre kukwe driere.

Tita nitre mada tötike Biblibätä

Akwa ti ñaka ja näkwite jerekäbe celular aune computadora yebiti. Mantre jetebe ja ketamuko tikwe  tätre nüke tikänti. Mräkätre aune nitre mada tö ja tötikai Bibliabätä tätre nüke mukore. Käre tätre ti nübaire blite Bibliabätä nitre yebe. Ruäre ngwane, nitre ja mräkäre jökrä tätre nüke tikänti ja tötikakäre bentre gwaire. Monsotre kia tä nemen täkäni jänbiti ti ken aune ñobätä Jehová tare kwetre tätre niere tie ye tä kä mike juto krubäte tibätä.

Ti töta nemen ja tötikai Bibliabätä “ja mräkätre yebe gwaire”

Nitre kwati tä nüke tikänti yebätä tita debe bien krubäte. Ja ketamuko kä jökräbiti tä nüke ti tuin känti. Ye tä nitre sribikä yete töi mike ñan krütare. Jehová tä ti tuenmetre nüne ja mräkätre töi kwin ngätäite yebätä tita debe bien mantre jetebe ie.

“TITA JA DI NGWEN”

Ti tua ño nitre tä ngwentari tie angwane, tita niere ietre: “¡Tita ja di ngwen!”. Akwa ti ñan aibe tä ja tuin kukwe tare ben. Nita nüne ño o kukwe meden tä nakainkä nibätä ye kärera, ni kristiano jökrä tä ja di ngwen, “rükäre kukwe kämekäme rüere” (1 Timoteo 6:12). ¿Dre käkwe ti dimikanina nükebe kä nengwane? Ti raba tö ngwen jondron kwin ie ja känenkäre yebätä tita orare Jehovai debe biankäre ie. Tita ja di ngwen Ngöbö mike täte, aune tö ngwen kwatibe jondron kwin käbämikata kwe ja känenkäre yei.

José María

Kä Bä Nuäre rabai Kä tibienbätä yebätä tita töbike käre aune ti rabaita nen bätä ja täkete kunkwäre ye käi rabai juto tibätä. Ja ketamuko tikwe José María, tä ja tare nike bren poliomielitis ye kisete yei tita ruäre ngwane kukwe niere jadarekä kwärä. Nunkwe niadre gwaire angwane nirekwe ganandre tita ngwentari ie. “Nirekwe ganandre ye ñan ai bäri ütiäte. Ñakare aune nikwe niadre gwaire Kä Bä Nuäre yete ye bäri ütiäte nieta kwe tie.”

Ti ñaka raba jondron nuainne jire ye ñaka nemen nuäre ti kräke. Ti nämä monsore ye ngwane tikwe ja ngwani ni töi ñaka ye erere köböite kukwe tare namani bare tibätä ye gare tie. Jehová ñaka ti tuenmetre yebätä tita debe bien krubäte ie. Jondron bianina krubäte kwe tie... ja mräkätre kwati, ti töi mikani kwe nüne jankunu, tita nitre mada dimike ye käi juto tibätä aune tä kukwe kwin käbämike tie kä ja känenkäre yete. Ja ruin ño tie ye ngwandretari tie angwane, jondron ñaka bian bä tie yebiti ta Jehová tä bien tie ye ti raba niere.