Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE TÄRÄ KWATABÄTÄ: TÖBIKAKWE DIANDREKÄ ÑO JA TÖITE

Töbikakwe ngwian ñaka yebätä

Töbikakwe ngwian ñaka yebätä

Paul tä ja mäkäninte aune monsoi nibu, tä niere: “Juta nunkwe yekänti jondron jataba kabre krubäte ye ngwane, jondron kwetadre jataba nekä aune rürübäin jataba kabre krubäte. Bä kabre, nunkwe fila mikaba ora kabre te jondron kökakäre, akwa nun nämä nemen jondron rürübäin nämä yekänti angwane, jondron nämäna krüte jökrä. Nitre rababara kräbe aune kä rababa nötöte bititre ji ngrabare mrö miare. Jondron meden kweta nämä metrere ye rürübäin jataba bäri kabre krubäte, biti mrä mada ngwian ye ñaka rababara ütiäte jire chi. Ngwian nämä bancote tie, ngwian seguro aune pensión kräke ye jökrä krütaba tikän”.

Paul

Paul mräkätre ñaka krütadre mrö miare yekäre, kukwe ruäre nuainbare kwe (Proverbios 3:21). Tä niere: “Sribi nämä gare kwin tie electricidad yebätä. Sribi ruäre ütiä biandre bäri brai tie akwa ti nämä juto ka ngäbitikäre. Nitre ruäre nämä jondron kwetadre aune jondron mada bien tie ti nämä sribire kräketre ye ütiäre. Ñodre, nämäntre jabun bien kobokä tie ye ngwane ti nämä den kubu jai aune ti nämä kubu rürübäine. Biti, tikwe chochi kökaba 40 aune tikwe ngübaba. Chochi ye ririaba ngwane, tikwe rürübäinba biti tikwe mada kökaba 300. Ye bitikäre, tikwe kwi 50 kwitaba harina sako krobu libra 110 yebe. Harina sako krobu yebiti tikwe ti mräkätre ngübaba aune tikwe bianba ja mräkätre madai arato”.

Nikwe tö ngwandre Ngöböi ye bäri kwin ye nämene gare Paul ie arato. Nita Ngöbö kukwei mike täte ye ngwane tä ni dimike. Nita jondron ribere jai nünankäre yebätä ni ñaka rabadre ja töibikaire krubäte niebare Jesukwe. Kukwe metre niebare kwe nie: “Akwa mun käta dre mdei nike, ye abko garera jökrä Ngöbö mun Rün kä käinbti seye” (Lucas 12:29-31).

Akwa, Ngöbö rüe kri, Satana ye tä nitre jökrä bäsi töi mike jondron kä nebätä ye mike tuin bäri ütiäte jai. Nitre tä jondron ribere jai ye ñokänti raba nemen kwetre yebätä tätre ja töibikaire krubäte, aune tätre ja di ngwen jondron ye rabadre kwetre yekäre. Nitre kwati tä rürübän ütiä mike jabiti aune kukwe ne tä nemen  bare bätätre, “nire tä ngwian bretaire ye abokän tä klabore ni ngwian bretaikä ie yei” (Proverbios 22:7).

Nitre ruäre ñaka tä kukwe kwin nuainne. Paul tä niere: “Nitre kwati gare tie käkwe mräkätre aune ja ketamuko kwetre mikaninte biti nikanintre juta matate ngwian ganainkäre bäri. Gobran tä täräkwata ribere ye ñaka nämene nitre ruäre yekwe yebätä sribi ñaka biani ietre. Ruäre ngwane nämenentre ja üke guardiatre ngänikaire o kübien ji ngrabare. Ñaka Ngöbö tuanimetre kwetre ja dimike. Akwa ti aune ti mräkätre ja töi mikaba gwaire kä ngwen nüke jai Ngöbö diebiti”.

JESUKRISTO KUKWE NIEBARE

Paul tä niere: “Jesús niebare: ‘Köbö mdara jire jatadi jetbe angwane, dre dre rakadikä, yebtä munkwe ñan töbika dikaro, ñobtä ñan angwane köbö jetbe ye abko jatadi kukwe mdara jire ngwena töbikakrä munye’. Yebätä mantre jetebe ti nämä kukwe ye ribere Ngöböi: nun nämä dre ribere köböitire köböitire jai ye biandre kwe nunye. Aune Jesukwe niebare ye erere, Ngöböta dre käbämike ye erere nuainba kwe nun kräke. Akwa nun tö nämä dre ie ye ruäre ngwane ñaka nämä nemen nunkwe. Bati, ti nämä fila mike jondron kökakäre, akwa dre rürübäin nämä tiendate ye ñaka nämä gare tie. Ti rababa jondron rürübäin nämä yekänti ngwane, yogur rürübäin nämä. Aune ti ñaka yogur kwete jire. Akwa ye aibe nämä kwetadre aune nunkwe kwetaba dere. Tita debe bien krubäte Ngöböi ñobätä ñan aune ti mräkätre ñaka nikani kübien mröi jire. *

Ngöböta käbämike: “Tikwe ñan ma mikadrete jire chi kaibe amne, tikwe ñan kä mikadrekä jire chi mabtä”. (Hebreos 13:5)

”Nengwane jondron tärä kiakia nunkwe. Kukwe namani bare nunbätä yekwe mikani gare nunye tö ngwandre Jehovai * ye tä ni kriemike töbikakwe yebätä. Niara töita ño ye nikwe nuaindi angwane, käre ni dimikai kwe. Salmo 34:8 yekänti kukwe nieta ye erere namanina bare metre nun kräke: ‘Jehová mike gare jai aune niara töi kwin ye rabadre gare nie; nire kätä niara känene ja kriemikakäre ni yebätä kätä juto’. Yebätä, nunkwe mrö nikadreta ye jürä ñaka nunbätä.

Nitre ja ngwanka metre ye Ngöböta dimike ne kwe “mrö [...] nünankrä [...] mtare” ye kwandre ietre

”Ni ñaka tä sribi, ngwian ye ai ribere jai ne kwe ni tädre nire, ñakare aune nita mrö ribere jai. Yebätä, nun tö kukwe ne tuai nemen bare: ‘Jondron ngwä rabai krubäte käbiti tibien’. Nunta kukwe ye ngübare angwane, mrö aune dän tärä nunkwe ye käi juto nunbätä. Biblia tä kukwe ne niere arato: ‘Munkwe ñan ngwian tare dikaro amne jändrän ño ño tä munkwe, ye abko käi ngwian nuäre jabtä munkwe, ñobtä ñan angwane Ngöbökwe niebare krörö: “Tikwe ñan ma mikadrete jire chi kaibe amne, tikwe ñan kä mikadrekä jire chi mabtä”’. * Kukwe käbämikata ye tä nun dimike krubäte”.

Nikwe tödekadre krubäte ja tuanmetrekäre jie ngwandre Ngöböi, Paul aune mräkätre kwe nuainbare ye erere (Génesis 6:9). Nengwane o ja känenkäre ngwian ñaka rabai nie nünankäre, akwa Paul kukwe bämikani aune kukwe ruäre nuainbare ye raba ni dimike krubäte.

Akwa ¿kukweta nemen jabätä ni mräkäbe ye tä ni mike töbike ye ngwane dre nuaindre?

^ párr. 9 Mäkwe ñäkä Mateo 6:11, 34 yebätä.

^ párr. 10 Jehová ye Ngöbö kä nieta Bibliakwe.