Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE TÄRÄ KWATABÄTÄ: TÖBIKAKWE DIANDREKÄ ÑO JA TÖITE

Töbikakwe kukwe tare yebätä

Töbikakwe kukwe tare yebätä

Alona tä niere: “Jondron ngö mikata rükäre ye ngwane, ti brukwä tä nemen bete bäri jötrö tie aune kä sribebare ja kriemikakäre bomba yebätä yekänti tita ngitie. Akwa kä yekänti kä jürätä nemen tibätä arato. Tita niken ji ngrabare aune kä ñaka nemen kwen ja kriemikara tie ye ngwane bäri kä jürätä nemen tibätä. Bati ti nämä näin ji ngrabare ye ngwane jondron ngö mikaba rükäre. Ti jataba muen aune ti ñaka rababa murie jäke kwin. Ora rikaba kabre ta ye ngwane batibe ti jatabata jäme. Aune bobukäreta jondron ngö mikabata rükäre”.

Alona

Rüta yekänti nitre tä nüne ye ñan aibebätä kä jürätä. Ñodre, ni mräkä o ja ketamuko nikwe yebätä bren tare tädre niedre nie angwane ye raba ni ngwen nikenkä krubäte bomba ye erere. Dre rabai bare ja känenkäre ye tä nitre ruäre mike töbike krubäte; tätre ngwentari jai: “¿Monsotre nikwe aune ni bränkätre ririai ye ngwane dre rabai bare niaratre näire? ¿Rü, kä tibien ñaka kwin aune bren keta kabre ye ngätäite nünain kwetre?”. Akwa ¿nikwe dre nuaindre ne kwe kukwe ye ñaka rabadre ni mike töbike?

Biblia tä niere: “Ni töbätä yei kukwe tare ye tuin aune tä ngitie ngänikaire” (Proverbios 27:12). Kukwe ye ütiäte krubäte, ¿ñan ererea? Nita ja kriemike ne kwe ni ñaka juruaindre tare ye erere arato nikwe ja töi ye kriemikadre. Ni mada nuainta tare mikata tuare televisionte aune noticia yete ye tä ni aune monsotre nikwe mike töbike krubäte. Jondron mikata tuare ye ni ñan  törbadre tuai angwane ye ñan aibätä jondron ye ñaka tä nemen bare ni raba nütüre, ñakare aune nita ja kriemike. Ngöbökwe ñan ni töi ye sribebare ne kwe nikwe töbikadre kukwe käme yebätä, ñakare aune nikwe ja töi mikadre kukwe era, kukwe metre, kukwe kwin aune nuäre nuäre yebätä. Ye erere nikwe nuaindi angwane, “Ngöbö kä nuäre bökänkä” yekwe ni töi mikai jäme (Filipenses 4:8, 9, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte).

ORASION YE ÜTIÄTE KRUBÄTE

Nita tödeke metre ye tä ni dimike töbikakwe ye denkä ja töite ye nikwe mirira gare jai. Kukwe tare rabadre bare nibätä ye ngwane nikwe orasion nuaindre jankunu Ngöböi nieta Bibliakwe nie (1 Pedro 4:7). Ni dimikadre kwe, ni mikadre töbätä kwe aune töbikakäre kwin kä jürä ñaka rabadre nibätä ye nikwe ribedre ie, nita “jondron ño kwa [...] kärere niara ie” ye ngwane erametre tä ni kukwe nuin (1 Juan 5:15NGT).

Muko Avi ben

Satana tä “ni jökrä dänkiene kä nebtä”, aune ñaka Ngöbö nieta Bibliakwe nie (Juan 12:31; 1 Juan 5:19). Jesukwe blitabare Diablu yebätä ye ngwane nikwe kukwe ne ribedre niebare kwe: “Makwe nun ngibia nun rüe diablu ngäniene” (Mateo 6:13) Aune orasion ye raba ni töi mike jäme. Alona tä niere: “Jondron ngö mikata rükäre ye ngwane Ngöbökwe ti töi mikadre jäme tita ribere ie. Ne madakäre, ti muko tä ñäke köte tie aune nunta orare gwaire. Ye tä ti töi mike jäme”. Yebätä Biblia tä niere metre: “Nitre jökrä tä ja di kärere Jehovai ye ken niara tä”, erametre, nitre tä ja di kärere bökän ie ye ken niarata (Salmo 145:18).

¿KUKWE KWIN TÄRÄ?

Jesukwe Kukwe Kädriebare Ngüdrebiti Kuin ye ngwane, nitre ja tötikaka kwe yekwe kukwe ne ribedre orasionte niebare kwe ietre: “Gobran mäkwe jatadre” (Mateo 6:10TNM). Kukweta ni ngwen töbike ye jökrä Gobran Ngöbökwe käkwe gaikä kärekäre. Ngöbökwe Jesukristo, “Gobran kä jäme bianka” kädekani ye käkwe “rü ye mik[ai] krüte kä ñärebiti tibien kwäräkri kwäräkri” (Isaías 9:6; Salmo 46:9). Ngöbökwe, “kukwe ñäkädi juta kwati ngätäite [...]. Juta kwatire kwatire te ngitra [rükrä] ye ñaka dian rabai jai kwärikwäri, bätä ja kita ñaka rabaira rübätä kwetre”. Ne madakäre, “ni ñaka rabai iti käkwe kä jürä ngwainbätä” (Miqueas 4:3, 4). Nitre ja mräkäre ye käkwe, “ju sribedi, aune nünain te kwetre; niaratre uva nökai aune ngwä kwetai kwetre” (Isaías 65:21). Ye ñan aibe ngörä, ñakare aune “ni iti jire käkwe ñaka niedi: ‘Tita bren’” (Isaías 33:24).

Erametre, nita ja kriemike, akwa ruäre ngwane ni ñaka kukwe ngübare ye tä nakainkä nibätä (Eclesiastés 9:11). Ruäre ngwane nita kä ruäre känti ye ngwane drekebe nita juruaine tare. Ne madakäre, tä nemen bare käre ye erere, nitre ñan ngite murie ketata rü yete, ni mada tä murie kete aune tätre krüte bren kisete. Akwa, ye kukwe tare krubäte, ¿ñan ererea?

Nitre kwati krubäte rükaita nire, akwa nibe ye Ngöbö aibe ie gare. Kä nengwane, tätre Jehová töite aune köbö rükai ye ngwane “ni krütani doboi mikani” ye jökrä rükaita nire (Juan 5:28, 29). Kukwe käbämikata yebätä Biblia tä niere: “Jä doboko ye kwrere, [...] ye abko käta ni mike nünenkä dite jabtä” (Hebreos 6:19). Aune Ngöbökwe Jesukristo ganinkrö “bä mikakäre” ni jökrä ie (Hechos 17:31).

Kä nengwane, nitre tä ja di ngwen Ngöbö mikakäre täte akwa töbikakwe tä kisete arato. Paul, Janet aune Alona tä kukwe ruäre nuainne, tätre ja di kärere Ngöböi orasionte aune tätre tö ngwen kwatibe kukwe käbämikata Ngöbökwe ja känenkäre yei ye tä niaratre dimike töbikakwe ye denkä ja töite. Ye erere raba nemen bare ni kräke arato, ñobätä ñan aune Biblia tä niere: “Ngöbö tödekakrä nikwe ye käkwe kä mika bäri nuäre munbtä amne mun mika nüne jäme kwe” (Romanos 15:13).