Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Ni raba kä mike juto Ngöböbätä?

¿Ni raba kä mike juto Ngöböbätä?

¿Nitre tä üai mikani mintini ye nire gare mäi? Nitre yebätä kukwe kwin mikata gare Bibliakwe. ¿Kukwe ye erere nie ñaka raba jire mäbätä raba ruin mäi? Mä raba nütüre: “Ti ja mike ngite, ti ñaka kukwe kwin nuainne, ti ñaka ja ngwen metre aune kukwe nuaindre tikwe erere ti ñaka nuainne”.

Job “ñaka ja mikani ngite, ja ngwani metre kwe”.(Job 1:1)

Job “ñaka ja mikani ngite, ja ngwani metre kwe” nieta Bibliakwe (Job 1:1). Lot “nünan[bare] metre Ngöbökrä” nieta (2 Pedro 2:8). Aune David nämene “kukwe metre” Ngöbö okwäkänti nuainne nieta (1 Reyes 14:8). Ani ja tötike bäri nitre yebätä. Nitre ye ja mikani ngite, kukwe nuainbare kwetre ye raba ni dimike aune ni ja mike ngite akwa ni raba kä mike juto Ngöböbätä ye rabai gare nie.

JA MIKANI NGITE KWETRE

“Lot, abrä ni kwin, Ngöbökwe mikani kwäre. Nitre käme nämene kä kwitekä jabiti, ne kä nämene Lot üai mike nemen ngwarbe jabe”. (2 Pedro 2:7, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte)

Job yebätä kukwe keta kabre tare namani bare ye abokän ñaka namani debe kräke. Nämene Ngöbö mike täte ye Ngöbö ñaka nämene töibikaire niebare kwe, akwa ñaka nämene töbike metre (Job 9:20-22). Ne madakäre, Job töi nämene kwin ye nämene gare kwin ie. Yebätä niara ie ja nämene ruin bäri töi metre Ngöbö yebätä nütü namani nitre nämene niara kukwe nuin yekwe (Job 32:1, 2; 35:1, 2).

Lot ñaka tö namani Ngöbö kukwei mikai täte. Nitre Sodoma aune Gomorra nämene kukwe käme  krubäte nuainne, aune Lot namanina nainte kukwe ye käne. Nitre nämene kukwe käme nuainne yebätä Lot “nämane ja tare nike” (2 Pedro 2:8). Ngöbökwe nitre nünanka kä yekänti jökrä gaite aune niara törbadre mräkätre ye tuai nemente nire angwane gitiadre bentre mentokwäre niebare kwe ie. Lot käkwe kukwe ye mikadre täte bengwairebe näre; akwa ñaka tö namani ja gwire ye tuainmetre. Mrä mada, Ngöbökwe angeletre juani Lot aune mräkätre kwe mikakäre kwäre, yekwe kani kisebiti aune jänikani ja dibiti kwetre juta ye bäre mento (Génesis 19:15, 16).

David käkwe Ngöbö mikani täte “ja brukwä tätebiti, kukwe metre [Ngöbö] okwäkänti ye aibe nuainbare kwe”. (1 Reyes 14:8)

David tö namani meri mikai jabe yebätä meri nämenena gure mikani kwe jabe. Akwa ye ñan aibe ngörä: meri ye muko kämikadre niebare kwe ne kwe kukwe nuainbare kwe ye ñaka rabadre gare ie (2 Samuel, kapitulo 11). “Davidkwe kukwe nuainbare ye namani tuin käme Jehovai” nieta Bibliakwe (2 Samuel 11:27).

Nitre nimä ye käkwe ja mikani ngite, ruäre ngwane kukwe käme krubäte nuainbare kwetre. Akwa, nibike mike gare jai ye erere, niaratre töi nämene bökän Ngöbö mikabätä täte. Ja namani ruin ngite ietre aune tö namanintre ja töi kwitai ye bämikani kwetre, ye namani kwin Ngöbö kräke. Ye medenbätä, ja mikani ngite kwetre, akwa nämenentre tödeke nieta Bibliakwe.

KUKWE NUAINBARE KWETRE YE TÄ NI DIMIKE ÑO

Nikwe ñaka ja mikadre ngite ye ñaka nemen nuäre ni kräke (Romanos 3:23). Nikwe kukwe blo nuaindre ye ngwane ja rabadre ruin ngite nie aune nikwe ja di ngwandre kukwe ye ükete Ngöböbe yebrä ni raba nuainne.

 ¿Job, Lot aune David käkwe kukwe ükaninte ño Ngöböbe? Ngöbökwe blitabare Job, ni brukwä kwin yebe, ye bitikäre, kukwe niebare kwe yebätä ja namani ruin ngite ie aune ja töi kwitani kwe (Job 42:6). Nitre Sodoma aune Gomorra nämene kukwe käme nuainne ye nämene tuin ño Ngöböi ye erere namani tuin Lot ie arato. Akwa ñaka tö namani ja gwire ye tuainmetre. Akwa mrä Ngöbö kukwei mikani täte kwe. Nikani mento kä yekänti aune dre dre mikaninte kwe ye ñaka mikaninta ñärärä kwe. David Ngöbö Kukwei mikani ngwarbe jai, akwa brukwä nämene kwin ye bämikani kwe: ja namani ruin ngite ie aune Ngöbökwe ngite juandrebiti ta ribebare kwe ie (Salmo 51).

Ni ja mike ngite ye gare Ngöböi. Ye medenbätä, nitre ye käkwe ja mikani ngite akwa nämenentre tuin ütiäte jankunu Ngöböi. Ni ñaka raba kukwe meden nuainne ye Ngöbö ñaka ribere nie, ñobätä ñan aune “ni sribebare ño ye gare kwin ie, aune ni abokän dobro ye törö ie” (Salmo 103:14). Ye erere akräke, ¿tä dre ribere nibätä?

Ngöbö ie “ni sribebare ño ye gare kwin [...], aune ni abokän dobro ye törö ie”. (Salmo 103:14)

NI RABA KÄ MIKE JUTO ÑO NGÖBÖBÄTÄ

David käkwe kukwe niebare monsoi kwe ie ye tä kukwe ye mike gare nie: “Aune mä Salomón, monso tikwe, mäkwe Ngöbö mä rünkwe ye mika gare jai aune mäkwe mika täte ja brukwä tätebiti” (1 Crónicas 28:9). ¿Ngöbö mikadre täte ja brukwä tätebiti ye dre gärätä? Ye abokän nikwe taredre aune ni törbadre kukwe ribeta kwe ye mikai gare jai bätä mike täte. Ni töi rabadre metre ye ñan ai gärätä. Nire tä Ngöbö mike täte ja brukwä tätebiti ye abokän tä ja jie ngwamana ie aune tä ja tuenmetre töi ükadrete ie. Job ja brukwä mikani ye erere, yebätä niarakwe “ñaka ja mikani ngite, ja ngwani metre kwe” niebare Ngöbökwe, Lot “nünan[bare] metre Ngöbökrä”, aune David “kukwe metre” nuainbare niebare Ngöbökwe arato. Ja mikani ngite kwetre, akwa kä mikani juto kwetre Ngöböbätä.

Ngöbö mikadre täte ja brukwä tätebiti ye abokän nikwe taredre aune ni törbadre kukwe ribeta kwe ye mikai gare jai bätä mike täte

Ni töi rabadre kukwe blo jiebiti, kukwe ñaka nie bä abokän nikwe niedre o nikwe kukwe nuaindre biti kukwe ye blo rükadre gare nie angwane, nikwe ñaka ja di ngwandre nekä. Nitre nimä Ngöbö mikaka täte ye käkwe kukwe nuainbare ye nikwe ngwandre törö jai. Ni jökrä ja mike ngite ye gare Ngöböi. Akwa nikwe mikadre täte ja brukwä tätebiti ye tä ribere nie, ye abokän, nikwe taredre aune nikwe ja di ngwandre mike täte. Ye erere nikwe nuaindi angwane, kä rabai juto krubätebätä.