Känändre nekänti

Indice yete känändre

 BIBLIA NIARA TÖI KWITANI

Ti jataba ja ngwen bäri käme

Ti jataba ja ngwen bäri käme
  • DÄREBARE: 1952

  • JUTA: ESTADOS UNIDOS

  • KUKWE MADA: NÄMENE NITRE NUAINNE TARE

KUKWE NAMANI BARE TIBÄTÄ:

Ti ririabare Los Ángeles (California, Estados Unidos), kä yekänti nitre nämene droga rürübäine krubäte aune nitre käme nämene nüne. Nun ni ti jai, ti abokän nibukäre.

Ti nämä chi ye ngwane ti meye nämä niken nun ngwena iglesia evangélica yete. Ti rababa ünä ye ngwane, kukwe kädrie nämä iglesiate ye ti ñaka nämä töibikaire jire. Domingo kratire kratire ti nämä kantare iglesiate, akwa köbö madate ti nämä niken bietabätä, droga duen aune meri mike bati bati jabe.

Ti nämä rubun krubäte aune bren ni mada nämä ñäke tie. Jondron meden nämä kwen ja bäre tie yebiti ti nämä nitre mete ganainkäre. Kukwe rababa gare iglesiate tie ye ñaka ti dimikaba, ñakare aune ti töi jataba bäri käme. Ti nämä niere: “Ni Däkien ye ja ngie mikaka, aune tita sribire kräke”. Kä 1970 rababara no aune kä nämä 18 näre tibiti ye ngwane, nitre Panteras Negras nämä ja töi mike kukwe nuainne ye rababa tuin kwin tie, nitre ye nämä ja kwete nitre mada dokwäre. Monsotre kwelate nämä ja kwete ni mada dokwäre arato yebe tikwe ja ketaba. Bä kabre nunkwe köbö kitaba ja kwetakäre nitre mada dokwäre, yebätä kwela täkäbitiba köbö ruäre te.

Akwa ye ñaka nämä nemen debe tie. Ti brukwä nämä nemen krubäte ye käkwe ti töi mikaba kukwe bäri käme nuainne. Ñodre, ti aune nitre ja ketaka tibe nun nämä niken cine yete película mrusaire, känti nitre África nuain nämene tare Estados Unidos ye mika nämä tuare. Kukwe ñaka kwin nuain nämene bätätre ye nämä nemen tare nunye, yebätä monsotre kwata ngwen nämä cine yete ye nun nämä mete aune monsotre mada kwata ngwen nämä nüne yekänti nun nämä niken metakäre.

Kä ye ngwane, ti etebatre aune ti rababara gare nitre ie nun nämä kukwe käme nuainne yebätä aune guardiatre okwä nämä nun jiebiti. Ti eteba iti köre nämä nitre gokä aune ni mada nuainkä tare yebe ja kete, aune ti nämä ja kete bentre arato. Ti jataba ja ngwen bäri käme.

BIBLIAKWE TI TÖI KWITANI:

Ja ketamuko iti tikwe ye rün aune meye testiko Jehovakwe, aune ti nübaiba kwetre gätä kwetre yebätä. Ti janama kena ye ngwane, nitre ye töi ñaka nitre mada erere ye rükaba gare tie. Nitre ye jökrä kwe Biblia nämä aune nämä texto känenebätä. ¡Monsotre kia akwa nämä kukwe kädriere arato! Ngöbö kä Jehová rababa gare tie aune nitre ye nämä kädekete ye käkwe ti töi mikaba ñan krütare (Salmo 83:18). Nitre juta jene jene  te nämä yete, akwa jökrä nämä ja mike tuin ütiäte jai kwärikwäri.

Kena, ti ñaka törbaba ja tötikamana Bibliabätä, akwa ti tö nämä näin gätäbätä. Bati deu ti nämä gätäte ye ngwane, nitre ja ketamuko tikwe ruäre nikani musika täkä nämene yekänti aune monso iti kämikani kwetre abrigo cuerore diankakäre kän. Jetebe se kwrere, nämäntre ja käikitekä. Jänrikabatre gobran ngwärekri ye ngwane nämäntre rubun ye rababa tuin kwin ngwärebätä. Jökrä bäsi kitani ngite kärekäre. ¡Ti ñaka janama bentre ye käi rababa juto krubäte tibätä! Ye ngwane tikwe ja töi mikaba ja töi kwite aune ti jataba ja tötike Bibliabätä.

Ti nämä ja mike nitre kwata ngwen ye rüere, yebätä nitre testiko Jehovakwe töi nämä ño ja kräke kwärikwäri yekwe ti töi mikaba ñan krütare. Ñodre, nitre testiko Jehovakwe kwata ngwen rikaba kä madakänti ye ngwane monsotre kia kwetre ye mikateba kwetre ja mräkätre kwata drüne ie. Ne madakäre, monso kwata drüne ie ju ñaka rababa nünana ye ja mräkätre kwata ngwen käkwe käräba nüne jabe. Ye käkwe mikaba gare metre tie nitre testiko Jehovakwe tätre kukwe niebare Jesukwe Juan 13:35 yekänti ye erere nuainne: “Munkwe ja taredre kwärikwäri tita niere munye, ne kwrere munkwe ja taredre ne ngwane, mun abko ja töitikaka tibe ye rabadi gare ni jökräye”. Ja mräkätre töi kwin kwanba tie ye rababa gare tie.

Ti nämä ja tötike Bibliabätä ye käkwe mikaba gare tie tikwe ja töi kwitadre. Tikwe ja di ngwanba ñan ja töi mikakäre jerekäbe jäme, ñakare aune tikwe ja töi mikaba jäme ja brukwä tätebiti (Romanos 12:2). Bätärekä jatäri ti töi jataba jäme, aune enero kä 1974 yete tikwe ja ngökaba ñöte aune ti rababa testiko Jehovakwe.

Tikwe ja di ngwanba ñan ja töi mikakäre jerekäbe jäme, ñakare aune tikwe ja töi mikaba jäme ja brukwä tätebiti

Tikwe ja ngökaba ñöte ye bitikäre, ti nämä ja di ngwen ja töi mikakäre jäme. Ñodre, bati nun rikaba kukwe driere nitre ie angwane ni gokä rikaba radio karote ye ngwena tikän. Ti rikaba betekä jiebiti. Jatabara nakain tie ye ngwane radio ye kitaba tibien kwe aune rikaba betekä ja käne. Ñokänti radio ye rababata tikwe, ye tikwe nieba ja mräkätre mada nämä näin tibe yei ye ngwane ja mräkä iti ie kukwe gare käkwe nieba tie: “¿Rakadre mäi angwane mäkwe dre nuaindrebätä?”. Kukwe ngwantariba kwe tie ye mikaba nüke gare tie ti töi nämä käne ye erere.

Octubre kä 1974 yete ti jataba kukwe driere köbö täte. Ti nämä ora nuainne 100 sö kratire kratire nitre tötikakäre Bibliabätä. Ye bitikäre ti nübaiba sribire Betel nitre testiko Jehovakwe Brooklyn (Nueva York) yekänti. Kä 1978 yete ti rikabata Los Ángeles ti meye nämä bren ye ngübakäre. Kä rikaba kubu ta ye bitikäre, tikwe ja mäkäteba Aarhonda ben. Niarakwe ti dimikaba krubäte ti meye ngübare nememe krütaba ye ngwane. Ye bitikäre, nun nübaiba Kwela Galaad Watchtower Ja Tötikakäre Bibliabätä yebätä. Kwela ye krütaba ye ngwane, nun juanba sribire misionero erere Panamá, nun täbe sribire juta yete.

Tikwe ja ngökaba ñöte ye ngwane nükebe kä nengwane, ruäre ngwane tita ja di ngwen ja töi mikakäre jäme. Ruäre ngwane tita kä mikekä nitrebätä ñaka ja metakäre bentre, aune ruäre ngwane tita kukwe ye ükete töi jämebiti. Tita ja töi mike jäme yebätä nitre kwati aune ti muko tä kwin niere tie, aune ruäre ngwane tita nemen nainta jai. Ti ñaka tä ja töi kwite ja di jeñebiti ye gare tie. Erametre Biblia tä nitre töi kwite ye nüke gare kwin tie (Hebreos 4:12).

KUKWE KWIN NAMANI TIKWE:

Biblia käkwe ti dimi-kanina nüne kwin aune ja töi mike jäme. Ti ñaka niena nitre mete, ñakare aune matare tita nitre dimike Ngöbö mike gare jai. Tikwe ja ketaba monsotre madabe ja kwetakäre ni mada dokwäre ye ngwane ni iti ja mikaba ti rüere ye tikwe tötikani Bibliabätä arato. Ja ngökaba ñöte kwe ye bitikäre nunkwe nünanba ju kwatibe te, aune nengwane nun täbe ja kete kwin. Nüke matare ti aune ti muko nunkwe nitre 80 biti bäri dimikanina ja mike testiko Jehovakwe.

Tita nüne kwin aune kä jutobiti, aune ja mräkätre töi kwin ben tita ja kete yebätä tita debe bien krubäte Jehovai.