Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE TÄRÄ KWATABÄTÄ: JA TÖTIKATA: ¿YE BÄRI KUKWE METRE BIBLIA YE KRÄKE?

Nitre ja tötikaka krikri ñaka raba kukwe mike gare täte

Nitre ja tötikaka krikri ñaka raba kukwe mike gare täte

Nitre kräke Ngöbö ñaka yekwe tärä keta kabre sribebare bitinkä abokänbätä niaratre töita ño ye tikabare kwetre. Nitre kwati ie tärä ye nemen tuin ütiäte akwa nitre mada abokän tä ja kwete kukwe yebätä. Neurólogo David Eagleman kukwe ne niebare tärä yebätä: “Nitre ja tötikaka krikri yekwe kukwe jökrä mikanina gare nieta ye tä nitre ñäkäkä tärä yebätä ye töi mike ñan krütare”. Akwa niara arabe tä niere: “Nitre ja tötikaka krikri töi bökän ye tätre kukwe mike gare bäri jai, aune tätre ja tötike kukwe mrä mrä mikakäre gare jai”.

Mekera nükebe kä nengwane, nitre brare aune merire töbätä tätre ja tötike krubäte yei kukwe keta kabre kwaninantari. Akwa ni ngökabarera kwetre arato. Ñodre, Isaac Newton, ni ja tötikaka kri töbätä nieta, yekwe mikani gare, gravedad ye tä planeta, muke aune galaxia ye ükete kwin jatäri. Ne madakäre, kukwe keteiti mikani gare kwe matemática yebätä, ye kädekata cálculo, ye köböire jondron sribeta computadora yebiti, nitre tä näin ru kwinta yete aune ja tötikata física nuclear yebätä. Akwa, kukwe ñaka metre ye Newton nämene mike era jai arato, ñodre, plomo ye kwitadre orore sukiatre tätre jondron nuainne ye erere aune ja tötikadre mukebätä ye köböire.

Kä 1,500 biti bäri Newton känenkri, ni griego ja tötikaka mukebätä kädeka nämene Tolomeo nämene jondron kä kwinbiti mike ñärärä kukwe mikakäre garebätä. Aune planeta nämene näin ño jatäri ye mika nämene ñärärä kwe aune mapa sribebare kwin krubäte kwe. Akwa, kä tibien ye nämene kä te ruäre nütü nämene kwe. Ni astrofísico Carl Sagan käkwe kukwe ne niebare Tolomeo yebätä: “Kä tibien tä kä te ruäre driebare kwe ye nitre mikani era jai kä 1,500 te, ye tä mike gare nie, ni töbätä krubäte akwa ñaka raba kukwe mike gare metre”.

Kä nengwane, nitre ja tötikaka krikri yebätä kukwe ye erere nemen bare. Nitre ja tötikaka krikri käkwe kukwe keta kabre mikanina gare ni raba niere, akwa ñaka raba kukwe mike gare täte ye gare nie arato. ¿Jondron kä kwinbiti aune kä tibienbätä yebätä kukwe rabai gare jökrä nie? Ni físico kä Paul Davies niebare: “Jondron kä kwinbiti aune kä tibienbätä ye jökräbätä kukwe mikadre gare aune tä ükaninte ño ye niedre jökrä ye erere ñan raba nemen”. Kukwe ye tä kukwe metre mike gare nie: jondron tä ni bäre yebätä kukwe ñaka rabai gare jökrä nie. Ye medenbätä, nitre ruäre niedre, nitre ja tötikaka krikri ye raba kukwe jökrä mike gare, akwa kukwe ye jökrä metre ye ni ñaka raba nütüre.

Biblia tä kukwe kwin driere ye erere nitre ja tötikaka krikri ñaka raba mike gare jire

Jondron jökrä käbiti tibien yebätä Biblia tä kukwe ne niere: “Ye abokän jondron nuainta chi kwe, ¡kukwe mikata gare chi niarabätä!” (Job 26:14). Kukwe keta kabre tärä akwa ñaka raba nüke gare jökrä nie. Kä nikanina 2,000 ta bäsi, yete apóstol Pablo kukwe tikabare ye täbe ütiäte: “¡Jo! Ngöbö abra kwe jändrän kuinkuin tärä kabre krübäte nikrä, amne Ngöbö abra töbtä kri krübäte, käkwe jändrän kuinkuin mikanintbe ja töi jenbti ni kräke. Ye aisete Ngöböta töbike ño ño, ye ni ñan raba niere jire chi amne Ngöbö töi ji mdenbtä ye ni ñakare jire iti ie rabadre gare” (Romanos 11:33).