Diccionario tä niere, ja tötikata (ciencia) ye abokän “kukwe nemen gare nitre ie jondron keta kabrebätä, nitre tä ja tötike aune kukwe känenentari köböire kukwe ñan rükadre gare abokän tä nemen gare ietre”. Nitre tä ja di ngwen krubäte köböire kukwe ye tä nemen gare ietre aune töta nementre kukwe kwin tuai nemen bare akwa ruäre ngwane ñaka tä nemen bare ietre. Nitre ja tötikaka krikri tätre bämän kabre te, sö kabre te aune kä kwati krubäte te ja tötike kukwe ruärebätä. Ruäre ngwane tätre ja di ngwen ngwarbe, akwa ruäre ngwane kukwe kwin tä nemen bare ni kä tibienbätä kräke ietre. Ani mike gare ruäre jai.

Nitre Europa käkwe jondron sribebare plástico yebiti abokänbiti ñö kämekäme ye mikata kwinta. Kukwe tare keta kabre tä nakainkä ye ngwane jondron yebiti ñö kämekäme ye mikata kwinta, ñodre, kä 2010 yete dobo kri namani bare Haití ye ngwane ye erere nuainbare.

Mobe kwinta jondron tä abokän kädekata sistema de posicionamiento global (GPS). Kenanbe, jondron ye sribebare nitre rükä jie ngwankäre, akwa nitre karo ngwanka, ru kwinta ngwanka, ru mrenbiti ngwanka, nitre kä mikaka gare jai, nitre muntiaka tätre ja jie ngwen jondron yebiti arato. Nitre ja tötikaka krikri käkwe jondron ye sribebare ye köböire, kä nengwane tä nemen nuäre ni kräke rabakäre ni tö näin medente ye erere känti.

¿Celular, computadora o Internet tärä mäkwe? ¿Kräkä ruäre sribeta ye köböire mä namaninta kwin? ¿Mä nänbarera ru kwinta yete? Ye erere ngwane, ja tötikata köböire jondron sribeta ni kä tibienbätä kräke ye ruäre tä mä dimike. Erametre, ja tötikata köböire jondron sribeta yekwe kukwe keta kabre kwin mikanina nemen bare ni kräke.

NITRE JA TÖTIKAKA ÑAKA RABA KUKWE JÖKRÄ MIKE GARE

Nitre ja tötikaka krikri kä nengwane, tätre ja tötike bäri mentokwäre jondron jökrä yebätä. Nitre físico nuclear tätre ja tötike átomo yebätä, aune nitre astrofísico tätre ja tötike jondron kirabe yebätä ne kwe jondron jökrä ye namani ño kena ye rabadre gare ietre. Ye medenbätä, nitre ruäre tätre nütüre, jondron ruäre ñaka tuin abokänbätä ja tötikata ye käkwe Ngöbö kädrieta Bibliabätä ye tärä ye mikanina gare näre.

Nitre ja tötikaka krikri aune nitre filósofo käikitakata abokän tätre kukwe niere bäri. Amir Aczel ni kukwe tikaka tä niere, nitre ye tä mike gare, “ja tötikata köböire kukwe nemen gare ye kätä mike gare Ngöbö abokän ñaka tärä”. Ñodre, ni físico käikitakata kä jökräbiti tibien käkwe niebare, “Ngöbö tärä abokän käkwe jondron jökrä sribebare ye jondron ñaka tärä bämikakäre jire, ye kätä mike gare Ngöbö ñaka tärä jire chi”. Nitre mada kätä niere, Ngöbö jondron sribekä kädrieta Bibliakwe ye mikadre era jai ye abokän “kukwe sukiare” mikadre era jai ye erere aune nitre ja tötikaka tä kukwe mike gare ye mikadre bäri metre jai nieta kwetre. *

 Akwa, nikwe ngwandretari jai: ¿nitre ja tötikaka yei kukwe namanina gare täte jondron jökrä kä kwinbiti aune kä tibienbätä yebätä kukwe metre mikakäre gare? Ñakare. Kukwe keta kabre namanina gare, akwa nitre ja tötikaka krikri kwati ie nüke gare, kukwe ruäre abokän mika jämi gare o mika ñaka raba gare jire chi. Steven Weinberg, käkwe Nobel Física ganainbare, käkwe niebare: “Kukwe ñaka rükai gare täte nie”. Profesor Martin Rees, astrónomo real Gran Bretaña, käkwe tikabare: “Jondron ruäre ñaka raba nüke gare jire chi ni kä tibienbätä ie”. Erametre, jondron keta kabre kia aune krikri, ñodre, célula (o jondron kia tä ni ngrabare) aune jondron jökrä kä kwinbiti bätä kä tibienbätä yebätä täbe ja tötikadre kri nie. Ñodre:

  • Dre dre tä nemen bare célula yete ye ñaka nüke gare kwin nitre biólogo yei, ñodre: tä sribire ño, tä proteína ye mike nirien ño aune tä ja ñäkebiti ño. Kukwe ne abokän jämi nüke gare täte nitre ja tötikaka krikri yei.

  • Gravedad ye köböire nita jondron nuainne mantre jetebe, akwa kukwe ye jämi nüke gare kwin nitre ie. Nita ja täkete kunkwäre ye ngwane gravedad ye tä ni mike mateta ño tibien o ñokänti tä sö ye ketete ja täte ne kwe nändre kwe Kä tibien ye bäre ta ye ñaka nüke gare nitre físico yei.

  • Nitre cosmólogo tätre niere, jondron kä kwinbiti aune kä tibienbätä 95% ye ñaka tuin aune nitre ja tötikaka krikri tätre jondron sribere yebiti jondron ye mika ñaka raba gare.

Kukwe mada keta kabre abokän ñaka nüke gare jire nitre ja tötikaka krikri yei. Ni neurólogo käikitakata kätä niere: “Kukwe gare braibe nie aune kukwe keta kabre abokän ñaka nüke gare nie. Yebätä, ni rabadre ja tötike bäri kukwe keta kabrebätä aune ni rabadre kukwe mike gare bäri jai, aune kukwe gare nie ye aibe metre ye ni ñaka rabadre nütüre”.

Nitre ja tötikaka yekwe kukwe jökrä mikanina gare raba ruin mäi, yebätä Ngöbö ñaka tärä aune Biblia ñaka kukwe metre niere mä raba nütüre, akwa töbike kukwe nebätä: nitre ja tötikaka krikri yekwe jondron keta kabre sribebarera kukwe mikakäre gare jai, akwa jondron tä ni bäre yebätä kukwe gare braibe ietre. Encyclopedia Britannica tä blite kukwe kira aune ja tötikata mukebätä yebätä ye tä kukwe ne mike gare: “Nitre ja tötikaka mukebätä ye nibira ja tötike kä 4,000 te, akwa kukwe ñaka gare jökrä nie jondron kä kwinbiti aune kä tibienbätä yebätä namani bare nitre Babilonia yebätä erere”. Yebätä, ¿nitre ja tötikaka jämi kukwe ruäre mike gare yebätä nikwe ja töi mikadre ño? ¿Nikwe ñaka kukwe mikadre gare bäri jai?

Ni itire itire töita ño kukwe yebätä ye nun testiko Jehovakwe tä mike tuin ütiäte jai. Nunta ja di ngwen kukwe Bibliabätä ne mikakäre täte: “Mun abko moto jäme ni mda mdakrä, ye rüka gare ni jökräye munbtä” (Filipenses 4:5). Biblia aune nitre ja tötikaka tä kukwe mike gare ño ye nunta mä nübaire mike gare jai.

^ párr. 9 Nitre Iglesiate tätre kukwe ruäre driere mekerabe nükebe kä nengwane, ñodre, Kä tibien ye tä kä te ruäre aune Ngöbökwe kä tibien sribebare köbö ti te köböitire köböitire ora 24 te, yebätä nitre ruäre ñaka kukwe Bibliabätä ye kain ngäbiti (mäkwe recuadro “ Biblia aune nitre ja tötikaka tä kukwe mike gare” ye mika ñärärä).