Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE KWE MIKATA GARE

Jondron ütiäte namani nun ja mräkäre keta kükü jatäri yekwe

Jondron ütiäte namani nun ja mräkäre keta kükü jatäri yekwe

Ti bä aune ti ja ngwen ti rün erere nitre tä niere. Aune ye erere, ti niara erere, ti okwä niara okwä erere aune ti ja denkä niara erere arato. Akwa jondron ütiäte krubäte namani ti mräkätre keta kükü jatäri yekwe ye namani kwe abokän tä tikwe arato.

Nun mräkätre yebätä tita blite ti rünbe

Nitre ja mräkärebätä blitata, kena ani blite Thomas Williams yebätä, (1) * niara därebare 20 enero kä 1815 yete Horncastle (Inglaterra) yekänti. Kä nämene kubu niarabiti ye ngwane meye krütani, yebätä John, niara rün käkwe niara aune ngwai iti bätä etebatre nibu ngübabare. Jondron sribedre ño kribiti ye rünkwe driebare ie, akwa Thomas abokän töi nämene jondron mada nuainbätä.

Kä ye ngwane, juta Inglaterra yekänti nitre jataninta ja miketa kukwebätä. John Wesley ni kukwe driekä ye käkwe ja dianinkä mento Iglesia anglicana yebätä aune Sociedad de Metodistas ye ükaninte kwe, nitre ye nämene nitre töi mike ja tötike Bibliabätä aune kukwe driere. Wesley nämene kukwe driere ye jatani nemen gare drekebe ngwarbe kä ngrabare tibien, aune nitre ja mräkäre Williams ye käkwe kukwe ye kani ngäbiti. Thomas ja mikani wesleyano kukwe driekä aune tö namani näin misionerore Pacífico mötörikri niebare kwe. Ja mäkäninte kwe ye bitikäre kä nikani braibe ta ye ngwane, julio kä 1840 yete, nükani muko kwe Mary, (2) yebe Lakeba, * ye abokän ngutuä mrente nemenkä Fiyi känti nitre nämene nitre mada kwete ye nämene nüne.

NAMANINTRE NITRE NI MADA KWETAKA YE NGÄTÄITE

Nitre gure ye namani Fiyi ngwane kenanbe ñaka namani nuäre kräketre. Nämenentre sribire ora kabre te, ni mada nuain nämene tare krubäte, kä nämene ngire krubäte aune Kukwe drie nämene kwetre ye nitre ñaka nämene kain ngäbiti. Nitre kweta nämene aune kukwe mada käme nuain nämene ye tua nämene kwetre: meritre kän muko krütani ye gökaka nämene, monsotre kia kämika nämene aune nitre nämene ja nuainne tare kwärikwäri. Mary aune ngobo mubai, John, namani bren krubäte aune bäsi krütani. Kä 1843 yete Thomas kukwe ne tikani: “Ti nämä töbike krubäte. [...] Ñaka jatabara kwentari tie”. Akwa Thomas aune Mary kä ngwani nüke jai, tödekabare kwatibe kwetre Ngöbö Jehová yei.

Kä ye ngwane, nitre Europa tä ju sribere ye kwrere Thomas käkwe ju sribebare kena Fiyi. Ju sribebare ño kwe yebätä nitre okwä namani nemen, ñodre, ju ye sribebare mente kwin kwe ye köböire murie nämene mate gwita. Ju ye jämi nemen käte ye ngwane, Mary monsoi namani nibukäre, kädekani Thomas Whitton (3) Williams, ye abokän ti rün ruai abokän ruai.

Kä 1843 yete, Thomas Whitton rün käkwe sribibare siba tärä Juan ye kwitakäre nitre Fiyi ye kukweibiti, ye abokän ñaka namani nuäre kräke. * Ni sribebare ño yebätä kukwe mikadre gare kwe ye nämene bäri nuäre kräke,  ñobätä ñan aune niara nämene jondron miketari ñärärä krubäte. Ñodre, nitre Fiyi nämene nüne ño siklo 19 yete yebätä tärä tikabare kwe, tärä ye kädekani Fiji and the Fijians (1858).

Kä 13 te Thomas sribibare ja dibiti, ye bitikäre jatani bren yebätä nikani nüne mräkätre kwe yebe Australia. Nämene jankunu kukwe driere juta yete aune nitre nämene mike ütiäte jai. Kä 1891 yete krütani juta Ballarat kä Victoria yekänti.

JONDRON ÜTIÄTE KWANI KÄ KÄDRIKRI YEKÄNTI IETRE

Kä 1883 yete, Thomas Whitton, muko kwe, Phoebe, (4) aune monsotre kwe nikani nüne Perth, (Australia Occidental). Kä ye ngwane ngobo nibukäre Arthur Bakewell Williams, (5) ti ruai abokän ruai yebiti kä nämene kwä ökän.

Kä namani 22 Arthur yebiti ngwane, nikani ganane Kalgoorlie, kä ye nemenkä kilómetro 600 (milla 370) kädrikri Perth yekri, kä yekänti jondron nämene krubäte oro rürübäin nämene ye köböire. Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä, kä nengwane kädekata testiko Jehovakwe, nämene tärä sribere ye ruärebätä ñäkäbare kwe kä yekänti. Ja kä biani kwe ne kwe täräkwata Zion’s Watch Tower (kä nengwane Ni Mikaka Mokre) ye juandre käre ie. Kukwe nämene nemen gare ie ye nämene töi mike ñan krütare, yebätä jatani blitaire nitre madabe aune jatani gätäre ja gwirete ja tötikakäre Bibliabätä. Ye köböire nitre testiko Jehovakwe kukwe driebare kena Australia Occidental yekänti.

Kukwe nämene nemen gare Arthur ie ye nämene kädriere mräkä kwe yebe. Rün jatani ja tötike siba arato, akwa kä ñaka nikani raire ta ngwane krütani. Meye aune ngwaitre, Violet aune Mary, ja mikani Ja Tötikaka Bibliabätä arato. Violet ja mikani prekursora, o kukwe driekä köbö täte. Arthur nämene niere, Violet “tä sribibare krubäte aune kä jutobiti Australia Occidental”. Dikaibare kwe raba ruin tie, akwa erametre Violet kukwe kwin bämikani ye käkwe nitre ja mräkäre Williams ye dimikani krubäte.

Ye bitikäre, Arthur ja mäkäninte aune nikani nüne Donnybrook, kä yekänti kri ngokwä bätäkä ngwarbe nöka nämene abokän nämene nemenkä suroeste Australia Occidental yekri. Nitre nünanka bäre nämene kädeke El loco del 1914 ñobätä ñan aune kukwe meden rabadre bare kä 1914 yete ye nämene mike gare käre. * Akwa Rü Kri Kena kömikani ye ngwane nitre ye ñaka namanina kötaire. Arthur nämene tärä aune täräkwata mike tientate aune nämene kukwe driere nitre jondron kökaka ie yei. Ni Nimä Ngöböre Itibe drieta ye Arthur ñaka nämene kain ngäbiti jire, ngöbö ye erere tärä ye nire käkwe mikadre gare metre Bibliabiti ie angwane jondron biandre libra 100 kwe ie tikani kwe tientabätä jai. Ni ñaka jire iti käkwe jondron ye ganainbare jai.

Nitre ja mräkäre Williams nämene nüne Donnybrook ye gwirete ja ükakrö nämene ja tötikakäre Bibliabätä aune gätä nuainkäre ja mräkätre yebe. Ja känenkäre, Arthur ju sribebare ja ükakrökäre kä yekänti, ye abokän nitre testiko Jehovakwe Ju Ja Ükarakrö sribebare  kena Australia Occidental yekänti. Kä namanina bäsi 80 biti ye ngwane nämene saco aune corbata kite jabätä, mädä kira kwe, Doll yebiti nämene silla mike jai, biti nämene niken kukwe driere kä Donnybrook ye jökrä känti.

Arthur, ni töi jäme aune töi kwin akwa tödeke kwatibe, ye käkwe kukwe kwin bämikani monsotre kwe ye kräke. Ngängän, Florence (6) sribibare misionera India, aune ngobo, Arthur Lindsay (7) bätä Thomas, sribibare ni umbre erere konkrekasionte rün ye erere.

MANZANA LADY WILLIAMS BÄNÄNTE

Arthur Lindsay Williams, ti ruai rün, ye abokän ni töi jäme aune mantiame. Käre nämene kä denkä jai ni mada kräke aune nämene mike ütiäte. Sribi nuain nämene gare kwin übiti ie, aune kä 12 te gananbare kwe bä 18 kri krikri tikakabätä.

Akwa Arthur ngobo chi —Ronald, (8) ti ruai— abokänbiti kä nämene kubu ye ngwane manzana krie chi nämene jutari ye tikaninkä kwe abokän namani tare rün Arthur ie. Ronald meye köböire kri chi ye ñaka ngatani, ye bitikäre manzana yebätä ngokwä keta kabre bänänte krubäte namani, yebätä kädekani niara käbiti, Lady Williams. Manzana ye nöka nämene Cripps Pink ye känenkri, manzana Cripps Pink ye tuin bäri kwin nitre kä jökräbiti tibien ie.

Ti ruai ririabare ye ngwane ñaka namanina jondron tikekä. Ja mäkäninte kwe ye bitikäre, nitre testiko Jehovakwe tä ju sribere yebätä niara aune ti mölöi sribibare Australia aune isla Salomón. Kä nengwane, kä nibira 80 ti ruaibiti aune tä sribire ni umbrere konkrekasionte bätä tä sribire ju ja ükarakrö sribeta o ükateta ja ükakrökäre nitre testiko Jehovakwe ie yebätä Australia Occidental yekänti.

JONDRON ÜTIÄTE NAMANI NUNKWE YE KÄI JUTO KRUBÄTE NUNBÄTÄ

Nun mräkätre känekäne töi nämene ye erere, ti rün, Geoffrey (9) aune ti meye Janice (10) Williams, ja di ngwani kukwe kwin Bibliabätä ye driere ti ngwai Katherine (11) ie aune tie (12). Kä rababa 13 tibiti ye ngwane tikwe ja töi mikaba kukwe kwin ye nuainne aune Ngöbö mike täte kärekäre. Gätä kri nuainba yebätä ti janama aune ti rükabata gwi ngwane tikwe ja töi mikaba ye nuainne. Gätä yete John Barr, sribikä Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä yebe, käkwe kukwe ne nieba monsotre ie: “Jehová raba nemen gare munye aune mun raba tarere ye munkwe mika tuin ütiäte krubäte jai”. Kä rikaba kubu ta ye ngwane tikwe sribi prekursor ye kömikaba.

Kä nengwane, ti muko, Chloe, aune ti nunta kä denkä krubäte jai Ngöbö Kukwei ye mikakäre gare nitre ie Tom Price, kä ye nemenkä mobe noroeste Australia Occidental yekri abokän känti mina diankata. Nunta jondron ribere jai ye kökakäre nunta sribire köbö ruäre te. Ti rün aune ti meye, ti ngwai bätä muko kwe, Andrew, tätre sribi Ngöbökwe ye nuainne arato Port Hedland, kä ye nemenkä kilómetro 420 (milla 260) ngwitärikri Tom Price yekri. Ti aune ti rün nunta kädekani umbre konkrekasionte arato.

Nitre ja mräkäre keta kükü jatäri Williams —ti mräkätre känekäne— nunkwe ja töi mikani Ngöbö mike täte kärekäre. Jondron ütiäte ja üaire namani tikwe ye käi juto krubäte tibätä.

^ párr. 5 Número yekänti nitre käta ye ara tä bä mikani página 12 aune 13 yekänti.

^ párr. 6 Ngutuä mrente ye kädeka nämene Lakemba, abokän kä nengwane nemenkä Lau, kä oriental Fiyi yekri.

^ párr. 10 John Hunt, misionero mada, käkwe Nuevo Testamento ye kwitani bäsi jökrä nitre Fiyi ye kukweibiti. Biblia kwitani kä 1847 yete yebätä kukwe ütiäte nämene, Ngöbö kä ye nämene tikani nitre Fiyi kukweibiti, Jiova, Marcos 12:36, Lucas 20:42 aune Hechos 2:34 yekänti.

^ párr. 16 Mäkwe apéndice kädekata “Kä 1914: yebätä kukwe ütiäte niebare Bibliabätä” tä tärä ¿Dre drieta erametre Bibliakwe? yebätä ye mika ñärärä, nitre testiko Jehovakwe sribebare aune tä mikani jw.org/jw-ngb yete arato.