Känändre nekänti

Indice yete känändre

 BIBLIA NIARA TÖI KWITANI

Jehová töi kwin aune tä ngite juen ta nibiti ye rababa gare tie

Jehová töi kwin aune tä ngite juen ta nibiti ye rababa gare tie
  • DÄREBARE: 1954

  • JUTA: CANADÁ

  • KUKWE MADA: NÄMENE NI MADA GOIRE AUNE JAKAIN NGWIANBÄTÄ

KUKWE NAMANI BARE TIBÄTÄ:

Nitre nüne bobre juta Montreal yekänti ti ririabare. Nun ni kwä jai aune ti abokän mrä köre. Sö nämene krä ti tibiti ye ngwane ti rün krütani aune ti meye namaninkä kaibe nun jökrä ngübakäre.

Ti nämä chi ye ngwane ti jatabara droga duin, jakain ngwianbätä aune ni mada nuainne tare. Nitre gokä aune ni mada murie ketaka yebe ti nämä ja kete. Krire kä nämä 10 tibiti ye ngwane, ni mada ngökadre aune goidre ye käi nämä nemen juto tibätä. Nämä nemen droga ye erere ti kräke.

Kä rababa 14 tibiti ye ngwane ni mada goidre ño ye rababara gare kwin tie. Ñodre, ti nämä reloj, pulsera aune anillo bätäninte orote kökö ere, aune ti nämä 14 quilate tikebätä biti ti nämä rürübäine ji ngrabare aune jondron rürübäin nämä yekänti. ¡Ti nämä ngwian ganainne nuärebiti! Bati tikwe ngwian Canadá ye ganainba 10,000 dólar köböitibe.

Kä rababa 15 tibiti angwane, ju monsotre töi ükatekäre yete ti juantariba mento, yebätä ti jue ñaka rababara. Ti nämä kübien ji ngrabare, parquete aune ja ketamukotre tikwe yekänti.

Bä kabre guardiatre ti kaba kukwe ngwantarikäre tie ti nämä jondron rürübäine yebätä. Akwa ti nämä jondron rürübäine ye ti ñaka nämä goire yebätä ti ñaka kita nämene ngite. Akwa ti nämä ni mada goire, ngökö, jondron ngwarbe rürübäine aune permiso ñaka nämä tikwe jondron rürübäinkäre yebätä multa mikaba ere tibiti. Kä jürä ñaka nämä jire tibätä; nitre nämä ngwian bretaire ni madai ye kräke tikwe sribiba arato. Sribe ye ñaka nuäre yebätä ruäre ngwane ti nämä niken kürü ngwena jabätä. Tikwe sribiba nitre ni mada kämikaka ngwianbätä ye kräke arato.

BIBLIAKWE TI TÖI KWITANI:

Kä nämä 17 tibiti ye ngwane blitaba kena Bibliabätä tibe. Ti nämä nüne ti kukwe mukobe, niara jataba ja tötike Bibliabätä nitre testiko Jehovakwe ben. Akwa Biblia tä dre niere ja mika gure yebätä ye ñaka rababa  kwin ti kräke, yebätä tikwe tuametreba aune ti rikaba meri madabe.

Akwa, meri ye jataba ja tötike Bibliabätä arato nitre testiko Jehovakwe ben. Niara jataba ja töi kwite ye käkwe ti töi mikaba ñan krütare: nämä ni mada tarere aune kukwe ngübare bätärekä. Bati niaratre nämä gätä nuainne yebätä ti nübaiba kwe, aune ti janama. Yete nitre nämä ja ngwen kwin, aune yete ti ka ngäbitiba kwin krubäte. Ye erere ja ñaka nemen ruin kä madakänti tie. Ti nämä chi ye ngwane ti tare ñaka nämä jire, aune ti mräkätre ñaka nämä ti töibikare jire. Nitre testiko Jehovakwe ja töi mikaba kwin ti kräke ye ara ti nämä ribere jai. Niaratre raba ti tötike Bibliabätä nieba kwetre tie angwane, tikwe ka ngäbitiba bengwairebe ietre.

Kukwe rababa gare tie ye köböire ti täbe nire. Nitre nibu gokä ben ti nämä ja braire gokäre, ñobätä ñan aune ti nämä ngwian ribere 50,000 jai ti nämä ja denkä ye ütiä biankäre. ¡Bäri kwin tikwe ñaka nuainba! Nitre nibu yekwe nuainbare, iti murie ketani aune iti abokän kitani ngite.

Ti jataba ja tötike Bibliabätä ye käkwe mikaba nüke gare tie, tikwe ja töi kwitadre kukwe keta kabrebätä. Ñodre, 1 Corintios 6:10 (TNM) yekänti Biblia tä niere: “Nitre gokä, nitre töi käre jondron tuabätä bäri ere jakwe, nitre dröbanikaka, nitre blitaka ngwarbe ni mada rüere, nitre jondron diankaka ni madakän nitre kukwe ne nuainkä yekwe gobran Ngöbökwe ye ñaka rabai”. Tikwe ñäkäba bersikulo yebätä angwane, tikwe muaba. Tikwe ja töi kwitadre täte rükaba gare tie (Romanos 12:2). Ti nämä ni mada nuainne tare, ti nämä ni ngökö krubäte, ti nämä ja ngwen käme krubäte.

Akwa, Jehová töi kwin aune tä ngite juen ta nibiti ye rababa gare tie arato (Isaías 1:18). Yebätä tikwe oraba ja brukwä ngöibiti ie, ti dimikadre kwe jondron blo ye tuenmetre aune ja töi kwite tikwe ribeba ie. Niara ye diebiti kia kia ti jataba kukwe käme ye tuenmetre. Kena, tikwe ja mäkäteba ti kukwe muko yebe.

Kukwe nieta Bibliabätä ye erere tita nuainne ye köböire ti täbe nire

Kä ye ngwane kä nämä 24 tibiti aune ti monsoi rababara nimä. Ti nämä sribi bökän ribere jai niaratre ngübakäre. Akwa ti ñaka janamene kwelate aune sribi ñaka nämä gare tie. Bobukäreta tikwe ja di käräba Jehovai aune ti rikaba sribi känene jai. Kukwe ngwantari nämä tie sribikäre ye ngwane, ti tö nämä ja töi kwitai aune sribi bökän nuaindi ti nämä niere. Ti nämä ja tötike Bibliabätä ja ngwankäre kwin ti nämä niere ruäre ngwane. Akwa ñaka sribi bianba tie. Mrä mada, kukwe ngwantaribata tie sribikäre ye ngwane, ti nämene ja ngwen ño ye tikwe nieba angwane, ni ye käkwe nieba tie: “Ñobätä ñaka gare kwin tie, akwa ti rabadre sribi bien mäi raba ruin tie”. Jehovakwe orasion tikwe kukwe nuaba ye gare metre tie. Ye bitikäre, ti aune ti muko, nunkwe ja mikaba testiko Jehovakwe.

KUKWE KWIN NAMANI TIKWE:

Kukwe nieta Bibliabätä ye erere tita nuainne aune tita näin Kristo jiebiti ye köböire ti täbe nire. Ti mräkä töi kwin ben tita nüne aune ti töi ñaka ti nike, ñobätä ñan aune Jehovakwe ngite juani ta tibiti ye gare kwin tie.

Kä niena 14 tibiti tita sribi ütiäte nuainne ja töi jeñebiti: tita kä denkä krubäte jai nitre mada dimikakäre kukwe Bibliabätä mike nüke gare jai. Bitinkä ti muko jatani sribi ye nuainne tibe arato. Ne madakäre, kä nikanina 30 ta yete tikwe nitre sribi muko tibe 22 dimikanina ja mike testiko Jehovakwe. Ti täbe nemen jondron rürübäinta yekänti akwa ñaka nitre goikäre ti nämene nuainne käne ye erere. Kä mrä yete nitre gokä ñaka rabaira käbämikata Bibliakwe ye tita ja di ngwen driere nitre ie (Salmo 37:10, 11).