Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE TÄRÄ KWATABÄTÄ: KÄ KRÜTAI: ¿YE NIBIRA NÜKE?

¿Kä krütai ye abokän dre?

¿Kä krütai ye abokän dre?

“Kä krütai nibira ja ken” nieta mä olote ye ngwane, ¿drebätä mätä töbike? ¿Kä gaite dobo kri yebiti, murie kri ñübe minimini yebiti o rü yebiti tä nemen ruin mäi? Kukwe yebätä töbikata angwane nitre kwati tä nikenkä, nitre mada abokän ñaka töibikaire jire.

Kukwe Ngöbökwe tä niere metre: “Kä krütai ye köböi rükai” (Mateo 24:14TNM). Arato Biblia tä kä krütai ye kädeke “Armagedón” aune “köbö kri Ngöbö dite jökräkwe” (Revelación [Jondron tä rakadrekä täräi] 16:14, 16Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). Akwa, nitre kukwe jene jenebätä tätre kukwe bä jene driere kä krütai yebätä, aune kukwe tare krubäte rabai bare kädrieta. Akwa ¿kä krütai kädrieta Bibliakwe ye abokän dre? Biblia arabe tä mike gare mrebe nie. Aune ye ñan aibe, ñakare aune kä krütai ye nibira ja ken, aune ñokänti ni raba nemente nire ye tä mike gare nie. Ani kukwe ruäre ye känenebätä aune kä krütai nieta ye abokän dre ye ani mike gare jai. Ye bitikäre dre mikai krüte metrere ye nikwe mikai gare jai.

 KUKWE METRE MIKATA GARE KÄ KRÜTAI YEBÄTÄ

  1. KÄ TIBIEN YE ÑAKA GAITE ÑUKWÄ YEBITI

    Biblia tä mike gare: “[Ngöbökwe] kä tibien ye ükaninte kwin; ñaka mikaikä kä madakänti jire chi, tädi kärekäre” (Salmo 104:5). Texto ne aune mada yebätä, Ngöbö ñaka Kä tibien ne gaite jire chi aune ñaka nitre tuainmetre kwe juen ngwarbe mikata gare Bibliakwe (Eclesiastés 1:4; Isaías 45:18).

  2. KÖBÖ MEDENTE AUNE ORA NUÄI KÄ KRÜTAI YE ÜKANINANTE

    Kä krütai ye kräke köbö ñaka ükaninte nitre ruäre tätre nütüre, akwa Ngöbökwe köbö ye ükaninante Biblia tä mike gare. Biblia tä niere: “Köbö mdente amne ñänä okwä nuäi ti jatadreta ye abko gare ñakare jire chi ni mda mdaye, angele kä käinbti ie gare ñakare amne Ngöbö Odei ie gare ñakare arato, akwa Ngöbö ni Rün aibe ie tä gare. Munkwe ja mika juto käre ti ngibiare ngäbti” (Marcos 13:32, 33). Erametre “köbö mdente amne ñänä okwä nuäi” kä krütai ye Ngöbö “ni Rün” käkwe ükaninante.

  3. KÄ KRÜTAI YE ÑAN RABAI BARE NI KÄ NEBÄTÄ O JONDRON MADA KÖBÖIRE

    ¿Dre o nire käkwe kä krütai ye kömikai? Tärä Apocalipsis tä niere: “Angwane kä käinbti gitiaba sete, rababa tuen tie amne mdä bä ngwen näma krati. Mdä yebti ni näma näin iti abko kädian näma Ni Ja Kukwei Mikaka Täte amne Ni Era Metre [...]. Angwane ni jändrän kri krübäte kwrere ye käkwe rükä kwekwe amne jrei kä jökräbti mikabara biare rükäre ni nänkä mdä ngwenbti ye rüere amne rükä kwekwe rüere arato” (Apocalipsis 19:11-21). Erametre, kukwe nieta texto nebätä ne abokän kukwe bämikata jerekäbe, akwa kukwe ne raba nüke gare nie: Ngöbökwe ángel kwati krubäte juain rüe ye gatekäre.

Kä krütai kädrieta Bibliakwe ye kukwe kwin krubäte nitre kä tibienbätä kräke

¿DRE MIKAI KRÜTE?

  1. GOBRANTRE MIKAI KRÜTE

    Biblia tä niere: “Ngöbö kä kwinbiti käkwe gobran ükaite abokän ñaka gaite jire chi. Aune gobrantre mada ñaka rabai gobrane täte. Gobran ye käkwe gobrantre mada mrükaite aune gaite jökrä, aune gobran ye arabe käkwe gobrandi kärekäre”  (Daniel 2:44). Kukwe 3 känti miri gare ye erere, “jrei kä jökräbti” ye käkwe ja ükaikrö “biare rükäre ni nänkä mdä ngwenbti ye rüere amne rükä kwekwe rüere arato” (Apocalipsis 19:19). Akwa Gobran Ngöbökwe käkwe trekaite.

  2. RÜ, NI MADA NUAINTA TARE, KUKWE KÄME NUAINTA NI MADABÄTÄ YE MIKAI KRÜTE

    Ngöbökwe “rü ye mik[ai] krüte” kä jökräbiti tibien (Salmo 46:9). Texto ne tä dre niere ye ani mike gare jai: “Nitre töi kwin ye aibe käkwe nünain kä tibienbätä, aune nitre ñaka ngite ye käkwe nünain te. Nitre kukwe käme nuainkä, ye abokän tikaikä täte kä nebätä” (Proverbios 2:21, 22). Aune Ngöbökwe “jondron mik[ai]ta mrä jökrä” nieta kwe” (Apocalipsis 21:4, 5).

  3. NITRE KUKWE JENE JENEBÄTÄ KÄKWE NGÖBÖ AUNE NITRE MIKANINA ULIRE YE MIKAI KRÜTE

    Nitre kukwe jene jenebätä ja bämike jerekäbe, yebätä tärä Jeremías tä niere: “Nitre kukwe niekä tätre kukwe ngwarbe niere; nitre sacerdote tätre nitre mada gobraine ja töi jeñe yebiti [...]. Akwa ¿kä krütai köböi rükai ye ngwane munkwe dre nuaindi?” (Jeremías 5:31). ¿Dreta ja känenkäre nitre ji ngwanka kukwebätä ye kräke? Jesús arabe tä niere: “Köbö [kä krütai yete] nitre kwati käkwe niedi tie: ‘Däkien, Däkien, ¿nunkwe ñaka kukwe mikani gare mä käbiti, aune mä käbiti nunkwe ñaka chokali üai juanintari mento, bätä mä käbiti nunkwe ñaka jondron keta kabre ñan tuabare nuainbare?’. Akwa tikwe niedi ietre: ¡mun ñaka gare jire tie! [...] Kämikekä tibätä” (Mateo 7:21-23TNM).

  4. NITRE IE KUKWE KÄME TUIN KWIN AUNE TÄ JA MIKE KUKWE KÄME YEKRI YE MIKAI KRÜTE

    Jesukristo käkwe niebare: “Nire ñakare niara mike era abrä nianinante, ñobätä ñakare angwane ñukwä jutra jatani kä nete, angwane niaratre namani kä iko mike bäri ñukwä jutra ngwä; nämenentre jondron käme nuainentrebätä” (Juan 3:19NGT). Kirabe Noé Ngöbö mikaka metre täte ye näire, nitre töi käme nämene Kä tibienbätä ye Ngöbökwe ganinte. Tärä 2 Pedro 3:5-7 (NGT) yekänti, Biblia tä niere: “Kira mekera [...] ñö ara biti, kä tibien nämene ye ganinte. Akwa kä kwin aune kä tibien tä nengwane, ne abrä Ngöbö tä ngübare ja kukwe arabebiti gadrete jai ñukwä jutrabiti; niarakwe kukwe ükaite nitre käme ben, biti niaratre gaite kwe ngwane”.

Noé näire “kä” krütani ye erere “kukwe ükaite nitre käme ben, biti [...] gaite” gwäune ye bämikata. Akwa kirabe, Ngöbökwe ñaka kä tibien ye ganinte ye nikwe ngwandre törö jai, ñakare aune “nitre käme” o niara rüe ye ganinte kwe. Ye erere arato, Ngöbökwe “kukwe ükaite” ja känenkäre ye ngwane, nitre tä kukwe käme nuainne aune ja mike niara rüere ye jökrä gaite kwe. Akwa, Noé aune mräkä kwe kriemikani kwe, ye erere nitre ja ketamuko kwe ye kriemikai kwe arato (Mateo 24:37-42).

¡Ngöbökwe kukwe käme jökrä diainkä kä nebätä ye ngwane nikwe nünain kwin krubäte! Erametre: kä krütai kädrieta Bibliakwe ye kukwe kwin krubäte nitre kä tibienbätä kräke. Akwa, kä tä mente kä krütai ye kräke o ñakare aune mä raba dre nuainne ne kwe mä rabadrete nire ye mä tärä ngwentari jai. Biblia tä dre niere ye ani mike gare jai.