“Nitre töbtä nünanka mobe kä Judeabtä kä driri nükani [...] kaja ngwian nämane kwetre, ye jue tikani kwetre, bti oro amne kri ngwäri ütiäte kri rä bäne bäne [...] amne mirra biani ngwarbe kwetre ngäbäkre yeye.” (Mateo 2:1, 11.)

NI ÜTIÄTE krubäte ie mä törbadre jondron biain angwane, ¿mäkwe dre biandre ie? Kirabe nitre nämene jondron rä mane bien nitre madai, nitre reire ie arato, ñobätä ñan aune jondron ye nämene ütiäte krubäte oro ye kwrere. * Ye medenbätä, nitre ja tötikaka mukebätä käkwe jondron ketebu biani “jrei nitre israelitakwe” yei ye abokän jondron rä mane (Mateo 2:1, 2, 11).

Aceite balsámico

Reina Seba janamene Salomón känti ye ngwane, “talento 120 orore biani kwe rei ie, aceite balsámico ere krubäte, aune jä bä nuäre nuäre biani kwe ie; aune reina Seba käkwe aceite balsámico biani rei Salomón ie ye kwrere ni mada ñaka nükani ngwena jire” nieta Bibliakwe (2 Crónicas 9:9). * Rei mada käkwe aceite balsámico juani Salomón kräke arato nämene ja kete ben ye bämikakäre (2 Crónicas 9:23, 24).

¿Ñobätä jondron rä mane ye nämene ütiäte aune kabre krubäte kirabe? Ñobätä ñan aune yebiti ja ükate nämene bä nuäre, jondron nuain nämenebiti ngöbö ngwarbe mikakäre täte aune jüante nämene mrü ngwaka yebätä (mäkwe recuadro “ Jondron rä mane yebiti dre nuain nämene kirabe” ye mika ñärärä). Jondron ye kärä nämene krubäte, ngwian kitaka nämene ere ngwankäre aune rürübäin nämene krubäte yebätä ütiä nämene kabre krubäte.

KÄ NGWARBE NÖTARE ARABIA YE NGRABARE

Casia

Kä ye ngwane, jondron rä mane ye dianka nämene kä kiare ñö Jordán yekänti, aune mada abokän nitre nämene kite ngwena kä mente krubäte yekänti. Bibliabätä jondron keta kabre rä mane kädekateta. Jondron ye ngätäite azafrán, áloe, bálsamo, canela, incienso aune mirra kädekateta, ye abokän gare nitre jökrä bäsi ie. Ne madakäre, nitre nämene comino, menta aune eneldo ye kite mröte.

Azafrán

¿Kä medenkänti jondron menteni ye jänämene kite? Áloes, casia aune canela ye jänämene kite kä kädekata kä nengwane China, India aune Sri Lanka yekänti. África yekänti kä ngwarbe nötare kä mötörikri Arabia nememe Somalia kri nämene nirien yete mirra bätä incienso ye dianka nämene. Aune nardo ye nämene kä India Himalaya ye aibe känti.

“Jondron rä mane ye kia, nitre nämene kärere krubäte aune rürübäin nämene kabre krubäte yebätä nitre jondron rürübäinkä ye tö nämene ie rürübäinkäre.” The Book of Spices (Jondron rä mane ye täräi)

Jondron keta kabre ye ngwankäre nememe Israel, nitre nämene näin juta Arabia yete ta. Yebätä metrere nitre Arabia “ye aibe nämene niken jondron keta kabre ngwena Oriente aune Occidente yete kwärikwäri” kä mil krobu te Kristo känenkri, tärä The book of Spices (Jondron rä mane ye täräi) tä mike gare. Israel yete mötörikri kä Néguev yekänti, nitre kirabe nämene nüne kwati, ju krikri sribe nämene bätä nitre menteni nämene nüke aune ji medenbiti nitre jondron rä mane  rürübäinkä nämene näin ye kwaninantari. Centro del Patrimonio Mundial de la UNESCO tä mike gare ye erere, jondron kwani yebiti mikata gare metre “nitre kä mötörikri Arabia aune mar Mediterráneo ye nämene ngwian den krubäte nämene jondron rürübäine ye ütiäre”.

Nitre nämene kite kri mu rä mane ngwena ere krubäte ye nämene näin Arabia yekänti ta kilómetro 1,800 (Job 6:19). Nitre Ismael mräkätre jatani Galaad nemen Egipto “jändrän rä bäne ngwena btä kri ngwäri kräkäre kä dianta balsamo btä kri ngwäri mda kä dianta mira” ngwena rürübäinkäre nieta Bibliakwe (Génesis 37:25, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena). Nitre ye ara ie Jacob monsoitre käkwe eteba José rürübäinbare.

NITRE ARABIA ÑAKA NÄMENE KUKWE YE KÄDRIERE

Eneldo

Siklo kwati krubäte te nitre Arabia ye aibe käkwe jondron rä mane ye rürübäinbare. Niaratre ye aibe käkwe jondron rä mane kädekata casia bätä canela nämene Asia yekänti ye rürübäinbare. Nitre Arabia ye käkwe kukwe ngwarbe dätebare aune jondron rä mane känändre ye raba kukwe tare mike nitre kisete niebare kwetre ne kwe nitre nünanka Mediterráneo ye ñaka rabadre jondron rürübäine jai kwärikwäri nitre Oriente yebe. Jondron rä mane sribe jatani kena ye “nitre rürübäinkä ye käkwe ñaka kädriebare jire kä kwati krubäte te” nieta, tärä The Book of Spices yebätä.

Comino

¿Kukwe meden ngwarbe dätebare kwetre? Heródoto ni Grecia ja tötikaka kukwe kira yebätä siklo krärike Kristo känenkri käkwe niebare, nukwä käme ni kwetaka nämene ja judakwata sribere canela ye küdebiti mente kwin kä järäre yekänti nie nämene niebare kwe. Jondron rä mane ye diankäre jai, nitre nämene ngri oto krikri mike kä järäre ye ngürebätä niebare kwe. Nukwä ye nämene niken ngri ngwena  ere krubäte judakwata yete yebätä judakwata ye nämene betekä timon däbä ye täni. Angwane, nitre nämene canela ye ükökrö drekebe ngwarbe aune nämene rürübäine nitre kökaka yei. Kukwe nie nämene ye kädrie nämene krubäte kä ngrabare tibien. Jondron rä mane ye “ñaka nuäre ükadrekrö nie nämene, yebätä nitre nämene canela ye rürübäine oro ütiä ye näre”, tärä The Book of Spices tä niere.

Menta

Mrä mada, nitre Arabia nämene kukwe ngwarbe niere ye gani angwane, niaratre ye ñan aibe namanina jondron ye tike aune rürübäine. Siklo kena yete, juta Alejandría, kä Egipto yekänti, ru mrenbiti nämene nüke aune jondron keta kabre rürübäin nämene krubäte. Murie nämene mate océano Índico yebiti angwane nändre ño ye namani gare nitre nänkä rute mrenbiti yei angwane, nitre romano jatani niken rute kä Egipto yekänti kä India ye kokwäre. Ye köböire nitre nämene nüke jondron rä mane ütiäte ye ngwena bäri ere aune rürübäin namani bäri brai.

Kä nengwane jondron rä mane ye ütiä ñaka oro ütiä ye näre. Aune jondron ye bian bä ni reire ie ye ni ñaka tä nütüre arato. Akwa täbe ütiäte krubäte perfume bätä kräkä sribekäre aune yebiti nitre kwati tätre mrö sribere bänänte. Ye erere, jondron keta kabre rä mane ye tuin kwin nitre ie kä nengwane nuainbare kira ye erere.

Canela

^ párr. 3 Bibliabätä, kukwe tikani hebreore bätä griekore yebätä “jondron rä mane” nieta ye abokän, jondron sribeta kri kä o ngwäri rä mane yebiti meden gärätä, aune ñan jondron kitata mröte ye ai gärätä.

^ párr. 4 “Aceite balsámico” nieta ye abokän aceite o kri ngwäri rä mane diankata meden gärätä.