¿NI BRARE gure käkwe dre nuaindre ne kwe kä tädre juto muko kwe yebätä? Ngwian jänrikadre ere gwäkäre ie, ne kwe ñaka rabadre töbike nitre brare gure kwati raba niere. Kukwe ye abokän bäri ütiäte tä kisete tätre nütüre. Akwa, ¿meritre ruäre kwe ngwian tärä se ñobätä tä nementre ja töibikaire jankunu? Rosa, nünanka España, tä kukwe ne niere muko kwe yebätä: “Ni mada ngwärekri nämä ja ngwen kwin krubäte, akwa nun nämä kaibe ye ngwane nämä ti mike tuin ngwarbe krubäte jai”. Joy nünanka Nigeria abokän tä niere: “Ti muko nämä kukwe niere ye ñaka tä nämä nemen debe ti kräke angwane, nämä niere tie: ‘Tita dre niere mäi ye erere mäkwe nuaindre ñobätä ñan aune ti abokän mä muko’”.

¿Nitre brare gure kisete sribi mikani ye rabadre nuainne ño ja gwirete? ¿Mä raba dre nuainne ne kwe mä muko ñaka rabadre töbike krubäte aune tare mäkwe ye rabadre gare ie, bätä “kä raba[dre] nuäre[bätä]”? (Rut 1:9, Jonás/Rut.)

NI BRARE GURE MIKANI JI DOKWÄRE YEBÄTÄ BIBLIA TÄ DRE NIERE

Ni brare aune meri ye ja erebe Ngöbö okwäkänti, akwa sribi ñaka ja erebe tä kisete mräkätre jie ngwankäre nieta Bibliakwe. Romanos 7:2 (Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte) tä mike gare, meri gure ye rabadre “brare [“kukwei”, TNM] ye” mike ütiäte jai. Sribi jökrä ye jie ngwankäre ni tärä iti, ye erere Ngöbökwe ni bare gure ye mikani mräkä jie ngwankäre. Ye medenbätä, niara tä ji dokwäre muko kwe ye kräke (1 Corintios 11:3).

¿Ngöbökwe ni brare gure mikani ji dokwäre ye nuaindre ño kwe? Efesios 5:25 tä mike gare: “Mun brare gure gure käkwe meri munkwe tare”. Aune tä niere arato: “Kristo käkwe nitre tödekaka bti tarebare [...], ye kwrere”. Ye erere, Jesukristo ñaka ja mäkäninte, akwa kukwe bämikani kwe ye raba mä dimike ne kwe mä rabadre mä muko tarere. Nuaindre ño ye ani mike gare jai.

JESÚS KUKWE BÄMIKANI YE ERERE NITRE BRARE GURE KÄKWE NUAINDRE

Jesús nitre dimikani tribe kwetre ye ngwankäre. Nitre nämene nainte kukwe keta kabre kisete ye jökrä niarakwe nübaibare krörö: “Mun ye abko jakwe jökrä tie amne tikwe mun mikadi jadüke” (Mateo 11:28, 29). Ye erere, nämene tribe ye mike bäri juto nitre kisete, nämene miketa kwin aune nämene  dimike nökrö Ngöbö kokwäre. ¡Yebätä nitre tö nämene ja tuai niara ken!

Jesús kukwe bämikani ye erere nuaindre ño. Kukwe meden tä mä muko kisete yebätä mäkwe dimika. Meritre kwati ie ja ruin Rosa erere, niarakwe niebare: “Ti muko tä ti mike tuin jai meri sribikä kräke ye kwrere”. Akwa, ni brare kädekata Kweku tä niere: “Ti muko tä ja di ribere o ñakare ye tita ngwentari käre ie. Tare krubäte tikwe yebätä niara ñaka ja di ribere tie akwa tita dimike sribi gwita ye nuainkäre”.

Jesús nämene nitre dimike aune nämene töi mike nüke gare jai. Meri iti nämene ja tare nike kä 12 te ye ngwane Jesús nämene jondron ñan tuabare nuainne kädriebare olote. Angwane nütübare kwe: “Tikwe kise mikai dängutu kwebebätä jerekäbe gwa, ti rabaita kwin”. Aune ñaka tö ngwani ngwarbe kwe. Nikani Jesús kokwäre, kise mikani kwe dän Jesukwe ye käbätä aune bengwairebe namaninta kwin. Niarakwe ñaka kukwe kwin nuainbare nitre ruäre namani niere, akwa nämene ja töibikaire krubäte ye nükani gare Jesús ie. * Yebätä  Jesukwe kukwe ne niebare ie töi mikakäre jäme: “Ti ngängän, [...] bren mäbätä nibirata kwin mäbätä”. Kukwe nuainbare kwe yebiti töi nämene ño ye bämikani kwe: ja nämene ruin ño nitre madai ye nämene mike nüke gare jai (Marcos 5:25-34NGT).

Jesús kukwe bämikani ye erere nuaindre ño. Ja ñaka raba ruin kwin mä muko ie ye ngwane bäri mäkwe dimika bätä mäkwe ngüba bätärekä; ñobätä tä ja ngwen kore ye mäkwe mika nüke gare jai. Ricardo tä niere: “Ja ñaka tä nemen ruin kwin ti muko ie tita gain ye ngwane, tita töbike kwin blitakäre ne kwe ja ñaka rabadre ruin käme ie”.

Jesús nämene blite nitre ja tötikaka kwe yebe. Nämene mike tuin ja ketamuko ye erere jai aune nämene kä denkä krubäte jai blitakäre bentre. Ñodre, niebare kwe ietre: “Ti Rün tä dre dre niere tie, erere tita mike gare jökrä munye” (Juan 15:15). Ruäre ngwane tö nämene ja tuai kaibe töbikakäre aune orakäre, akwa käre nämene kukwe kwe ye kädriere nitre ja tötikaka kwe yebe. Ñodre, Jesús murie ketai ni ni mada kämikaka kwrere ye näire mrä deu niara nämene töbike krubäte niebare bökän kwe ietre (Mateo 26:38). Aune ruäre nämenentre jondron nuainne abokän ñaka nämene nemen kwin kräke akwa ñaka nämene ja kukwe ötö ietre (Mateo 26:40, 41).

Jesukwe kukwe bämikani yebätä mäkwe töbikaitari ye käkwe mä dimikai mä muko aune monsotre mäkwe tarere bäri

Jesús kukwe bämikani ye erere nuaindre ño. Mäkwe blita mä muko ben. Mätä töbike ño aune ja ruin ño mäi ye mäkwe nie ie. Meritre kwati tä niere muko kwetre tätre ni mada ngätäite angwane blite krubäte, akwa ja gwirete ñaka blite. Ana muko ie jata nemen ruin ño ye tä mike gare ie ye ngwane jata nemen ruin ño niarai ye tä niere: “Ti tare kwe aune nunta ja kete bäri kwin tä nemen ruin tie”.

Mä ñaka ja kukwe öta mä muko ie ja ngie mikakäre. Meri gure iti tä niere: “Ti muko nämä nemen rubun ti kräke ye ngwane, käre nämä ja kukwe ötö tie köbö kabre te. Ja nämä nemen ruin ngite aune gaidre tie”. Edwin, abokän tä ja di ngwen ja ngwen Jesús ye erere. Niara tä niere: “Tita nemen rubun ye ngwane, ti ñaka tä kukwe niere bengwairebe ja ngie mikakäre. Ñongwane nun raba kukwe ye ükete bäri kwin jabe ye tita ngübare”.

Joy, kädrieni kena ye tä mike gare, muko kwe jatani ja tötike Bibliabätä nitre testiko Jehovakwe ben ye ngwane ñaka niena ja ngwen käne ye erere. Niara tä niere: “Ja töi kwitabarera krubäte kwe. Tä ja di ngwen ti tarekäre bäri, tä ja ngwen bäri Jesús ye erere”. Biblia käkwe nitre kwati krubäte brare aune merire gure dimikanina. ¿Mä törba ja tuai nitre ye ngätäite arato? Mä tö ja tötikai Bibliabätä mäkwe nie ni Testiko ie; ye ütiä kärä ñaka.

^ párr. 10 Ngöbökwe Kukwe Biani Moisés ie nämene niere ye erere, meri ye nämene käme bren nämenebätä ye kisete, ye medenbätä nirebätä kise mikadre kwe ye rabadre käme arato (Levítico 15:19, 25).