Gobrantre tä kädekani kri yebätä tä kukwe blo nuainne ne kwe dre ie niaratre tö ye rabadre kwetre. Kukwe ye ñan nuainta krire ne ngwane, ñakare aune kä 3,500 nikanina ta ye ngwane kukwe ye erere nuain namanina, ye medenbätä Ngöbökwe kukwe biani nuaindre tä tikani Bibliabätä känti ribe nämene nitre ñaka rabadre jondron bien ni madai töi mikakäre jakri (Éxodo 23:8). Jondron bianta ni madai töi mikakäre jakri ye kukwe blo nuainta gobrantre yekwe, akwa tätre kukwe mada nuainne ne kwe dre ie niaratre tö ye rabadre kwetre. Nitre sribikä gobranbe töita kukwe blo nuainbätä ye tä jondron mikata ngübadre ietre yebiti sribire ja kräke, tätre jondron nuainne mräkätre aune ja ketamuko kwetre aibe kräke, ne madakäre niaratre ñaka nemen jakaire ngwian ükakröta sribi nuainkäre juta kräke ye goikäre.

Nitre sribikä jabe jene jene tä kukwe blo nuainne arato, akwa nitre gobranka tä kukwe blo ye nuainne bäri. Barómetro Global de la Corrupción 2013 (nitre ja ükaninkrö tä sribire gwairebe mikakäre gare gobrantre meden tä kukwe blo nuainne) ye köböire täräkwata Transparencia Internacional käkwe mikani gare nire nire tä kukwe blo ye nuainne: kena, nitre ja mikaka gobrane, nitre sribikä guardiare, nitre sribikä gobranbe, nitre kukwe ükatekä juta jene jene kräke aune nitre tä kädekani kukwe metre nuainkäre. Nete ruäre mikata gare:

  • ÁFRICA: Kä 2013, nitre 22,000 sribikä gobranbe nünanka Sudáfrica kitani ngise kukwe blo nuainbätä.

  • SUDAMÉRICA: Juta Brasil yekänti ngwian ükakröta juta kräke ye nitre 25 käkwe diani jai jondron nuainkäre nitre mada kräke ne kwe nitre ye ja kitadre niaratrekri, yebätä niaratre kitani ngite kä 2012 yete. Gobran nämene juta ye jie ngwen käne, yebe ni iti nämene sribire aune mika nämene ütiäte krubäte jai ye nakani nitre mada yebe ngöi.

  • ASIA: Ju sribebare jabiti kwin kä Seúl (Corea del Sur) yekänti ye nötaninbätä nitre 502 yebiti kä 1995 yete, aune nitre ye jökrä murie neketani. Nitre kukwe känänkä käkwe mikani gare nitre ju ye sribekä käkwe jondron biani nitre ni tuanmetrekä ju sribekä yei, ne kwe niaratre tuanemetre ju ye sribere niaratre törbadre nuain ño ye ererebätä.

  • EUROPA: Cecilia Malmström tä kädekani Asuntos de Interior de la Comisión juta Europa yekänti käkwe niebare: “Gobrantre [kä Europa känti] tä kukwe blo nuainne ye tä nirien krubäte. Kukwe blo nuainta ye diankakäre gobrantre rabadre ja töi ükete kukwe yebätä, akwa niaratre ñaka nuainne jire”.

¡Gobrantre tä kukwe blo nuainne ye ñaka dianka raba bengwairebe! Profesora Susan Rose-Ackerman, niara ye tä ja di ngwen ne kwe gobrantre ñaka rabadre kukwe blo nuainne, käkwe tikani kukwe ye ükatekäre “gobrantre tätre sribire ño ye kwitadre täte”. Kukwe ye ükate ñaka raba ruin nie, akwa Biblia tä niere kukwe ye ükate raba aune rabai bare metre.