Känändre nekänti

Indice yete känändre

Timgad: Juta kwanintari dobrote

Timgad: Juta kwanintari dobrote

KÄ 1765 yete, ni explorador Escocia abokänbätä kä jürä ñaka kädeka nämene James Bruce, yei jondron jutuabare abokän käkwe töi mikani ñan krütare. Nitre Roma jondron kri sribebare kädeka nämene arco de triunfo abokän nämene ötare dobrote jutuabare ie juta Argelia yekänti kä ngwarbe nötare ye käibiti. Akwa ye ñan aibe; nitre Roma käkwe juta bäri kri sribebare África ngwitärikri abokän ganinte yebiti Bruce nämene nünaninkä ye ñaka nämene gare ie: ye abokän juta Thamugadi kirabe, kä nengwane kädekata Timgad.

Siklo nikani krati biti bäri ta ye bitikäre, kä 1881 yete, nitre arqueólogo nünanka Francia jatani kä muen juta Timgad nämene kwin ye diankakäre kä mrebiti. Ne madakäre, kä ye ngwarbe nötare aune nämene juani ngwarbe, akwa nitre nünanbare Timgad yekwe nünanbare kwin aune nämenentre jondron bökäne krubäte ye namani gare ietre arato. ¿Dre käkwe nitre Roma töi mikani juta kri bä nuäre sribere kä yekänti? ¿Aune dre dre raba nemen gare nie juta yebätä aune nitre nünanka juta yete yebätä?

TÖ NAMANINTRE NITRE NÄKWITAI

Siklo I kä 1 känenkri yete nitre Roma jatani kä África ngwitärikri ye den bäri jai, akwa nitre nünanka kä jene jene känti ye ruäre nämene rüre bentre. ¿Nitre Roma yekwe dre nuainbare ja mäkäkäre nitre África yebe? Käne, niaratre käkwe nitre rükä kädeka nämene Tercera Legión Augusta ye mikani ju sribere kwin aune mikani ju sribere krakäre kä kri känsenta yekänti, kä nengwane kä ye kädekata Argelia. Akwa, ye bitikäre juta Timgad sribebare kwetre kukwe mada nuainkäre.

Kena, nitre Roma juta Timgad sribebare nitre rükä kwetre jubilabare ye kräke, akwa metrere nitre África yekwe ñaka ja mikadre rüere ie tö namanintre yebätä nuainbare kwetre... aune ye erere namani bare. Nitre África nämene niken jondron rürübäine juta Timgad yete yei jondron keta kabre kwin nämene juta yete ye jatani tuin kwin. Nitre África kwati ie jondron namani tuin kwin juta yete yebätä töi namanintre kwatibe sribibätä nitre Roma yebe kä 25 te nitre rükä ye kwrere ne kwe niaratre aune monsotre brare kwetre yekwe nünandre yete, ñobätä ñan aune nitre Roma ye aibe tuanmetre nämene nüne juta Timgad yekänti.

Nitre África ye ruäre ñaka mikani nüne jerekäbe Timgad, ñakare aune juta yete aune juta mada mada bäre yete sribi ütiäte mikani kisete arato. Nitre Roma kukwe ükaninte nitre África näkwitakäre jai ye namani bare kwin ietre, ñobätä ñan aune juta Timgad sribebare ye bitikäre kä nikani krire 50 ta angwane, nitre África namanina nüne bäri kwati juta yete.

 NITRE ROMA NITRE NÄKWITANI

Jondron rürübäin nämene yekänti poste tä krö

Cicerón ni nünanka Roma töi nämene ye erere, nitre Roma yekwe ja töi mikani kwatibe sribikäre gwaire nitre nünanka juta yete yebe, ye köböire kä nikani braibe ta yete nitre África näkwitani kwetre. Nitre Roma aune nitre África yekwe kä ñäkäninbiti ja näre jabiti. Ne madakäre, juta yete kä ñäkäninbiti kwin: kä ñäkäninbiti ketare ketare 400 metro cuadrado ji krä chibiti jene jene. Kukwe ye jökrä nämene tuin kwin nitre África yei.

Nitre nünanka kä keta kabre juta Roma yekänti nämene nuainne ye erere, nitre nünanka Timgad ye nämene niken ja ükökrö nitre nämene nemen kwati krubäte jutate ye näire; ja dakakäre o noticia mika nämene gare mrä ye kukwe nuakäre. Nitre nünanka kä ngwarbe nötare bäre tibien ye nämene kukwe ne bämike ja töite: kä sribebare (columnata) abokän känti ñänä trä ngire ñaka mate bätätre täninta tätre näin; ñö okwä krube nen kuin abokän ütiä bian ñaka te tätre jüben, o ñö okwä kwin bäre tätre täkäni känti tätre blite ja ketamuko kwetre ben. ¡Ye namani tuin metre ietre!

Ni nimä ngöböre itibe üai sribebare jäbätä kwin

Kä sribebare kri mrusara yebiti nitre Roma käkwe nitre África ye näkwitani arato. Nitre jutate aune nitre nünanka juta ye bäre nämene nüke 3,500 biti bäri kä yekänti. Nitre nämene kukwe nuainne yekänti nämenentre nemen krubäte ni madabe o ni mada nuainne tare krubäte ye nitre kwati nämene nemen mrusaire.

Nitre Roma nämene kukwe mike täte yebiti nitre näkwitani kwetre arato. Nitre Roma nämene ngöbö mike täte ye bä nämene sribebare bä nuäre bätäkä ngwarbe ñö okwä krube nen kuin jübara yekänti pizo aune pared yebätä. Nitre jutate nämene nemen käre kä yekänti, yebätä nitre Roma nämene kukwe mike täte aune ngöbö jene jene mike täte ye jatani gare bätärekä jatäri ietre. Nitre Roma tö namani nitre África tuai nüne ja kwrere ye namani bare kwin krubäte ietre, ñobätä ñan aune nitre África aune niaratre nämene ni nimä ngöböre itibe jene jene mike täte ye jatanintre üai sribere jäbätä.

NIKANI DOBROTE

Trajano juta sribebare ye bitikäre kä nikani 100 ta ye ngwane, nitre Roma yekwe kä África ngwitärikri ye jökrä känti cereales, aceite de oliva aune vino ye nökani. Kä nikani braibe ta yete nitre Roma kä yekänti namani nura ötaka. Juta Timgad yete jondron namani krubäte aune nitre namani kwati krubäte yebätä juta ye sribebare bäri kri.

Nitre kä bökänkä aune nitre nünanka Timgad nämene jondron rürübäine nitre Roma ie ye köböire namanintre jondron bökäne krubäte, akwa nitre mada nünanka kä yebiti tibien abokän kwe jondron ñaka nämene krubäte. Siklo III yete, gobrantre jatani nitre mike ja tare nike aune impuesto mika jatani bäri krubäte nitrebiti yebätä nitre sribikä tirete jatani ja mike gobrantre rüere. Nitre ye ruäre ja mikani kukwe católico yebätä, biti ja mikani mada kwetre kukwe donatista yebätä, nitre ye nämene ja bien kristiano abokän käkwe ja dianinkä mento iglesia católico yete nämenentre ja ngwen käme yebätä. (Recuadro “ Kukwe donatista: ¿ye kukwe metre?” ye mäkwe mika ñärärä.)

Siklo kwati krubäte te nitre iglesiate namanina rüre jabe, nitre mada namanina rüre jabe aune nitre bárbara namanina nüke kukwe blo nuainne juta yete, ye bitikäre nitre Roma ñaka namanina gobrane kä África ngwitärikri yekänti. Siklo VI yete, nitre  Arabia käkwe juta Timgad ye ganinte täte. Mrä, juta Timgad ye nikani dobrote aune juta yebiti kä nikani 1,000 biti bäri ta.

“¡YEBRÄ NÜNA KWIN!”

“Muntiadre, jübadre, jadadrekä, kötadre. ¡Yebrä nüna kwin!”, tikani jutate kukwe latín yebiti

“Muntiadre, jübadre, jadadrekä, kötadre. ¡Yebrä nüna kwin!”, kwani tikani jutate kukwe latín yebiti nitre arqueólogo yei ye abokän namani tuin kötaidre ietre. Ni Francia kukwe kira tikaka tä mike gare, kukwe tikani ye abokän “nitre töi ñaka nämene jondron tuabätä krubäte jakwe, akwa nitre ruäre abokän tä nütüre nitre ye nämene nüne kwin” meden gärätä.

Kä kwati krubäte te nitre Roma namanina nüne ye erere. Apóstol Pablo, nünanbare siklo I yete yekwe niebare nitre ruäre nämene kukwe ne niere: “Nane ni krütadre jetbe, aisete ari mröre kri, ari dö ñaen kabre”. Nitre Roma nämene kukwebätä, akwa töi nämenentre jondron käte yebätä aune ñaka nämene töbike nünandre ño kwin ye aibätä. Nitre kristiano ñaka rabadre ja kete nitre ye erere ben niebare Pablokwe. Niebare kwe: “Munkwe ñan ja ngökamna kukwe yebtä, ñobtä ñan angwane “ni kukwe muko diän diän ben ni töi kuin metre tä ja gete angwane, ni töi kuin metre abko tä neme diän arato”” (1 Corintios 15:32, 33).

Nitre nünanbare Timgad kirabe ye käi nikanina 1,500 biti bäri ta, akwa nünanbare ño kwetre ye erere nitre töi täbe kä nengwane. Nitre Roma töi nämene ño, ye tuin kwin nitre kä nengwane yei: nikwe kä ngwandre juto jabätä aune dre raba nemen bare yebätä ñaka ja töi mikadre nieta kwetre. Akwa, nünandre ño kwin ye Biblia tä mike gare nie. “Kukwe nuainta kä nengwane ye köböra niken ta”, yebätä tä kukwe ne niere nuaindre nie: “Nire nire tä jändrän kä nebtä bkäne, yebtä ñan töbikadre kri kwe, [...] ñobtä ñan angwane kä tuata nikwe ne abko näin jökrä ta” (1 Corintios 7:31).

Juta Timgad ganinte ye tä mike gare metre ni tö nünain kä jutobiti angwane nikwe ñaka ja töi mikadre nüna kä nengwane ye aibebätä. Nikwe ngwandre törö jai “nitre ñaka Ngöbö mike täte ye näin ta bätä tö dre dre nuain ye näin ta arato, akwa Ngöbö tö dre dre ie ye erere nire nire tä nuainne yekwe nünain kärekäre” (1 Juan 2:17TNM).