Känändre nekänti

Indice yete känändre

 NITRE TÖ MIKAI GARE JAI

¿Navidad ye blo?

¿Navidad ye blo?

Kä kwatire kwatire, nitre kwati krubäte tätre Navidad käi ngwen juto jabätä. Nitre ruäre kräke Navidad yete ja ükakröta ni mräkätre aune ja ketamuko nikwe yebe; nitre mada abokän kräke köbö yete nita ja töi mike Ngöböbätä aune nitre tä dre ribere jai ye dimikabätä. Kukwe ye jökrä kwin krubäte, akwa kukwe mada tärä Navidad yebätä abokän ñaka gare nitre ie.

Nitre kwati tä nütüre Navidad yete cumpleaño Jesukwe ye käi ngwanta juto jabätä. Akwa, nitre kukwe kira tikaka ye jökrä bäsi tä niere Jesús därebare köbö medente ye ñaka gare jire. Tärä The Christian Book of Why (Los porqués del cristianismo) tä niere, “köbö medente Jesús därebare ye nitre kristiano kena yekwe ñaka ükaninte” ñobätä ñan aune ñaka tö namani nitre tuai ja mrite “kukwe ngwarbe nuain nämene yete”. Ne madakäre, Jesús nämene cumpleaño ni madakwe aune kwe käi ngwen juto jabätä ye Biblia ñaka niere jire. Niara murie ketani ye aibe ngwandreta törö jai niebare kwe nitre nänkä jiebiti yei (Lucas 22:19).

Ne madakäre, nitre kukwe mikaka gare jai ye kwati krubäte ie nüke gare kukwe keta kabre nuainta Navidad näire aune jondron üai sribeta ye kite nitre kukwe ngwarbe mikaka täte yekri, ñodre, Santa Claus, kri, jondron bianta jai, vela trä mikata, kantata, kä ükateta bä nuäre aune mrö ruäre sribeta kwin. Tärä tä blite kukwe católica yebätä tä niere krörö: “¿Navidad näire jondron bianta jai o jondron mikata jukwebätä aune iglesiate ye kite nitre kukwe ngwarbe mikaka täte yekri ye nire nire ie gare?” (The Externals of the Catholic Church).

“¿Navidad näire jondron bianta jai o jondron mikata jukwebätä aune iglesiate ye kite nitre kukwe ngwarbe mikaka täte yekri ye nire nire ie gare?” (The Externals of the Catholic Church)

Mä raba ngwentari jai: Navidad nuainta ye ñaka käme, ¿se ñobätä ñäkäita? Ñaka blo nie raba. Akwa, ¿Ngöbö töita ño kukwe yebätä? Kukwe metre mritadre kukwe ngwarbe nuainta yebe ye tuin käme krubäte Ngöböi nieta Bibliakwe. Amós 5:21, 23 yekänti Jehovakwe kukwe ne niebare nitre Israel ñaka niara mikaka täte yei: “¡Bieta nuainta kwetre ye kräke ti brukwäta!”. Aune niebare kwe: “¡Ñaka kanta ti olote!”.

¿Ñobätä kukwe ye niebare kwe ja dibiti ietre? Dre namani bare ye ani mike gare jai. Nitre nämene gobrane Israel ye ngwane rei kädeka nämene Jeroboán yekwe nibi ngäbä sribebare orore biti mikani kwe juta Dan aune Betel yekänti. Ye bitikäre niebare kwe nitre ie, rabadre nibi ngäbä sribebare yebiti Jehová mike täte; ne kwe ñaka rikadre Jerusalén. Ne madakäre, bieta mada mrä ükaninte nuaindre aune nitre sacerdote kädekani käi ngwankäre juto jabätä (1 Reyes 12:26-33).

Nitre Israel ye nämene töbike kwin raba nemen tuin nie. Niaratre nämene kukwe ye nuainne Jehová mikakäre täte ni raba nütüre. Akwa kukwe yebätä Ngöbö nämene töbike ño ye mikani gare metre kwe nitre juta yete ie Amós aune nitre mada Ngöbö kukwei niekä yebiti. Aune siklo nikani ta ye bitikäre ngwaninta törö krörö kwe ietre: “Ti abokän Jehová; ti ñaka ja töi kwite” (Malaquías 3:6). Kä nengwane Jehová töi täbe ye erere. Yebätä, ¿Navidad käi ngwanta juto jabätä ye ngwane ja nemen ruin ño ie raba ruin mäi?

Nitre kwati krubäte tä kukwe ye mike gare jai, ye bitikäre tä ja töi mike kwatibe ñaka Navidad käi ngwen juto jabätä. Ñakare aune, tätre kä denkä jai köbö mada ngwane kä kwatire kwatire yete ja ükakrökäre mräkätre aune ja ketamuko kwetre ben, bätä tätre jondron nuainne nitre mada kräke... ye tä kä mike juto krubäte bätätre.