Känändre nekänti

Indice yete känändre

 NIKWE TÖDEKADRE NIARA ERERE | JOSÉ

Ñaka kukwe blo nuainbare kwe

Ñaka kukwe blo nuainbare kwe

NITRE jondron rürübäinkä kwati tä näin ñö Nilo ye bäre ta. Käta ngire aune kri blü kädekata lotos aune kri blü mada mada ñöte ye rä mane niken kwäräkwärä. Rätä mate Josebiti. Nitre kwati aune camello kabre tä näin yekwe cholibo aune ibis ngwini nikenkä yebätä nikikä kwäräkwärä. Nitre kwati ye tä näin juta mada nemenkä Egipto ye kokwäre. ¡José nämene ngutuä Hebrón yekänti abokän jänikani ye käi neberaka mobe! ¡Tä kä jene känti!

Palma aune kri sicómoros tä ñö bäre tibien ye küde ngrabare jurin tä abokän tä ngwäne ye kukwe ruin. Nitre tä mate jabiti Josebe ji ngrabare ye tätre blite ye kukwei ñaka nüke gare José ie. Monso ye tä nitre ye kukwei mike nüke gare kwati kwati jai. Rabadre ja kite nitre ye kukweibätä. Ñaka rabaita ja gwirete yebätä.

Josebiti krire kä 17 o 18 näre aune nitre bäri umbre kisete kukwe ñaka rababare abokän ben niena ja tuin. Nämene bäri tare rünkwe yebätä etebatre kwe nämene bätä ngwenbätä. Brukwä nämenentre kräke yebätä tö namanintre murie ketai, akwa biti ja töi kwitaninta kwetre aune rürübäinbare kwetre nitre jondron rürübäinkä yei, abokän ben tä näin (Génesis 37:2, 5, 18-28). Bämän kabre te nibiratre näin, aune nitre tä niara ngwen yebätä kätä bäri juto, ñobätä ñan aune nibira nüke no jutate José aune jondron mada rürübäindi kwetre yekänti abokän köböire ngwian rabai krubäte kwetre. ¿Josekwe dre nuaindi ne kwe ñaka rabadre ulire? ¿Kukwe kri aune nikwe ja tuadre kukwe ruäre ben yekwe ñaka tödeka nikwe mikadre di nekä yekäre nikwe dre nuaindre? Erametre ni rabadre kukwe keta kabre mike gare José yebätä jai.

JEHOVÁ NÄMENE JOSEBE

Kukwe namani bare kädrieta Bibliabätä ye mikata gare ja käne. Nitre jondron rürübäinkä ye nü jukwe angwane José rürübäini kwetre ni Egipto kädekata Potifar yei. Ni ye tä kädekani jefere guardia faraón rei Egipto yekwe kräke (Génesis 39:1). José rürübäini bobukäre yebätä mikata ngwarbe jai nibi ruin ie. ¡Jondron ngwarbe rürübäinta ye kwrere mikata tuin jai! Ni mada nibi mrä niara bökänkä ye jiebiti tä näin ji ngrabare nitre kwati krubäte ngätäite tienda aune kä jondron rürübäin käi jutate yekänti ta. Ju te rabai nüne ye kokwäre tä näin.

Nünain kwe yekänti kä ñaka ja erebe nämene nüne känti jänikani mentokwäre yebe. José mräkätre ye nünanka jondron kwata sribebare jure yete aune nänkä kä mada mada känti jondron nire kwetre yebe. Akwa, Potifar gwire ye abokän nitre Egipto jondron bökäne jue ye kwrere: bä nuäre aune jükani bä nuäre krubäte. Nitre arqueólogo tä mike gare, nitre Egipto kirabe ye nämene kri kä jume, papiro mikani ngwäte, kri blü kädekata loto aune kri blü mada mada ñöte yebiti kä sribere bä nuäre jubäre jai. Kä sribe nämene kwata kri bä nuäre ye te ruäre ju ruäre nämene aune ju yete kä nämene ükaninte känti murie nämene mate, ventana kri nämene, cuarto nämene kabre te, mrö käi kri nämene te aune nitre sribikä yekwe cuarto nämene.

 ¿José töi namani ju kri bä nuäre yebätä? Ñakare. Ja nämene ruin kaibe ie ye aibe nämene töite. Kukwe jökrä namani tuin jene ie: nitre kukwei, nämenentre ja ngwäkite ño aune ja ükete ño... Aune nämenentre kukwe mike täte ye namani tuin jene ie arato. Nitre Egipto ye nämene ngöbö kwati mike täte, nämenentre ja mike sukiare aune gata bätä gata ye bitikäre dreta nakainkä yebätä töi nämenentre krubäte. Ja ñaka namani ruin kaibe José ie ni itibe köböire. ¿Nire? Biblia tä mike gare: “Dänkin Ngöbö [“Jehová”, NTM] nämane [Jose] die mike” (Génesis 39:2, Jändrän Kena [JK]). ¡Josekwe ja driebare bä kabre orasionte Jehovai! Salmo 145:18 tä mike gare “nitre jökrä tä ja di kärere Jehovai ye ken niara tä”. ¿Josekwe dre nuainbare mada rökrakäre Ngöbö ken?

Ñaka ja mikani ulire kwe. José namani sribire aune ja töi mikani kwe nuainne kwin krubäte, köböire Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare kräke. Aune nämene sribire kwin ye drekebe ngwarbe nükani gare Potifar ie. Jehová nämene kukwe kwin nuainne ni klabore kwe kräke yebätä jondron kwin nämene nemen bäri kwe ye nükani gare ie. Bätärekä jatäri, ni kräke José nämene sribire ye jatani tö ngwen ie, yebätä jondron jökrä kwe ye mikani gare kwe ie (Génesis 39:3-6).

Josekwe kukwe kwin krubäte bämikani monsotre kristiano kä nengwane ye kräke. Monsotre tä kwelate bentre ye töita ja mäkätä chokabe yebätä krubäte aune ja jie ngwandre ño kwin ye ñaka gare ietre. Yebätä ja ñaka nemen ruin kwin ietre nitre ye erere ngätäite. Ja ruin ye erere mäi angwane, Jehová töi täbe mekera ye erere ye mäkwe ngwan törö jai (Santiago 1:17). Monsotre tä ja ngwen metre ye ken niara tä aune tätre ja di ngwen kukwe kwe mikabätä täte ye kräke tä kukwe kwin mike nemen bare.

Kukwe namani bare yebätä ani bliteta. Kä nikanina kwati ta, aune José nibira dite aune bä nuäre. Akwa, ja tuai kukwe kri ben kwe, ñobätä ñan aune niara bä nuäre yebätä ni mada töi käme raba okwä mikebätä.

Potifar muko namani rubun José kräke

“NAMANI KÄ MIKEKÄ JIREKÄBE”

José nämene ja ngwen metre. Potifar muko abokän töi ñaka nämene jire ye erere. Biblia tä niere, töi jatani Josebätä aune namani niere krörö bati bobu ie: “Ti tö rabai mabe, aisete ari ti kaen ngäbti” (Génesis 39:7JK). ¿José tö namani rabai ben? Monsotre bati töita ja gurebätä ye erere José töi ñaka nämene ye Biblia ñaka niere. Potifar muko ñaka bä nuäre ye nie ñaka arato. ¿Josekwe kukwe känändre jai rabakäre ben? Kukwe ye ñaka  rabadre gare Potifar ie. Ne madakäre, rabadre ni ji ngwanka jondron bökäne krubäte muko yebe ye köböire jondron keta kabre kwin rabadre kwe. ¿Töi namani jondron yebätä?

Mika ñaka gare. Dre nämene brukwäte yebrä mikata gare. José kukwe niebare Potifar muko ie ne tä mike gare metre: “Ti bäkänkä Botibarkwe ti mikani jändrän jakwe ngibiabtikä jökrä nete. [...], aisete niarata dikekä jäme kwäräkwärä. [...], ni mda ñakare jire, ie jändrän ne gare bäri ti ngwä. [...] Ma aibe abko, mikani gare ñakare kwe tie. ¿Ye ño räbäre abko, tikwe ma kadre ngäbti, ie ma tö nibi yere? ¿Drekäre tikwe ja mikadre ngite kore Ngöbö rüere?” (Génesis 39:8, 9JK). Josekwe kukwe nini merebe aune metre ta. Meri yekwe kukwe nini ie ye nuaindre kwe angwane töi rabadre nike krubäte. ¿Ñobätä?

Niara nini ye erere, Potifar tä tö ngwen ie. Kädekani kwe jondron jökrä gwi ye ngübabitikäre. Akwa muko kwe ye aibebätä José ñaka raba kise mike jire. ¿Se drekäre rabadre kukwe blo nuainnebätä? Akwa ja mikadre ngite kwe Ngöbö kwe Jehová rüere ye rabadre bäri töi nike. Nitre ja mäkäninte rabadre ja ngwen metre jai nieta Ngöbökwe ye gare ie. Rün aune meye köböire namani gare ie. Jehovakwe meri aune ni brare kena mäkäninte aune nünandre keteitibe jabe kwetre bätä rabadre “ni itibe kwrere” ie tö namani abokän mikani gare metre kwe ye gare José ie (Génesis 2:24JK). Nitre mada tö namani rabai ni tärä gure yebe yekwe bäsi Ngöbö mikani rubun ye gare ie arato. Ñodre, nitre tö namani rabai ruai kwe Isaac muko yebe aune niara rün ye ruai Abrahán muko yebe yebätä bäsi kukwe tare namani bare (Génesis 20:1-3; 26:7-11). Ñobätä kukwe ye ñäkäibare ye gare José ie aune töita kwatibe mikabätä täte.

Josekwe kukwe nini ye ñaka mati kwin Potifar muko yebätä. ¡Josekwe miri ngwarbe jai! ¡Ñaka kari ngäbiti kwe aune kukwe ribeni kwe José ie ye nuaindre Josekwe angwane “ja mikadre ngite” kwe nini kwe ie! Akwa ñaka bike nemen kwekebe. Miri ngwarbe jai yebätä bäri töi nibi José nikabätä rabadre ben yekäre. ¡Töi Diablu erere! Diablukwe Jesús nuaninte ye ngwane Jesukwe ñaka kani ngäbiti ie, akwa ñaka namani kwekebe, namani “köbö bäri kuin Jesu nuatekäreta” ye ngübare (Lucas 4:13). Nitre Ngöbö mikaka täte tä ja ngwen José erere ye abokän kwin: niara nuate namani “köbö kwatirekwatire”, akwa ja ngwani metre kwe. Ñaka ja tuanimetre ngökadre kwe nieta Bibliakwe (Génesis 39:10JK). Akwa, nuate nämene jankunu.

Nitre sribikä jökrä rikadre ju bäre ye ngübata Potifar muko yekwe biti bike nemen José kraire. José niki sribire käteri ye ngwane, naka dänbiti ie aune nininta mada bati kwe ie: “Ti tö rabai mabe, aisete ari ti kaen ngäbti”. Josekwe ja nirikä ja dibiti mentokwäre gitiakäre. José neketete bäri dime ie. Josekwe ja nirikä mentokwäre, dän dininkä drekebe kwe jabätä aune nibrinkä nen. Dän Josekwe yebe nebekä meri ye kisete (Génesis 39:11, 12).

Josekwe ja töi mikani kwatibe ñaka kukwe blo nuainne ye tä apóstol Pablo kukwe niebare siklo ye bitikäre ye ngwenta törö nie: “Meri mden mden ben mun tö ja mikai gure bati bati, ye ngäniene mun gitia” (1 Corintios 6:18). ¡Kukwe kwin krubäte bämikani nitre kristiano kä nengwane kräke! Nitre ñaka Ngöbö kukwei mike täte ye ngätäite nita nüne kä nengwane. Ni ñaka rabadre ja töi mike niaratre erere. Ñaka nuäre, akwa ni rabadre ngitie mentokwäre.

¡Josekwe ja töi mikani kwatibe ñaka kukwe blo nuainne akwa kukwe kri namani kisete! Potifar muko nibi rubun krubäte aune bike kite ngise. Tä ngwänenkä ñan chi yebätä nitre sribikä ki betekä tuin känti. Biti José tönibi rabai ben, akwa niara ngetraninkä yebätä José niki betekä nini kwe ietre. Kukwei mikadre era jai yekäre dän Josekwe ye miri tuare kwe ietre. Muko kwe nüta gwi ye ngwane, kukwe ngwarbe ye arabe nininta kwe ie aune drekäre José jänjatani gwi kwe nini kwe ie. ¡Potifar därie nibi nokwrekä! Biare José kitadre ngite nini kwe (Génesis 39:13-20).

“CADENA KITANI NGOTOBÄTÄ”

Juta Egipto yekänti ngite käi nämene ye ruäre kwanina nitre arqueólogo yei, akwa kukwe mika ñaka gare krubätebätä. Kä yekänti ngite käi nämene nguseta aune ketaninkä kwin ye aibe mikata gare. José nämene “ngite” niebare kwe, ye abokän  kä drüne aune kä ulire ye raba nüke ni töite (Génesis 40:15) Ne madakäre, nuainbare tare nieta tärä Salmos yebätä: “Cadena kitani ngotobätä, jondron hierrore kitani rorobätä” (Salmo 105:17, 18). Ruäre ngwane, nitre ngite ye küde dian nämene trökri aune kraden o krandokwä jäkä nämene jai cadena yebiti; mada abokän rorobätä cadena kita nämene. Kukwe ñaka metrebätä José mikani ja ngie nuin yebätä tare nikabare krubäte kwe raba ruin nie.

Akwa, mikani raire ngite ye bäri tare. Biblia tä niere ye erere, nuabare raire kwe kä ñaka kwin yekänti. * Ne madakäre, mikaita kwäre ye ñaka nämene gare ie. Köbö jatani niken ta, sö jatani niken ta, aune kä jatani niken ta. ¿José ie ja ñaka rabadre ruin ulire krubäte yekäre dre nuainbare kwe?

Bobukäre Biblia tä mike gare krörö: “Dänkin Ngöbö [“Jehová”, TNM] nämane ben jangunu”. Ye erere, Ngöbökwe ñaka ni niara mikaka täte ye tuanimetre kaibe aune tarebare kwe (Génesis 39:21). Ni Ngöbö mikaka täte kita raba ngite akwa Jehová ñaka raba tuenmetre kaibe aune käre täi tarere (Romanos 8:38, 39). ¿José Rün kä kwinbiti tare kwe ie tä ja driere aune kukwe tare tä nemen barebätä ye tä niere ie ye tuin mäi? ¿“Ngöbö [...] kä mik[aka]ta nuäre nibtä” yekwe töi mikaninta jäme ye nüke gare mäi? (2 Corintios 1:3, 4; Filipenses 4:6, 7.) Akwa Jehovakwe ñan kukwe ye aibe nuainbare José kräke. Dimikani kwe ne kwe ni kraka nitre ngitebiti ye rabadre tö ngwen ie nieta Bibliakwe nie.

Nitre ngite yei sribi bian nämene nuaindre, yebätä Josekwe ja töi mikani sribire, ja di ngwani nuainne kwin kwe, yebätä Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare kräke. Bätärekä jatäri, ni nitre ngite ngübabitikä ye jatani mike tuin ütiäte jai biti Biblia tä niere erere “sribi jakwe biani mda [kwe] Joseye amne, Jose namani ni ngite ngite ngibiabtikä mda. [...] Dänkin Ngöbö namani Jose die mike, aisete namani jändrän nuene, erere namani nebe bare kuin ie” (Génesis 39:22, 23). ¡Ngöbökwe ñaka José käi kwitaninkä jabiti ye käi namani jutobätä!

José nämene ngite, akwa kukwe kwin keta kabre nuainbare kwe yebätä Jehovakwe kukwe kwin nuainbare kräke

Kukwe tare raba nemen bare nibätä, akwa Josekwe tödekabare ye erere nikwe tödekadre ja tuakäre ben. Nikwe oradre käre Jehovai, nikwe niara kukwei mikai metre täte aune nikwe ja di ngwain töita ño ye erere nuainne angwane, niarakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke, nuainbare kwe José kräke ye erere. Ne madakäre, ja käne kukwe kwin keta kabre nämene rabadre Josekwe abokän mikai gare kukwe ne erere kädriei ja käne yekänti.

^ párr. 23 Biblia tä niere ye erere, kä nämene 17 o 18 Josebiti ye ngwane namani Potifar gwirete aune nuabare raire kwe yete nememe namani tän ye ngwane. Nuabare ngite kwe nememe kä namani 30 biti ye ngwane (Génesis 37:2; 39:6; 41:46).