Känändre nekänti

Indice yete känändre

Kukwe tikani kirabe kukwe siríaco yebiti: köböire kukwe raba nemen gare bäri nie Biblia kwitani kena yebätä

Kukwe tikani kirabe kukwe siríaco yebiti: köböire kukwe raba nemen gare bäri nie Biblia kwitani kena yebätä

Kä 1892 yete, meritre munkine kädeka nämene Agnes Smith Lewis aune Margaret Dunlop Gibson nänbare camellobiti kä ngwarbe nötare yekänti ta nemen nitre monje nämene nüne Santa Catalina ngutuä Sinaí ngürebätä yekänti. Köbö ökän te nänbare kwetre. ¿Ñobätä meritre nibubiti kä bäsi 50 yekwe ja töi mikani niken mobe kä Oriente Medio känti kukwe tare raba nemen bare nibätä yekänti ta? Kukwe ye rabadre gare mäi ye raba mä dimike kukwe metre nieta Bibliabätä yei tö ngwen bäri.

Agnes Smith Lewis aune nitre monje nämene nüne Santa Catalina

JESÚS jämi nikenta kä kwinbiti ye känenkri, niebare kwe nitre ja tötikaka kwe yei niaratre rabadre blite niarabätä “juta Jerusalénte amne kä Judeate amne kä Samariate. Erere arato, [...] kä jökräbti temen” (Hechos 1:8). Nitre ja tötikaka Jesukwe ja töi mikani kwatibe sribi mikani kisete ye nuainkäre aune kä jürä ñaka namani bätätre nuainkäre. Akwa, juta Jerusalén yete ja mikani niaratre rüere aune ni kristiano kädeka nämene Esteban murie ketani. Niaratre ye kwati ngitiani Antioquía (Siria), juta ye bäri kri juta Roma dite nämene gobrane yekänti abokän nemenkä 550 kilómetro (350 milla) ngwitärikri juta Jerusalén yei (Hechos 11:19).

Nitre kristiano nämene blite jankunu Jesubätä juta Antioquía yete, aune nitre ñaka Judea kwati käkwe ja mikani kukwebätä (Hechos 11:20, 21). Nitre nünanka jutate nämene blite kukwe griekore yebiti, akwa nitre mada nämene nüne Siria ye nämene blite kukwe siríaco yebiti.

BIBLIA KWITANI KUKWE SIRÍACO YEBITI

Siklo II yete, nitre kristiano blitaka kukwe siríaco yebiti ririabare bäri kwati, yebätä Biblia namani kwitadre kukwe yebiti. Ye medenbätä, Kukwe Kristiano Tikani Griekore ye ruäre kwitani kena kukwe siríaco yebiti, aune ñaka kukwe latín yebiti.

 Kä 170 ye ken bäsi, ni Siria kädeka nämene Taciano (120 nemen 173 ye ken bäsi) kukwe tikaka, yekwe Tärä Ketabokä Bibliabätä Tä Blite Jesubätä tikabare üai deme köböire nie nämene ye tikabare keteitibe. Tärä tikabare kwe ye kädekani Diatesarón, kukwe griekore ye abokän “Tärä Ketabokä Bibliabätä Tä Blite Jesubätä” meden gärätä aune tärä ye tikani kukwe griekore o siríaco yebiti ni raba niere. Siklo IV yete, Efrén de Siria (310 nemen 373 ye ken bäsi) käkwe kukwe mikani gare Diatesarón yebätä, ye tä mike gare metre nitre kristiano Siria ye jökrä ie tärä ye nämene gare kwin.

¿Ñobätä Diatesarón ye ütiäte krubäte ni näire? Siklo XIX ye näire nitre ja tötikaka Bibliabätä ruäre nämene niere Tärä Ketabokä Bibliabätä Tä Blite Jesubätä ye ñaka metre, ñobätä ñan aune tikani siklo II yete niebare kwetre, kä 130 aune 170 ye ngwane, Jesús murie ketani käi nikanina raire ta ye bitikäre. Akwa, Diatesarón tikani abokän kwanina ye tä mike gare tärä Mateo, Marcos, Lucas aune Juan ye nämenena gare kwin nitre ie kä ye näire. Ye tä mike gare tärä ye tikani siklo ye känenkri. Diatesarón tä mike gare arato evangelios apócrifos (tärä mada ngwarbe sribebare) ye ñaka nämene kukwe metre niere, ye medenbätä Taciano tärä Diatesarón kwitani Tärä Ketabokä Bibliabätä Tä Blite Jesubätä yebätä.

Pentateuco tä tärä Peshitta yebätä tikani kukwe siríaco yebiti, ye tikani kä 464 yete, ye tärä ketebukärebätä texto Bibliabätä tikani bäri mekerabe

Siklo V kömikani ye näire, Mesopotamia ngwitärikri ye jökrä känti Biblia nämene kwitani kukwe siríaco yebiti ye nämene nitrekwe. Siklo II aune III yete Biblia ye kwitani ni raba niere. Tärä Bibliabätä ye jökrä nämenebätä, akwa 2 Pedro, 2 aune 3 Juan, Judas bätä Revelación (Apocalipsis) ye ñaka nämene tikanibätä. Tärä ye kädekata Peshitta, ye abokän “nuäre” o “merebe” meden gärätä. Tärä ye kwitani mekerabe aune ütiäte ñobätä ñan aune texto Bibliabätä ye mikani gare ño nitre mada ie kä ye näire ye tä mike gare.

Ütiäte krubäte kukwe tikani tärä Peshitta yebätä ye tikabare kä 459 o 460 yete ye tä mike gare tärä ye tikabare bäri mekerabe. Kä 508 ye ngwane tärä Peshitta tuaninteta aune tärä ketarike ñaka nämene ükanintebätä ye mikanibätä. Tärä ye kädekani Versión Filoxeniana.

KUKWE MADA TIKANI KIRABE KUKWE SIRÍACO YEBITI ABOKÄN KWANI

Kukwe Kristiano Tikani Griekore siglo V o siklo ye bitikäre ye aibe nämene gare nitre ie Siklo XIX ye näire. Yebätä, nitre ja tötikaka Bibliabätä ye tö nämene tärä tikani bäri mekerabe kädekata Vulgata latina aune Peshitta tikani kukwe siríaco yebiti ye mikai gare metrere jai. Kä ye ngwane, nitre ruäre nämene nütüre kukwe tikani bäri kirabe kukwe siríaco yebiti tuaninteta ye köböire tärä Peshitta namani, akwa kukwe tikani kirabe ye meden ñaka nämene gare ietre. Kukwe tikani kirabe ye kwandre nitre ja tötikaka Bibliabätä yei ye rabadre ütiäte krubäte kräketre, ñobätä ñan aune ye köböire Biblia kwitani ño kena kukwe siríaco yebiti ye rabadre gare bäri kwin ietre, nikwe miri gare jai ye erere siklo II ye ngwane Biblia ye sribe jatani. Akwa ¿kukwe tikani kirabe ye nämene? ¿Raba kwentari ietre?

Sinaítico Siríaco. Tärä Ketabokä Bibliabätä Tä Blite Jesubätä tikani ye tuin bäsi sökaninte tärä ye köräbätä

¡Jän! Kwanintari ketebu. Kukwe ütiäte tikani kirabe ye keteiti abokän tikabare siklo V yete. Kukwe keta kabre tikani kirabe kukwe siríaco yebiti ye ngätäite nämene, abokän Museo Gran Bretaña kökabare kä 1842 yete nitre monje nämene nüne kä nötare Nitria (Egipto) yekänti yei. Kukwe ye kädekani Siríaco Curetoniano ñobätä ñan aune kwani William Cureton ie aune mikani gare kwe, ni ye nämene kukwe tikani kirabe ye ngübarebiti museo yete. Tärä ketabokä Bibliabätä Tä Blite Jesubätä ye nämene ükaninte krörö jatäribätä: Mateo, Marcos, Juan aune Lucas.

Kukwe ketebukäre tikani kirabe abokän täbe ni näire ye kädekata Sinaítico Siríaco, aune meritre munkine kädrite kena nete yei kwani nieta. Agnes ñaka ja tötikabare kwela krite, akwa nämene blite kukwe keta kwä yebiti, ñodre, nämene blite kukwe siríaco yebiti. Kä 1892 yete, kukwe ütiäte kwani ie nitre monje nämene nüne Santa Catalina Egipto yekänti.

 Kukwe tikani kirabe kukwe siríaco yebiti nämene kä jondron mikara yekänti ye kwani ie. Niarata niere “nämene tuin bä käme, nämene dobrore krubäte aune página nämene neketaninkä jabätä, ñobätä ñan aune siklo kwati te tuate ñaka yebätä”. Ye palimpsesto, ye abokän kukwe tikani kira abokän sökateta täte mada tikata. * Kukwe nämene tikani kukwe käne täte ye nämene tikani kukwe siríaco yebiti aune nämene blite meritre santa yebätä. Akwa kukwe tikani käne ye ruäre nämene yete ye jutuabare Agnes ie, ye abokän, “Mateo”, “Marcos” aune “Lucas” kukwe tikabare abokän nämene página yebätä mintini. Tärä Ketabokä Bibliabätä Tä Blite Jesubätä tikani bäsi jökrä kukwe siríaco yebiti ye nämene kisete. Nitre ja tötikaka Bibliabätä tä niere, kukwe ye tikani siklo IV namanina krüte ye ngwane.

Tärä Sinaítico Siríaco kirabe abokänbätä kukwe Bibliabätä tikani abokän bäri ütiäte kwanina, aune tärä tikani kirabe griekore kwani arato, ñodre, Códice Sinaítico aune Códice Vaticano. Nitre tä nütüre, tärä Siríaco Curetoniano aune Sinaítico Siríaco ye abokän copia Tärä Ketabokä Bibliabätä Tä Blite Jesubätä tikani kukwe siríaco yebiti yekwe, abokän tikani siklo II namanina krüte aune siklo III kömikani ye ngwane.

NGÖBÖ KUKWEI YE TÄI KÄREKÄRE

¿Kukwe tikani kirabe ye raba nitre ja tötikaka Bibliabätä kä nengwane ye dimike? Jän. Ñodre, Marcos Tärä Tikani yekänti conclusión larga nieta, ye tä Biblia ruärebätä Marcos 16:8 ye bitikäre. Tärä Códice Alejandrino tikani siklo V yete aune tärä Vulgata latina yebätä kukwe ye tikani, akwa tärä Códice Sinaítico aune tärä Códice Vaticano bäri ütiäte tikani kukwe griekore yebiti ye nemen krüte Marcos 16:8 yekänti. Tärä Sinaítico Siríaco yebätä conclusión larga ye ñaka tikani arato, ye tä mike gare Marcos Tärä Tikani ye ngwane ñaka kukwe ye tikani kwe, ñakare aune ye bitikäre ni madakwe kukwe ye tikani.

Ani kukwe mada mike gare jai. Siklo XIX ye ngwane, Biblia kwitani ye bäsi jökräbätä 1 Juan 5:7 yekänti kukwe mada tikani abokän tä mike gare Ni Nimä Ngöböre Itibe ye metre. Akwa, tärä tikani bäri kirabe kukwe griekore yebiti yebätä kukwe ye ñaka tikani aune ñaka tikani tärä Peshitta yebätä arato. Ye tä mike gare kukwe tikani kena Bibliabätä ye kwitani bä jene.

Erametre Ngöbö Jehová tä Biblia ngübare, käbämikani kwe ye erere. Biblia tä mike gare metre nie: “Kiangätä kare niena nötare, kriblü niena nötare; akwa Ngöbö nikwe kukwei ye abokän, täi kärekäre” (Isaías 40:8; 1 Pedro 1:25). Kukwe tikani kirabe kukwe siríaco yebiti ye köböire ütiäte krubäte kukwe Bibliabätä ye mikata gare metre.

^ párr. 15 Kukwe griekore palímpsestos ye abokän “juaninte bobukäre” meden gärätä.