Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Nitre Israel yei Ngöbökwe Kukwe metre biani nuaindre?

¿Nitre Israel yei Ngöbökwe Kukwe metre biani nuaindre?

BITINKÄ nitre kukwe ükatekä juta nemenkä Occidente yekri yekänti käkwe nitre nibu murie keta mananbare ñobätä ñan aune nitre yekwe ni murie ketani niebare ietre yebätä. Kukwe ye ükaninte nitre ye kräke ye ngwane, kukwe mikani gare bätätre ye ñaka namani tuin metre. Kukwe ye ngwarbe namani gare, aune nitre abogado ja di ngwani krubäte köböire nitre ye iti mikadre kwäre niebare. Akwa nitre abogado ie kukwe gare ñaka raba ni iti ye mike kwäre, ñobätä ñan aune murie ketanina.

Ñaka kukwe ükaninte metre ye erere raba nemen bare juta jökrä te. Yebätä, Biblia tä kukwe ne nuainmana: “Kukwe metre ye erere mäkwe nuain” (Deuteronomio 16:20). Nitre kukwe ükatekä tätre kukwe ükete metre angwane, ni jökrä ie jata nemen ruin kriemikani. Ngöbökwe Kukwe metre erere biani nuaindre nitre Israel ie. “Ji [Ngöbökwe] ye jökrä kwin metre” o ñakare ye ani mike gare jai (Deuteronomio 32:4).

NITRE KUKWE ÜKATEKÄ TÖBÄTÄ, TÖBIKE KWIN AUNE KUKWE GARE IETRE

Nitre kukwe ükatekä tätre ja tötike kwin angwane, tätre kukwe ükete metre aune ñaka tätre kukwe nuainne jondron täri, ye köböire nitre kriemikata kwetre. Kukwe biani Ngöbökwe ye nämene mike gare nitre kukwe ükatekä ye erere ye ütiäte. Kenanbe nitre Israel namani kä kaibe nötare yekänti angwane, “nitre töbätä, nitre Ngöbö jürä ngwanka jabätä, nitre ie tö ngwan raba, nitre ñaka tö jondron tuabätä krubäte jakwe” ye känändre Moisekwe niebare ie (Éxodo 18:21, 22). Kä nikani 40 ta ye bitikäre, “nitre [...] töbätä aune töbike kwin bätä kukwe gare ie” känändre kukwe ükatekäre ye ütiäte krubäte mikaninta gare Moisekwe (Deuteronomio 1:13-17).

Siklo nikani ta ye bitikäre, Jehosafat  * rei Judá yekwe kukwe ne niebare nitre kukwe ükatekä yei: “Munta dre nuainne ye mike ñärärä, ñobätä ñan aune mun ñaka tä kukwe ükete ni kä tibienbätä kräke, ñakare aune munta kukwe ükete Jehová kräke; aune munta kukwe ükete ye ngwane niara tä munbe. Akwa, Jehová jürä rabadre munbätä. Munkwe ja ngübabiti aune munkwe sribi, ñobätä ñan aune Jehová Ngöbö nikwe ye ñaka kukwe blo nuainne, ñaka ni kitete aune ñaka kukwe nuainne jondron täri” (2 Crónicas 19:6, 7). Niaratre tö rabadre jondron tuai krubäte jakwe o ñaka ni jökrä kadre ngäbiti ja erebe kwetre angwane, kukwe tare rabadre bare niaratre köböite ye ngwane Ngöbökwe kukwe ükaite bentre ngwani törö rei yekwe ietre.

Nitre kukwe ükatekä nämene kukwe ye mike ütiäte angwane, nitre jökrä ie ja nämene nemen ruin kriemikani. Akwa ñaka kukwe ye aibe biani ietre Kukwe Ngöbökwe yebätä, ñakare aune kukwe biani ja jie ngwankäre ietre ne kwe kukwe ükadrete metre kwetre, kukwe ñaka nuäre rabadre ükadrete ietre akwa nuaindre metre kwetre. Kukwe ja jie ngwankäre ye ani mike gare ruäre jai.

KUKWE KWIN JA JIE NGWANKÄRE, KUKWE ÜKANINTE METRE

Nitre kukwe ükatekä ye nitre töbätä aune töbike kwin, akwa kukwe nämene gare ietre aune töbätä ye ñan aibe ngörä; ñakare aune Jehovakwe kukwe biani ietre ja jie ngwankäre ne kwe kukwe ükadrete metre kwetre. Ñodre:

Kukwe ketare ketare ye känändretari kwin. Moisés yebiti, Jehovakwe kukwe ne niebare nitre Israel kukwe  ükatekä yei: “Munkwe kukwe ükate mun mräkätre kräke ye ngwane, munkwe kukwe ye ükate metre” (Deuteronomio 1:16). Ni kukwe ükatekä yei kukwe jökrä gare kwin ye aibe ngwane raba kukwe ükete metre. Yebätä, nire nämene kukwe ükete ye rabadre kukwe ye känenentari kwin ribe nämene Ngöbökwe. Nitre kukwe ükatekä jämi kukwe ükete ye känenkri rabadre kukwe ye metre o ñakare ye mike gare kwin jai (Deuteronomio 13:14; 17:4).

Nitre kukwe mikaka gare ye kukwe nuadre. Nitre nämene kukwe mike gare ye nämene nemen ütiäte kukwe känäntarikäre kwin. Ngöbö Kukwei nämene niere: “Kukwe meden ererebätä ni madakwe ja mikadre ngite ye ni itibe ñaka raba mike gare. Ni nibu o ni nimä käkwe kukwe ye mikadre gare ye ngwane ükadrete” (Deuteronomio 19:15). Kukwe ngwarbe nie nämene ye niedreta aune kukwe ngwarbe ükate nämene nitre käme yebe mikadre gare nitre madabätä ye Ngöbö Kukwei nämene ñäkäire nitre kukwe mikaka gare yei (Éxodo 23:1).

Kukwe ükadrete metre. Nitre nämene kukwe ngwarbe niere ye mika nämene ja ngie nuin ye nämene nemen ja töi kräke nitre nämene kukwe mike gare kukwe ükate nämene ye ngwane ye jökrä kräke. Ngöbö Kukwei nämene mike gare krörö: “Ni kukwe mikaka gare ye kukwe ngwarbe niekä bätä tädre kukwe ngwarbe niere mräkä kwe rüere o ñakare, ye nitre kukwe ükatekä rabadre mike gare kwin jai, tö namani dre nuaindi mräkä kwe yebätä ye erere munkwe nuaindrebätä, aune kukwe blo nuainta mä ngätäite ye mäkwe dianka” (Deuteronomio 19:18, 19). Ñodre, ni iti nämene ni ngökö jondron ni madakwe diankäre jai ye ngwane, jondron ye ütiä nuäi ye näre biandreta jökrä kwe ribe nämene ie. Ni mada ñaka ngite murie ketadre yekäre nämene ni ngökö angwane, niara ye murie keta nämene. Kukwe ye nämene nitre mike kukwe metre niere.

Kukwe ükadrete ye ngwane ñaka ja kitadrete. Kukwe ye nämene nemen gare jökrä nitre kukwe ükatekä yei angwane, nämenentre kädriere jabe biti nämenentre ükete. Kukwe ükate nämene yekänti Ngöbö Kukwei nämene kukwe ütiäte ribere nuaindre ne erere  nuain nämene: “Mäkwe ñaka ni bobre ye mika tuin ngwarbe jai, aune mäkwe ñaka ja mika ni jondron bökäne yekri. Mäkwe kukwe ükate metre ni mada kräke” (Levítico 19:15). Kukwe jökrä känti, nitre kukwe ükatekä ye nämene kukwe ükete dre nämene nemen bare metre ye ererebätä, ñaka nitre bä ño o jondron bökäne o ñakare ye aibätä nämenentre kukwe ükete kräketre.

Siklo kwati te Ngöbökwe Kukwe biani metre ja jie ngwankäre nitre Israel ie, ye ütiäte krubäte nitre kukwe ükatekä kä nengwane ye kräke. Ye erere nuaindre angwane, kukwe ükate raba kwin aune metre.

Kukwe Ngöbökwe ja jie ngwankäre ye erere nuaindre angwane, kukwe ükate raba metre

JUTA KETEITI KRÄKE KUKWE ÜKANINTE METRE

Moisekwe kukwe ne ngwanintari nitre Israel ie: “¿Tita kukwe metre bien munye aune tikwe kukwe ükaninte metre nuaindre tita bien matare munye ye erere tärä juta medenkwe?” (Deuteronomio 4:8). Erametre juta mada mada kräke ñaka kukwe ükaninte metre ye erere. Salomón nämene bati käkwe gobranbare aune kukwe Jehovakwe erere nuainbare kwe ye ngwane, nitre Israel “nämene nüne [...] jäme” aune töi nämene jäme bätä jondron namani ere kwetre; niaratre jökrä “nämene mröre, jondron ñain bätä kä nämene juto bätätre” (1 Reyes 4:20, 25).

Akwa, nitre Israel käkwe trö kwitani Ngöböi. Jeremías ni Ngöbö kukwei niekä yebiti, Ngöbökwe niebare krörö: “Niaratre ñaka kukwe Jehovakwe ye kani ngäbiti, aune ¿niaratre ye töbätä?” (Jeremías 8:9). Ye köböite, nitre Jerusalén yebiti “ni mada därie ngie” namani, aune namanintre “kukwe käme krubäte nuainne”. Mrä juta ye ganinte aune kä 70 te ñaka nünanbare kä yekänti (Ezequiel 22:2; Jeremías 25:11).

Kukwe ñaka kwin nämene nakainkä Israel ye näire Isaías ni Ngöbö kukwei niekä yekwe nünanbare. Kukwe namani bare ye nükaninta törö ie angwane, Jehová aune Kukwe kwe yebätä kukwe metre ne niebare kwe: “Mätä kukwe ükete kä tibien kräke ye ngwane, nitre nünanka kä tibienbätä yei kukwe ükateta metre ye tä nemen gare” (Isaías 26:9).

Isaías kukwe ne mikani gare gobran Jesukristo, Rei Dianinkä Ngöbökwe yebätä: “Ni bä ño ye ñan aibätä kukwe ükaite kwe nibe, aune kukwe niedre kena ie ye ñan aibätä ja töi mikai kwe kukwe ükete nibe. Niarakwe kukwe metrebiti kukwe ükaite nitre bobre kräke” (Isaías 11:3, 4). ¡Nitrebiti Gobran Ngöbökwe aune Rei Dianinkä Ngöbökwe rabai gobrane yekwe kukwe kwin krubäte rabai ja känenkäre! (Mateo 6:10.)

^ párr. 6 Jehosafat kä ye abokän “Jehová Kukwe Ükatekä” meden gärätä.