Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE TÄRÄ KWATABÄTÄ: ¿ÑOBÄTÄ KUKWE TARE TÄ NAKAINKÄ NITRE TÖI KWIN YEBÄTÄ?

¿Ngöbökwe dre nuaindi kukwe käme yebätä?

¿Ngöbökwe dre nuaindi kukwe käme yebätä?

Satana köböite ja tare nikata ye Jehová aune Monso kwe, Jesukristo, yekwe dre nuaindi diankakäre ye mikata gare metre Bibliakwe. “Ngöbö Odei nükani kä nebtä sribi diablukwe bätäkä ngwarbe juankäre ngwarbe.” (1 Juan 3:8.) Nitre tä jondron ribere bäri jai, nitre brukwä ni mada kräke aune kukwe käme tä krubäte kä nengwane ye mikai krüte. Ne madakäre, Satana tä “ni jökrä dänkiene kä nebtä” ye “abko jua[i]ntari mento”, o gaite käbämikata Jesukwe (Juan 12:31). Ángel käme ñaka rabaira ni näkwite ye ngwane, Ngöbökwe kä mrä ükaite aune nitre rabai nüne jäme bätä keteitibe Kä tibienbätä (2 Pedro 3:13).

Akwa ¿nitre ñaka tö ja töi kwitai jire aune tätre kukwe käme nuainne jankunu yebätä dre rabai bare? Kukwe käbämikata Bibliakwe ne tä mike gare metre nie: “Nitre töi kwin ye aibe käkwe nünain kä tibienbätä, aune nitre ñaka ngite ye käkwe nünain te”, tä niere arato, nitre kukwe käme nuainkä “ye abokän tikaikä täte kä nebätä; [...] ye abokän gaikä kä nebätä” (Proverbios 2:21, 22). Erametre, kukwe käme ye riaikä aune nüna rabai jäme. Kukwe kwin ye rabai bare ngwane, nitre Ngöbö kukwei mikaka täte ye mikai kwäre bätärekä jatäri ngite yebätä (Romanos 6:17, 18; 8:21).

Robots ñaka raba jondron nuainne akwle ye erere Ngöbökwe ñaka ni mikai kukwe käme ye mikakäre krüte, ñakare aune ja kukwei driei kwe nie aune ni dimikai kwe ñaka ja töi mike käme bätä ja ngwen käme.

Kukwe tä ni mike ja tare nike ye jökrä Ngöbökwe mikai krüte

¿Ñongwane kukwe tare rakaikä ñaka gare nie tä nitre mike ja tare nike krubäte ye diankakäre Ngöbökwe dre nuaindi? Gobran kwe köböra gobrane kä tibienbiti käbämikata kwe, aune Jesukristo kädekani kwe reire gobran yete, Jesús die tärä nitre bren mikakäreta kwin (Mateo 14:14). Monsoi kwe ye die tärä jondron jökrä ketabätäkäre arato (Marcos 4:35-41). “Kukwe rakaikä aune ñongwane rakaikä ye ñaka gare nie” tä nitre mike ja tare nike ye niarakwe diainkä jökrä (Eclesiastés 9:11). Rabai reire kä tibienbiti ye ngwane, kukwe tare ñaka ni mikaita ja tare nike mada (Proverbios 1:33).

Nitre kwati krubäte ñaka ngite murie ketanina ye kräke kukwe kwin tä arato. Jesús jämi ja ketamuko kwe Lázaro gainkröta ye ngwane niebare kwe: “Ti abrä ni mikakata nire, aune ja nire bianka” (Juan 11:25, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Ye erere, Jesús die tärä ja nire biankäreta nitre ye jökrä ie.

Nitre töi kwin nünain yekänti kukwe tare ñaka rabai nemen bare bätätre yete mä törba nünain angwane, mäkwe ja tötika Bibliabätä. Tärä yebätä kukwe rabai gare bäri mäi Ngöbö metre aune töita ño yebätä. Nitre testiko Jehovakwe tä nüne mä käibiti yekwe mä dimikai kä jutobiti. Nunta mä nübaire blite bentre o nitre täräkwata ne sribekä yei mä raba kukwe tike.