Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nitre nimä nünanbare siklo XVI yekwe kukwe metre känäntaribare

Nitre nimä nünanbare siklo XVI yekwe kukwe metre känäntaribare

“¿KUKWE mden abko era?” Poncio Pilato ni Roma gobranka nitre Judea yebiti yekwe kukwe ye ngwanintari Jesús ie nämene kukwe ükete ben ye ngwane (Juan 18:38). Akwa, Pilato ñaka tö namani kukwe ye mikai gare bökän jai; kukwe ye ngwanintari jerekäbe kwe. Kukwe drie nämene nitre ie ye mikadre era kwetre jai o rabadre kukwe den akwle jai mikadre täte ye abokän namani tuin kukwe metre erere Pilato ie. Kä nengwane nitre kwati töita ye erere.

Nitre kwati Europa siklo XVI, yekwe kukwe meden mikadre era jai ye namanintre ngwentari jai. Papa nämene kädekani kri aune nitre católico nämene kukwe mike täte ye kädrie nämene nitre ye olote, akwa kukwe mada ükate jatani kädekani Reforma ye kädrie jatani krubäte kwäräkwärä Europa, ye ngwane kukwe mada mrä mrä jatani nemen gare nitre yei. ¿Kukwe metre ye rabadre gare ño ietre?

Nitre kwati ngätäite, nitre nimä käkwe ja di ngwani kukwe ye känenentari. *¿Kukwe meden metre aune kukwe meden ngwarbe ye namani gare ño ietre? ¿Aune kukwe meden nükani gare ietre? Ani mike gare jai.

NIKWE BIBLIA TUANEMETRE KUKWE METRE MIKE GARE JAI

Monso kädeka nämene Wolfgang Capito ye töi nämene kwatibe kukwe mika nämene täte kwe yebätä. Ja tötikani kwe kräkäbätä, kukwe ükateta yebätä aune Ngöböbätä. Kä 1512 ye ngwane namani sacerdote párroco, ye bitikäre namani sacerdote capellán arzobispo nämene Maguncia ye kräke.

Kenanbe ja di ngwani kwe nitre ja mikaka kukwe Reforma yekri nämene kukwe driere ye ketabätäkäre, ñobätä ñan aune nitre católico nämene kukwe mike gare ye ñaka ai drie nämene kwetre, akwa kä ñaka nikani raire ta angwane ja mikani kwe nitre yekri. Nitre Iglesiate nämene kukwe mike täte ye keta kabrebätä ja tötikabare kwe angwane, Biblia tä dre niere kukwe yebätä ye mikadre gare jai niebare kwe, “ñobätä ñan aune [Capito kräke] Biblia ye aibebätä kukwe metre tä mikani” nieta James M. Kittelson ni kukwe kira tikaka yekwe. Ye erere Capito nuainbare angwane, nitre católico tä gätäre ye ngwane vino ye tä nikwite metre Kristo däriere aune ban niara ngätäre mikata era kwetre jai aune nitre deme mikata täte kwetre ye drie ñaka Bibliakwe nükani gare ie. (Mäkwe recuadro “ Kukwe [...], ye abko era ya abko tö namanintre gai” mika ñärärä.) Kä 1523 yete, sribi nämene Capito kisete ye tuanimetre kwe aune nikani nüne Estrasburgo, juta yete kukwe Reforma ye kömikani arato.

Nitre kukwebätä töi nämene jene jene ye nämene ja ükökrö ju kwe yete, kukwe meden meden mika nämene täte aune kukwe drieta Bibliakwe yebätä blitakäre. Nitre ja mikaka kukwe Reforma yekri ye ruäre nämene Ni Nimä Ngöböre Itibe ye driere, akwa tärä La reforma radical tä mike gare, Capito “ñaka Ni  Nimä Ngöböre Itibe mika nämene täte ye mikani gare”. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Miguel Servet ni teólogo nünanbare España yekwe mikani gare ie texto Bibliabätä yebiti kukwe ye abokän ñaka metre. *

Ni Nimä Ngöböre Itibe nieta ye abokän kukwe ngwarbe mikadre gare Capitokwe angwane murie keta raba, yebätä ñaka kädriebare kwe. Akwa, kukwe tikabare kwe ye tä mike gare Servet rabadre gare ie ye känenkri kukwe ye ngwarbe mikanina gare. Ye bitikäre, sacerdote católico käkwe tikabare, Capito aune nitre ja ketaka ben “nämene ja ükökrö kukwe meden mika ñaka gare metre nitre kukwebätä yekwe ye kädriekäre kaibe jabe aune niaratre ñaka nämene kukwe niere Iglesia rüere, [aune] Ni Nimä Ngöböre Itibe mikata Deme jai ye abokän kukwe ngwarbe niebare kwetre”. Kä nikani 100 ta ye bitikäre, Ni Nimä Ngöböre Itibe nieta ye kukwe ngwarbe abokän nire nire käkwe tikabare ye kä nämene tikani täräbätä, tärä yebätä Capito kä nämene käne.

Wolfgang Capito nämene nütüre, nitre Iglesiate ñaka kukwe kwin nuainbare, ñobätä ñan aune “ñaka kukwe Bibliabätä ye driebare kwetre”

Biblia aibe raba kukwe metre mike gare nämene gare Capito ie. Niebare kwe: “Nikwe Biblia aune kukwe Kristokwe tuanemetre kukwe metre mike gare Ngöböbätä jai”. Kittelson käkwe niebare, Capito “namani niere jankunu nitre teólogo ja tötikaka yekwe ñaka kukwe kwin nuainbare, ñobätä ñan aune ñaka kukwe Bibliabätä ye driebare kwetre”.

Monso kädeka nämene Martin Cellarius (kädeka nämene Martin Borrhaus arato), nämene Capito gwirete kä 1526 ye ngwane ye tö namani Ngöbö Kukwei metre mikai gare jai niara erere arato.

“KUKWE METRE NGÖBÖKWE”

Martin Cellarius tärä De Operibus Dei tikabare ye kwata, nitre Iglesiate nämene kukwe driere aune Biblia tä kukwe meden mike gare ye tikanibätä kwe

Cellarius därebare kä 1499 yete. Nämene ja tötike krubäte Ngöböbätä aune kukwe filosofía yebätä, aune mikadre profesor Wittenberg (Alemania) ye kani ngäbiti kwe, juta yekänti kukwe Reforma ye kömikani. Kä nikani braibe ta ye ngwane Martín Lutero aune nitre mada ja mikaka kukwe Reforma yekri ye namani gare ie. ¿Kukwe meden metre aune nitre nämene kukwe meden driere ye rabadre nüke gare ño ie?

Tärä Teaching the Reformation (Enseñanza de la Reforma) tä mike gare, Cellarius ie nämene gare kukwe metre rükadre gare nie yekäre, “ñäkädre käre Bibliabätä aune texto jene jene tä dre mike gare ye känändre kwin, oradre bätä kukwe käme nuainta yebätä ja töi kwitadre”. ¿Kukwe meden namani gare ie?

Kukwe namani gare Cellarius ie ye tikani kwe tärä kädekata De Operibus Dei (Sobre las obras de Dios) yebätä julio kä 1527 yete. Kukwe nuainta Iglesiate, ñodre, nitre católico tä gätäre ye ngwane vino ye tä nikwite metre Kristo däriere aune ban niara ngätäre mikata era kwetre ye abokän jerekäbe kukwe bämikani mikani gare kwe tärä yebätä arato. Profesor Robin Barnes käkwe niebare, tärä yebätä kukwe ne tikani arato, “kukwe rakadrekä niebare Bibliabätä ye rabai bare, köbö rükai abokän näire ja tare nikai krubäte, ye bitikäre kukwe ükaiteta mrä aune nitre kä jökräbiti tibien yebätä kä rabai juto” (2 Pedro 3:10-13).

Cellarius kukwe braibe niebare Jesukristo yebätä ye ütiäte krubäte. Ni Nimä Ngöböre Itibe nieta ye kukwe ngwarbe ñaka niebare metre ta kwe, akwa ni “Rün Kä Kwinbiti” aune “Monsoi kwe Jesukristo” ye ñaka ja erebe mikani gare kwe. Ne madakäre niebare kwe, ngöbö keta kabre ye ngätäite Jesús tä arato aune niara ye Ngöbö bäri dite krubäte monsoi (Juan 10:34, 35).

Robert Wallace tärä Antitrinitarian Biography (Biografía antitrinitaria) tikabare kä 1850 yete, tärä yebätä niebare kwe Cellsarius kukwe tikabare ye tä mike gare Ni Nimä Ngöböre Itibe drie nämene ño niara näire ye erere niarakwe ñaka ja töi mikani. *  Ye medenbätä nitre ie kukwe gare ye kwati tätre nütüre Cellarius ñaka kukwe ye kani ngäbiti. Cellarius ni sribikä Ngöbö kräke “kukwe metre Ngöbökwe aune Kristokwe mikaka gare” nietabätä.

KUKWE ÜKADRETETA IE NÄMENE TÖ NGWEN

Kä 1527 ye ngwane, teólogo Johannes Campanus namani nüne juta Wittenberg yete arato, niara töbätä krubäte nie nämene kä ye näire. Kukwe Reforma ye kädrie nämene yekänti Campanus nämene, akwa Martín Lutero kukwe driebare yekwe mikani ulire. ¿Ñobätä?

Ñobätä ñan aune nitre católico tä gätäre ye ngwane vino ye tä nikwite metre Kristo däriere aune ban niara ngätäre mikata era kwetre jai ye ñaka namani tuin metre ie. * André Séguenny ni ie kukwe gare käkwe niebare, Campanus namani niere ban ye abokän ñan raba nikwite bä jene aune kukwe nuainta iglesiate ye abokän Jesús ngätä bämikata jerekäbe. Kä 1529 ye ngwane kukwe ye kädriebare juta Marburgo yekänti ye ngwane, Campanus ñaka tuanimetre kukwe Bibliabätä namani gare ie ye niere, ye bitikäre nitre ja mikaka kukwe Reforma yekri nämene nüne Wittenberg yekwe ja mikani rüere.

Johannes Campanus tärä Restitution tikabare, yebätä mikani gare kwe Ni Nimä Ngöböre Itibe ye kukwe ngwarbe

Rün, Monso aune üai deme yebätä kukwe nükani gare Campanus ie, yebätä nitre ja mikaka kukwe Reforma yekri ye namani bäri rubun kräke. Kä 1532 yete Campanus tärä Restitution (Restitución) tikani, yebätä mikani gare kwe Jesús aune Rün kwe ye ñaka ja erebe. Niebare kwe: Ni brare aune meri nemen “ni itibe kwrere”: tätre jabe, akwa ñaka ja erebe, ye erere Rün aune Monso ye ni itibe kwrere (Mateo 19:5; Juan 10:30). Campanus ie nükani gare arato Biblia tä kukwe bämike ye tä mike gare Rün ye bäri kri Monsoi yebiti ta: “Ni brare abko tä ji dokwäte ni merire kräke amne Ngöbö abko tä ji dokwäte Kristo kräke” (1 Corintios 11:3).

¿Aune dre niebare kwe üai deme yebätä? Campanus kukwe Bibliabätä mikaninta gare bobukäre: “Texto Bibliabätä ñaka mike gare Üai Deme ye ni nimäkäre [...]. Üai deme Ngöbökwe yebiti tä jondron jökrä ükete aune sribere die kwe yebiti ye erere rabadre nüke gare nie” (Génesis 1:2).

Lutero niebare niarabätä nämene kukwe ngwarbe niere aune ja mike Ngöbö Monsoi ye rüere. Ni mada ja mikaka kukwe Reforma yekri käkwe niebare niara murie ketadre. Akwa Campanus ñaka kukwe ye töibikabare. Tärä La reforma radical tä niere erere, Campanus ie nämene gare kwin Ni Kri kä kwinbiti aune ni kä tibienbätä yebätä nitre apóstol kukwe driebare aune Biblia tä dre nierebätä ye ñaka jatanina nüke gare kwin nitre kukwebätä yei, yebätä Iglesia jatani niken tibien.

Niara ñaka tö namani ja diainkä jenena kukwe mada ükatekäre jai mikadre täte. “Nitre ja diankaka jenena o nitre kukwe mada mikaka täte” ye meden nämene kukwe metre driere ye niara tö namani gai, akwa kukwe metre ñaka kwani ie. Yebätä kukwe driebare kena Kristobätä ye Iglesia Católica käkwe ükadreteta yei nämene tö ngwen. Akwa, nitre ji ngwanka Iglesiate yekwe mikani ngite. Kä 20 te nuabare ngite kwe, aune krütani kä 1575 yete nieta nitre kukwe kira tikaka yekwe.

 “MUNKWE JONDRON JÖKRÄ TRÄ TUA”

Capito, Cellarius, Campanus aune nitre mada yei kukwe meden metre aune meden ngwarbe ye nükani gare ja tötikabare krubäte kwetre Bibliabätä ye köböire. Kukwe nükani gare ietre ye ñaka nämene jökrä Bibliabätä, akwa nitre ja töi mikaka bobre yekwe ja tötikabare nguseta Kukwe Ngöbökwe yebätä aune kukwe metre nükani gare ietre ye namani ütiäte kräketre.

Ja mräkätre kukwebätä rabadre kukwe ne nuainne ribebare apóstol Pablokwe ietre: “Munkwe jondron jökrä trä tua, biti kwin kwin känti dian munkwe jai” (1 Tesalonicenses 5:21, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). Mätä kukwe metre känene angwane, nitre testiko Jehovakwe tärä sribebare ye raba mä dimike krubäte. Tärä ye kädekata ¿Dre drieta erametre Bibliakwe?

^ párr. 4 Mäkwe recuadro “Dejen que ambos crezcan juntos hasta la siega” tä tärä Los testigos de Jehová, proclamadores del Reino de Dios yebätä página 44 yekänti ye mika ñärärä, nitre testiko Jehovakwe sribebare.

^ párr. 8 Mäkwe ñäkä kukwe kädekata “Miguel Servet y su búsqueda en solitario de la verdad”, tä täräkwata ¡Despertad! mayo 2006 yebätä, nitre testiko Jehovakwe sribebare.

^ párr. 17 Cellarius Kristo kädekani “ngöbö” ye ngwane dre gäräbare kwe abokän tärä ye tä mike gare krörö: “Niarakwe deus tikabare tärä okwä chi yebiti. Tärä okwä kri ye abokän mikani kwe Ngöbö Bäri Kri ye kräke”.

^ párr. 20 Nitre católico tä gätäre ye ngwane vino ye tä nikwite metre Kristo däriere aune ban niara ngätäre mikata era kwetre ye Martín Lutero käkwe driebare.