Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Mäkwe ban ja nire kräke ye kwetanina?

¿Mäkwe ban ja nire kräke ye kwetanina?

NITRE basaka ie mrö namanina. Niaratre nämene jondron kirabe namaninkä ye mrusaire juta Belén yekänti aune tö namanintre mrö kä yekänti kwetai. Iti ie mrö rürübäin käi yekänti falafel rürübäin nämene jutuabare, falafel ye abokän ban kädekata pita te garbanzo ngätäre, tomate, cebolla aune jondron mada mada mikani. Jondron kwetani kwetre yekwe mikaninta dite nänkäre ja käne.

Ban pita kwetani kwetre yekwe töi mikai jondron sribe nämene kirabe yebätä ye ñaka nämene gare ietre. Juta Belén ye abokän “Ban Jue” meden gärätä, aune kä yekänti ban ye sribe jatani kirabe nükebe kä nengwane (Rut 1:22; 2:14). Ne madakäre, ban pita ye kwetata metrere kä Belén yekänti.

Kä nikanina 4,000 ta yete, kä nemenkä bäsi mötörikri Belén yei, yekänti Abrahán muko Sara, käkwe “torta sribe[bare] bolore” basaka nükani drekebe nimä ye kräke (Génesis 18:6). Harina kwinbiti torta sribebare kwe aune trigo almidonero o cebada sribebare harinane abokänbiti torta sribebare kwe. Sarakwe dreke dreke ban sribebare aune kukwani kwe jä ngirebiti ni raba niere (1 Reyes 19:6).

Kukwe ye tä mike gare erere, Abrahán mräkätre nämene ban sribere akwle ja kräke. Abrahán aune mräkätre kwe ñaka nämene nüne kä keteitibe känti yebätä Sara aune meritre sribikä kräke ñaka nämene ban kukwe hornonte nämene sribere niara käi Ur yekänti ye erere. Ne madakäre, niaratre nämene ye käibiti nura nämene yebiti nämenentre harina sribere. Harina sribe nämene ye sribi kri, ñobätä ñan aune jondron jondron ukwara kisebiti yebiti ukwa nämene o ukwa nämene jäbiti.

Siklo nikani kobokä ta ye bitikäre, Kukwe ne biani Moisés ie, nirekwe jondron bretaidre ni madai ye ngwane ñaka rabadre jondron jondron ukwara ni yekwe ye den jai, ñobätä ñan aune jondron jondron ukwara ye köböire mrö nämene kwetadre nitre ie (Deuteronomio 24:6). Ye erere, nitre nämene jondron ye ribere jai ye nämene gare kwin Ngöböi, ñobätä ñan aune jondron ye ñaka nämene nitrekwe angwane, ñaka nämene ban sribere jai. (Recuadro “ Ban sribe nämene ño kirabe” ye mikadre ñärärä.)

BAN YE KÖBÖIRE NITA NIRE

Ban ye kädekateta 350 Bibliabätä, aune nitre Biblia tikaka nämene blite ban yebätä angwane nämene blite mröbätä. Jesukwe driebare nitre Ngöbö mikaka täte yei niaratre rabadre töi jämebiti ribere krörö: “Ban bien mäkwe nun ie matare köbö kite ne kräke” (Mateo 6:11, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). Kukwe ye tä mike gare, ban ye ketata mrö yebätä. Nita mrö ribere mantre jetebe jai ye Jehovakwe biain nie yei nikwe tö ngwandre mikani gare Jesukwe kukwe yebiti (Salmo 37:25).

Akwa, kukwe mada tärä bäri ütiäte ban yebiti ta. Jesukwe niebare: “Ñakare banbebiti nünandi ni nekwe, akwa kukwe jökrä Ngöbö näin nierebiti, nita nire arato” (Mateo 4:4NGT). Ngöbökwe ñaka nitre Israel bukani akräke krütadre mrö miare yebätä Jesús nämene blite. Nitre ye Egipto nikani mentokwäre, ye bitikäre kä nikani braibe ta ye ngwane kukwe ye namani bare. Niaratre namanina sö krati kä nötare Sinaí yekänti aune jondron kwetadre ye namanina krüte niaratre kän. Niaratre krütai mrö miare namanintre nütüre yebätä rubune namanintre niere: “Nun nämene ban kwete trine [Egipto]” (Éxodo 16:1-3).

Ban sribe nämene Egipto ye abokän bänänte ni raba niere. Kä ye näire, nitre ruäre ie ban sribi nämene gare ye nämene ban sribere bätäkä ngwarbe. Jehovakwe juta kwe dianinkä kä yekänti angwane,  käre ban biain kwetadre kwe ietre ye nämene töite. Kukwe ne käbämikani kwe ietre: “Tibike ban kä kwinbiti mike näkäin tibien mun kräke”. Aune ja kukwei ye mikani nemen bare kwe, käre dekä dekä “jondron kia aune nginimo ye kwrere” nämene nemen tibien, suka münü o ñü burei ye kwrere. Jondron ye jutuabare kena nitre Israel ie angwane namanintre ngwentari: “¿Ye dre?”. Aune Moisés niebare ietre: “Ye abokän ban bianta kwetadre Jehovakwe munye”. Aune ye kädekani kwetre maná, aune kwetani kwetre kä 40 te (Éxodo 16:4, 13-15, 31). *

Kena, maná yebätä nitre Israel töi namani ñan krütare raba ruin nie. Éxodo 16:18 tä niere, “bänä nämene torta kwatare munköbe bänä ye kwrere”, aune nämene ere ni jökrä kräke. Akwa kä jatani niken ta ye ngwane, mrö bätäkä nämene Egipto ye jataninta törö ietre. Namanintre kukwe nemenkä krörö: “Nun okwä ñaka mate jire jondron madabätä, ñakare aune maná ye aibebätä” (Números 11:6). Ye bitikäre rubune niebare kwetre: “Ban ye tuin käme nunye” (Números 21:5). Mrä, “ban kä kwinbiti” ye namani tuin käme ietre (Salmo 105:40).

BAN JA NIRE KRÄKE

Jondron keta kabre ñaka nemen tuin ütiäte nitre ie, ñodre, ban ye ñaka tuin ütiäte ietre. Akwa ban ütiäte kädrieta Bibliabätä ye nikwe käre mikadre tuin ütiäte jai. Nitre Israel maná mikani tuin käme jai yebätä Jesukwe ban ne bämikani, ye raba ni dimike kärekäre.

Jesús niebare: “Ti abrä ban ja nirekrä bianka nie. Mun rüntre kira, käkwe ban kä kwinbätä kwetani kä kaibe te, akwa ngatani. Akwa ban kädrieta tikwe ne abrä kä kwinbätä jatani tibien, nirekwe kwetai, ye nie ñan tärä gataka. Ti ara ban nire kä kwinbätä jatani kwintubu. Nirekwe ban ne kwetadi nünandi käre kwe. Ban biandi tikwe ne abrä ti kwata tikwe. Ne biandi tikwe, abokän kwe nitre kä tibienbätä kwe ja nirekrä rabadre gäre” (Juan 6:48-51NGT).

Jesús nämene kukwe bämike ban aune niara ngätä yebiti ye ñaka nükani gare nitre kwati nämene  niara kukwe nuin yei. Akwa ye ñan aibätä kukwe bämikani kwe ye ñaka namani ütiäte. Nitre Judea nämene ban ye kwete mantre jetebe, niaratre mräkätre känekäne käkwe maná kwetani kä 40 te nämenentre kä nötare yekänti ye erere. Ngöbö nämene maná ye bien nitre ie, akwa maná yekwe ñaka nitre mikani nüne kärekäre. Akwa, Jesús ja nire biani ni kräke ye köböire nire käkwe tödekai ie yekwe nünain kärekäre. Erametre, Jesús abokän “ban ja nirekrä”.

Mrö nemen kite nie ye ngwane nita nemen ban känene kwetadre jai, aune “ban [...] köbö [...] ne kräke” yebätä nita debe bien Ngöböi (Mateo 6:11NGT). Nita ban bänänte kwete ye ngwane, Jesukristo “ban ja nirekrä” ye ütiäte krubäte nikwe ngwandre törö käre jai.

¿Ni ñaka ban ütiäte ye mike ngwarbe jai, nitre Israel Moisés näire ye erere ye nikwe bämikadre ño? Jesukwe mikani gare: “Munta ti tarere era metre bkänä ne ngwane, tita kukwe nuemna ye erere munkwe mikadre täte” (Juan 14:15). Ye medenbätä, nikwe niara kukwei mikadre täte aune kärekäre nikwe ban ere ye käi ngwandre juto jabätä (Deuteronomio 12:7).

^ párr. 10 Kukwe hebreore ie ¿man hu’? nieta ye kwitani suliare maná raba ruin nie, ye abokän “¿ye dre?” meden gärätä.