Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE TÄRÄ KWATABÄTÄ

¿Dre rabai bare ja känenkäre ye nire raba mike gare?

¿Dre rabai bare ja känenkäre ye nire raba mike gare?

Dreta ja känenkäre yebätä ni jökrä tärä töbike. Ni aune ni mräkätre tare nikwe nünain ño ja känenkäre ye ni jökrä nemen ngwentari jai: “¿Monsotre tikwe nünain kä kwin te? ¿Kä tibien ye gaite? ¿Tikwe dre nuaindre ne kwe tikwe nünandre kwin ja känenkäre?”. Ni töta nemen kukwe ye mikai gare jai, ñobätä ñan aune ni tö nünain kwin, jäme aune käre. Dre rabai bare ja känenkäre ye rabadre gare nie akräke, nikwe ja mikadre juto ngäbiti.

Akwa, ¿dreta ja känenkäre ni kräke? ¿Nire ie raba nemen gare? Nitre tä kukwe rabai bare ja känenkäre mike gare ye ruäre nemen bare, akwa keta kabre ñaka nemen bare metre arato. Akwa, dre rabai bare ja känenkäre ye Ngöbö raba mike gare metre nieta. Biblia, Kukwe kwe tä niere metre, niara “tä kukwe jämi nakainkä ye känenkri mike gare aune jondron jämi nemen bare ye tä mike gare kä kwati krubäte te” (Isaías 46:10). ¿Kukwe niebare kwe ye namanina bare jökrä?

¿KUKWE RABAI BARE NIEBARE NGÖBÖKWE YE JÖKRÄ NAMANINA BARE?

¿Kirabe Ngöbökwe kukwe niebare ye namanina bare jökrä o ñakare ye nikwe mikadre gare jai ye ñobätä ütiäte? Töbike kukwe nebätä: kä kwati te ni meteorólogo tä kä rabai ño ye mike gare abokän namanina bare angwane, ¿mä raba tö ngwen ie? Dre rabai bare jetebe niedre kwe ye mä törbadre gai, ¿ñan ererea? Jän. Ye erere arato, Ngöbökwe kukwe rabadre bare niebare abokän namanina bare jökrä ye rabadre gare nie angwane, dre rabai bare ja känenkäre niebare kwe ye ni törbadre mikai gare jai.

Juta Nínive ganinte yekänti ki ükaninteta

 JUTA KRI NIKANI TIBIEN:

Juta keteiti tä siklo kwati te dite abokän gaite ye ni iti käkwe mikadre gare aune ye erere rabadre bare angwane, ni töi rabadre ñan krütare, ¿ñan ererea? Juta Nínive gaite ye Ngöbökwe mikani gare ni niara kukwei ngwanka iti köböire (Sofonías 2:13-15). ¿Kukwe niebare ye namani bare? ¿Nitre ja tötikaka kukwe kira yebätä tätre dre niere kukwe yebätä? Kukwe niebare ye käi nikanina 15 ta ye ngwane, Siklo VII kä 1 känenkri yete, nitre Babilonia aune nitre Media ye nikani rüre Nínive yebe. “Kä ngwarbe nötare ye kwrere” juta ye rabai niebare Ngöbökwe. Juta ye aune kä juta ye bäre tibien ye nämene 518 kilómetro cuadrado (200 milla cuadrada), akwa nitre kä dianka jai yekwe ñaka kä ye diani jai, niebare ye erere. Ñakare aune, kä ye juani ngwarbe kwetre. ¿Ni analista kukwe gobrankwe mikaka gare raba kukwe ye erere mike gare kwin jatäri?

“NIARAKWE NITRE KRÄ KUKWAI MÄBITI”:

Ni iti käkwe nitre krä kukwadre altar yebiti, kä ño, nitre medenkri ni ye jatadre aune juta medenkänti altar ye tädre, ye ¿nire raba mike gare kä 300 känenkri? Kukwe ñaka raba nemen bare raba tuin nie ye rabadre bare angwane, erametre ni kukwe ye niekä ye mikadre ütiäte jai. Ni Ngöbö kukwei niekä yekwe niebare, rei David mräkä iti abokän Josías, yekwe nitre krä kukwai altar yebiti juta Betel yekänti (1 Reyes 13:1, 2). Siklo nikani komä ta ye ngwane, David mräkä iti kädeka nämene Josías namani gobrane, ni mada kä ñaka nämene ye erere kä ye näire. Niebare ye erere, “nitre krä nämene dobobiti ye diandrekä niebare kwe aune kukwani kwe altar yebiti” Betel yekänti (2 Reyes 23:14-16). ¿Kukwe rabadre bare ño ye nire raba mike gare kwin jatäri ja di jeñebiti?

Babilonia gaite ye nitre ruäre Ngöbö kukwei niekä käkwe mikani gare metre

JUTA DITE GANINTE:

Ni iti jämi därere yekwe juta keteiti dite gaite aune dre dre nuaindi kwe nuainkäre ye ni iti käkwe mikadre gare angwane, ni töi rabadre ñan krütare, ¿ñan ererea? Ngöbökwe kukwe ye erere nuainbare: ni iti kädekai Ciro käkwe juta keteiti gaite niebare kwe. Ni yekwe nitre Judea mikai kwäre aune templo deme kwe ükaiteta ye ngwane dimikai kwe niebare kwe arato. Ne madakäre, juta ye gatekäre, ñö nämene nen juta ye bäre ta ye Cirokwe rötaikä aune jukwe täi tuanimetre tikani niebare kwe  arato (Isaías 44:27–45:2). ¿Kukwe niebare ye namani bare metre jatäri? Nitre ja tötikaka kukwe kira yebätä tätre niere, Cirokwe juta Babilonia ye ganinte, yebätä juta dite ye nikani tibien. Ye nuainkäre sribi kwin krubäte nuainbare kwe ñö nämene Babilonia bäre ta ye jie tikatekäre; ye abokän ñö ye rötaninkä kwe. Ne madakäre, jukwe tuanimetre tikani, aune nitre rükä nikani te ta. Ye bitikäre, Ciro nitre Judea mikani kwäre aune templo Jerusalén ye sribedreta kwetre niebare kwe. Kukwe kwin krubäte namani bare, ñobätä ñan aune niara ñaka nämene Ngöbö nitre Judeakwe ye mike täte (Esdras 1:1-3). ¿Kirabe kukwe namani bare metre jatäri ye nire tärä Ngöbö erere mikakäre gare metre?

Ngöbökwe kukwe niebare abokän namanina bare metre ye kädrieni ketamä nete. Akwa kukwe ye ñan aibe namani bare. Josué, nämene nitre Israel jie ngwen, yekwe kukwe gare ietre ne niebare krörö ietre: “Gare munye ja brukwä tätebiti aune ja nire tätebiti Jehová Ngöbö munkwe tä kukwe kwin niere munye ye jökrä tä nemen bare metre. Kukwe jökrä kwe tä mike nemen bare mun kräke. Kukwe nieta kwe tä nemen bare metre ie” (Josué 23:1, 2, 14). Ye erere, nitre Israel ie nämenena gare, Ngöböta kukwe käbämike aune kukwe niere ye nemen bare. ¿Ñobätä kukwe nieta Ngöbökwe ye jökrä nemen bare? Ñobätä ñan aune niara töi ñaka nitre kä tibienbätä töi ye erere. Kukwe ye rabadre gare nie ye ütiäte, ñobätä ñan aune kukwe rabai bare niebare Ngöbökwe abokän ruäre jämi nemen bare ye rabai bare angwane, ni ñaka rabaira nüne käne ye erere.

KUKWE RABAI BARE NIETA NGÖBÖKWE AUNE NITRE KÄ TIBIENBÄTÄ TÄ KUKWE NIERE

Nitre tä ja tötike jondron bätäkä ngwarbebätä, tätre ja tötike kukwe namanina bare yebätä aune tätre kukwe ngwentari nitre sukiare ie ye köböire kukwe meden rabai bare ja känenkäre ye mikata gare kwetre. Biti, dre rabai bare ye tätre ngübare (Proverbios 27:1).

Kukwe jökrä gare kwin Ngöböi nitre kä nebätä yebiti ta. Ni ngite aune ni töita drebätä ye gare kwin ie. Yebätä nitre o juta keta kabre käkwe ja ngwandi ño ye raba mike gare, törbadre mikai gare ye ngwane. Akwa Ngöbö raba kukwe mada nuainne: raba kukwe ruäre ketebätä aune kwite tö dre ie ye mikakäre nemen bare. Niara tä mike gare krörö: “Ye erere kukweta betekä ti kadate. Ti ñaka tä kukwe ye niere ngwarbe, [...] ti töita ño ye erere rabai bare metre” (Isaías 55:11). Ngöbökwe dre nuaindi ja känenkäre ye tä mike gare nie kukwe rabai bare niebare kwe yebiti. Aune tä kukwe ye jökrä mike nemen bare.

¿DRETA JA KÄNENKÄRE NI KRÄKE?

¿Ni aune ni mräkätre nünain ño ja känenkäre ye kukwe meden raba mike gare metre nie? Murie kri jatadre niedre nie angwane, nikwe ja mikadre juto känenkri. Kukwe rabadre bare nieta Bibliabätä ye nikwe mikadre tuin ye erere jai arato. Kukwe keta kabre rabai bare ja känenkäre ye Ngöbö tä mike gare, aune nitre kukwe mikaka gare tätre kukwe niere ye ñaka ja erebe kukwe nieta Ngöbökwe yebe. (Apartado:  “Kä ja känenkäre yebätä Ngöböta dre niere” ye mikadre ñärärä.)

Dre rabai bare ni kä tibienbätä yebätä ye abokän kukwe keta kabre niebare Bibliabätä ye tä mike gare nie, aune ni raba kukwe ye mike gare jai. Ngöböta niere “tä kukwe jämi nakainkä ye känenkri mike gare aune jondron jämi nemen bare ye tä mike gare kä kwati krubäte te; niara ye tä niere: ‘Tita mäträre ye täi kärekäre aune dre dre tuin kwin tie ye erere tikwe nuaindi’” (Isaías 46:10). Kukwe kwin rabai bare ja känenkäre ye raba nemen ni jökrä kwe. ¿Meden meden ye mä törba gai? Mäkwe ngwantari nitre testiko Jehovakwe ie. Nitre Testiko ye ñaka blite chokalitre yebe aune dre rabai bare ja känenkäre ye niaratre ñaka raba mike gare ja töi jeñebiti. Tätre ja tötike Bibliabätä aune Ngöbökwe dre nuaindi ja känenkäre ye niaratre raba mike gare mäi.