Känändre nekänti

Indice yete känändre

 BIBLIA NIARA TÖI KWITANI

Tikwe kukwe ngwantariba ye jökrä mikaba gare kwetre Bibliabiti tie

Tikwe kukwe ngwantariba ye jökrä mikaba gare kwetre Bibliabiti tie
  • DÄREBARE: 1950

  • JUTA: ESPAÑA

  • KUKWE MADA: JA MIKANI MONJA CATÓLICA KWE

TIKWE JA NGWANI KRÖRÖ:

Galicia, nemenkä noroeste España yekri jondron nire ngüba käi nämä ti rün aune ti meyekwe yekänti ti däreba. Nun ni kwä jai, ti abokän nibokäkäre. Nun nämä nüne kä jutobiti. Kä ye näire monsotre iti juan nämene seminario yebätä o meritre monja nämä nüne yekänti. Nun jakwe nimä käkwe nuainba.

Kä rababa 13 tibiti ye ngwane meritre monja nämä nüne jakänti Madrid yekänti ti rikaba, yete ti eteba nämäna iti. Nitre ñaka nämä nüne kwin jabe. Nitre ñaka nämä ja kete; kukwe ne aibe nuain nämä, kukwe ükate nämä nuaindre, orasion nuain nämä aune nitre mika nämä ja dibiti kukwe nuainne. Dekä nun nämä ja ükökrö iglesiate töbikatarikäre, akwa ti töi rababa niken drekebe ngwarbe kukwe mada jiebiti. Biti nun nämä kantare aune kukwe kädrie nämä ye nun nämä niken kukwe nuin. Kukwe ye jökrä kädrie nämä kukwe latín yebiti, yebätä ñaka nämä nüke gare jire tie aune Ngöbö nämä mente krubäte tibätä rababa ruin tie. Köbö kwatire kwatire te ti mika ñaka nämä blite. Ti nämä niken ja bäre ta ti etebabe ye ngwane, nun nämä kukwe ne aibe niere jai: “Ave María purísima”. Nun nämä mröre ye bitikäre kä bian nämä ora ötarebe nunye blitakäre jabe. ¡Nun nämä nüne kä jutobiti jabe gwi ye erere nun ñaka nämä nüne kä yekänti! Ja rababa ruin kaibe tie aune käre ti nämä muen.

Ja ñaka rababa ruin jire Ngöbö ken tie, akwa kä rababa 17 tibiti ye ngwane tikwe ja mikaba monja. Nuaindre tikwe yebätä tikwe nuainba, akwa kä ñaka rikaba raire ta ye ngwane ti jataba ngwentari jai, erametre Ngöbökwe ti dianinkä sribi ye nuainkäre o ñakare. ¡Nire ie kukwe ñaka rabai tuin metre ye jökrä kitai kä ñukwäre yete nie nämä meritre monja yekwe nunye! Akwa yebiti ta, kukwe ñaka rababa tuin metre jankunu tie. Jesukristo ñaka nämene ja denkä kaibe nitrebätä, ñakare aune nämene kä denkä jai dirikäre nitre ie aune dimikakäre ye nämä gare tie (Mateo 4:23-25). Kä rababa 20 tibiti ye ngwane ti ñaka törbabara ja tuai monja. Kukwe ñaka rababa tuin metre tie yebätä bäri kwin tikwe kä mikadrekä yete nieba meri nämä ji ngwen nun käne yekwe tie, yekwe ti töi mikaba ñan krütare, yebätä tikwe kä mikakaba meritre monja nämä  nüne yekänti. Nane ngwane meritre mada töi jatadre ti erere yebätä kukwe ye nieba kwe tie raba ruin tie.

Ti rikabata ja gwirete ye ngwane, ti rün aune ti meye käkwe ja töi mikaba kwin ti kräke, akwa ti nämä nüne yekänti sribi ñaka nämäna yebätä ti rikaba Alemania occidental, kä yekänti ti ngwai nämäna nüne iti. Nitre España nämä ja mike kukwe comunismo yekri nämä nüne Alemania ye ngätäite niara nämä siba. Kukwe ükadrete nitre sribikä kräke aune meri mikadre ütiäte jai yekri nitre nämä ja mike ye ngätäite ti nämä, yebätä ja rababa ruin kwin tie. Tikwe ja mikaba comunismo yekri aune ye bitikäre tikwe ja mäkäteba nitre ye iti ben. Ti nämä täräkwata döräire aune nun nämä näin kwati ji ngrabare ja mikakäre kukwe ükate nämä ye rüere. Ti nämä kukwe ütiäte nuainne rababa ruin tie.

Akwa, ye bitikäre ti töi ñaka jatabara kukwe yebätä. Nitre comunista nämä kukwe niere ye erere ñaka nämä nuainne rababa tuin tie. Ti nämä töbike ño ye rababa bare metre kä 1971 ye ngwane, kä yete monsotre ruäre nämä nunbe ye käkwe obisina gobrantre España yekwe nämä Fráncfort ye kukwaba, ñobätä ñan aune gobrantre España ñaka kukwe kwin ükaninte yebätä. Nämä rubun yebätä kukwe ye nieba kwe rababa tuin tie.

Monso rababa kena nunkwe ye ngwane, tikwe nieba ti muko ie ti ñaka rabai näin nitre nämä gätä nuainne yebätä. Ja rababa ruin kaibe tie, ñobätä ñan aune ja ketamuko tikwe ñaka janama ti aune chichi tikwe tuin känti. Drekäre ni sribebare ye ti rababa ngwentari jai. ¿Erametre ja di ngwandre nitre mikakäre nüne kwin ye ai ütiäte?

BIBLIAKWE TI TÖI KWITANI ÑO:

Kä 1976 yete, nitre gure nünanka España abokän testiko Jehovakwe rükaba nun känti aune tärä bätä täräkwata tä blite Bibliabätä mikateba kwetre tie. Rükabata nun känti ngwane, ja tare nikata aune kukwe käme nuainta yebätä tikwe kukwe keta kabre ngwantariba ietre. Akwa kukwe ye jökrä mikaba gare kwetre Bibliabiti tie yekwe ti töi mikaba ñan krütare. Drekebe ngwarbe ti jataba ja tötike Bibliabätä.

Kenanbe ti töi ñaka rababa krubäte kukwe mikabätä gare jai, akwa nitre Testiko nämä gätä nuainne Ju ja Ükarakrö yete, yebätä ti aune ti muko jataba näin ye ngwane ti töi ñaka rababara käne ye erere. Kä ye ngwane monso rababara nibu nunkwe. Nitre Testiko nämä niken nun ngwena gätäbätä aune gätä nuain nämä ye ngwane niaratre nämä nun dimike monsotre yebätä. Niaratre rababa tare tikwe.

Akwa yebiti ta, kukwe ñaka rababa tuin metre jankunu tie. Ti janama España ti mräkätre tuin känti ye ngwane, ti grü nämene sacerdotere käkwe nieba tie, ti ñaka rabadre ja tötike jankunu Bibliabätä, akwa nitre Testiko kä yekänti ti dimikaba krubäte. Nitre Testiko nämä Alemania käkwe ti dimikaba erere, kukwe ñaka rababa tuin metre tie ye niaratre mikaba gare Bibliabiti tie. Ti rababata Alemania ye ngwane ti jatabata ja tötike Bibliabätä. Ti muko ja tötika tuametreba, akwa tikwe ja tötikaba jankunu Bibliabätä. Kä 1978 yete, tikwe ja ngökaba ñöte aune ti rababa testiko Jehovakwe.

KUKWE KWIN NAMANI TIKWE:

Kukwe metre Bibliabätä nükani gare tie ye köböire tita nüne kwin aune ja jie ngwandre ño ye gare tie. Ñodre, meritre gure rabadre muko kwe kukwei mike ütiäte jai, rabadre mike ütiäte krubäte jai aune rabadre ja töi mike jäme kräke, ñobätä ñan aune “ye abko ütiäte kri Ngöbö ngwärekri” nieta 1 Pedro 3:1-4 yekänti. Kukwe ye aune kukwe mada ja jie ngwankäre tä ti dimike kukwe meden nuaindre tie ti muko aune monsotre tikwe kräke ye erere nuainne.

Kä nikanina 35 ta tikwe ja mikani testiko Jehovakwe. Tita Ngöbö mike täte, nitre merire aune brare tä Ngöbö mike täte kä jökräbiti tibien ye ngätäite tita aune monsotre nirike tikwe abokän nibokä tä Ngöbö mike täte tibe ye käi juto tibätä.